Kerimäkeen moni yhdistää ensimmäiseksi puukirkon, seurakunnan itsensä mukaan maailman suurimman lajissaan. Seuraavaksi listalla saattaa olla Saimaa, mutta kolmanneksi pienen pitäjän kohdalla nousee etenkin golfareiden listalla Kerigolf.
Ja sanotaan se nyt heti alkuun, kun ennätyksiä alettiin rikkomaan, että Kerigolf ei ole se kenttä, jolle juuri lajista innostuneet aloittelijat ensimmäiseksi viedään. Tai voi asian nähdä toisinkin päin, jos Kerigolfissa oppii pelaamaan, tuntuu golf monella muulla kentällä lasten leikiltä. Kerigolf menee heittämällä Suomen viiden haastavimman kentän joukkoon, ja moni pitää sitä jopa vaikeimpana.
Huippuarkkitehti Ronald Fream, jonka käsialaa Suomen kentistä ovat myös Paltamon, Oulu Golfin, Laukaan Peurunkagolfin sekä Nordcenterin Fream- kentät, on suunnitellut Kerimäelle, joka nykyään on osa Savonlinnaa, peliareenan, joka pitää pelaajan koko ajan näpeissään.
Hengähdystaukoja kierroksella ei juuri ole. Elleivät lukuisat mäet saa pulssia nousemaan, näkymät tiipaikoilta tekevät sen. Väylät ovat kapeita, vettä ja bunkkereita on paljon ja viheriöt ovat usein pieniä ja monitasoisia. Kaiken kukkuraksi kenttä on suhteellisen pitkä.
Haastavuutensa lisäksi Kerigolf on kaunis ja pelikokemus on ainutlaatuinen lajissaan. Luonto on vahvasti läsnä monimuotoisuudessaan. Monella väylällä 150 metrin merkkinä toimivat puiset karhupatsaat muistuttavat siitä, että itärajan läheisyydessä luonnossa vielä liikkuu villejä suurpetojakin.
Pari vuotta sitten yksi otso oli tassutellut nelosväylällä ja kellinyt hetken bunkkerissa. Puista nallepatsasta se oli riepotellut aikansa, ennen kuin tajusi, ettei siitä ole leikkikaveriksi.
Talous kunnossa
Kerigolf on syystäkin kuuluisa kentästään, mutta takavuosina moni yhdisti sen myös ikäviin taloussotkuihin ja oikeudenkäyntikierteeseen. Niistä muistuttamassa rangen vierellä seisoo edelleen puolivalmis klubitalo, jonka rakentaminen keskeytyi rahoitusvaikeuksiin vuonna 2008.
Toimitusjohtaja Soili Pelkonen ja pro Tuomas Sistonen.
”Se on tarkoitus rakentaa loppuun saakka. Keskustelemme asiasta yhtiökokouksessa ja haluamme tehdä kollektiivisen päätöksen, johon osakkaat voivat sitoutua”, toimitusjohtaja Soili Pelkonen sanoo.
Pelkosen aikakaudella Kerigolfin talous on saatu tasapainoon. Kenttäyhtiö on myös hankkinut omistukseensa puolta hehtaaria vaille kaikki maa-alueet, jotta kentän kehittäminen on tulevaisuudessa entistä helpompaa. Viimeisestäkin nurkasta on neuvottelut käynnissä.
Aktiivisia osakkeita on hieman alle 600 ja jäseniä noin 900. Moni osakkaista ja jäsenistä on alueen kesäasukkaita. Kauden kierrosmäärä liikkuu välillä 19–20 000.
Pelkosen lisäksi vain kenttämestari Tapani Pihlanen työskentelee kentällä kokoaikaisesti ympäri vuoden. Kesäkaudella kentällä on töissä kahdeksan hoitajaa ja asiakaspalvelussa Pelkosen lisäksi kolme henkilöä.
Kenttä on maaston johdosta hoidollisesti todella haastava ja Pihlasen työtä kehutaankin rivien välistä tavan takaa. Syystäkin, sillä jo toukokuun lopussa kenttä ja etenkin viheriöt lupailivat hyvää kautta.
Rangen laidalla seisova klubitalo odottaa viimeistelyä.
”25 vuotta on golfkentälle ikä, jossa aletaan usein puhua kenttäremontista. Meillä 25 vuotta tulee täyteen ensi vuonna. Viheriöt on todettu niin hyväkuntoisiksi, ettei niitä vielä ole kiire uusia. Sen sijaan kastelujärjestelmää on korjattu ja etenkin lyöntipaikat pitää remontoida”, Pelkonen kertoo.
”Viheriöiden kasvua haittaavien puiden poistoa ja väylien reuna-alueen raivaamista on tehty todella aktiivisesti koko ajan”, Pelkonen sanoo.
Kenttä saapuu neljännesvuosisadan ikään vuoden päästä, mutta Savonlinnan seutukunnan suurimpiin urheiluseuroihin lukeutuva Kerigolf ry juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Seuran toiminta on aktiivista ja opetustoimintakin on vireää. Siitä vastaa pari vuotta Kerimäellä toiminut PGA pro Tuomas Sistonen.
Esimerkiksi junioreille kesän seuraharjoitukset ovat ilmaisia ja talvella seuran innokkaimmat harrastajat ovat alkaneet harjoitella niin lyömistä kuin fysiikkaakin edelleen itsekin kilpailevan Sistosen johdolla.
Oopperajuhlat kiireistä aikaa
Kerigolfista on noin 17 kilometrin matka alueen keskukseen Savonlinnaan. Pelkonen myöntää, että esimerkiksi juniorien harrastamista ajatellen etäisyys on pitkä. Golfin on hankalaa kilpailla muiden lajien kanssa lasten ja nuorten ajasta.
Kentän elinvoimaisuuden kannalta jatkuva osakashankinta on tärkeää.
”Kyllä katseet on käännetty tulevaisuutta ajatellen myös itään. Venäläiset omistavat jo joitain osakkeita ja pietarilainen noin 30 hengen liikemiesryhmä käy pelaamassa meillä vuosittain kisoja. Alueen lomahuviloista venäläiset omistavat jo noin 80 prosenttia. Heidän vaikutuksensa tulee entisestään kasvamaan, jos Parikkalan rajanylityspaikka saadaan joskus avattua henkilöliikenteelle”, Pelkonen pohtii.
Kerigolfissa kautta aloitellaan positiivisessa hengessä, mutta kesän kuumin sesonki käynnistyy heinäkuussa, kun Savonlinnan oopperajuhlat tuo alueelle tuhansittain kesävieraita.
Koko heinäkuun ajan kestävien juhlien ajan kenttä on ahkerassa käytössä ja etenkin aamulähdöt myydään loppuun nopeasti.
”Varauksia on jo paljon. Esimerkiksi yksi walesilainen oopperaseurue varasi juuri varusteita ja lähtöaikoja. Juhlien aikaan kaikki tuntuvat haluavan kentälle aamukymmeneltä, mutta esimerkiksi iltalähdöissä on paremmin tilaa”, Pelkonen vinkkaa.
Sami Sarpakunnas
