Ihanat naiset Ranskanmaalla - Golfpiste.com

24.–31.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[16][20]
KilpailuaSuomalaista
Matkailu

Ihanat naiset Ranskanmaalla

Dolce Fregate Provencen kentällä riittää luonnonkauneutta.

Edessä on ensimmäisen kilpailukierroksen viimeinen reikä, numero 18, Dolce Fregate Provencen kentällä. Kyseessä on par 4, melko kapea väylä pienen notkelman yli, edessä jyrkkä ylämäki ja matkaa naisten tiiauspaikalta korkealla tasanteella olevalle lipulle 195 metriä.

Vihtiläinen Virpi Haataja tähtää huolellisesti ja pallo lentää kauniissa kaaressa – pitkälle ja suoraan greenille. Näyttää hyvältä -arvio saa mäen päällä vahvistuksen: pallo lepää siististi noin metrin päässä lipusta. Lyönti oli loistava.

Greeni oli rei’ityksen vuoksi epätasainen, tai eipä selitellä, mutta eagle-putti meni valitettavasti hiukan ohi ja niinpä 4,1 tasoituksella pelaava Virpi sai tuloskorttiin vain birdien.

Näin Virpi päätti ensimmäisen kierroksen voittoisasti, ja bogeypisteitä kertyi 32. Toinen kilpailupäivä meni muutama lyönti huonommin, mutta silti Virpi oli myös kokonaiskilpailun voittaja.

Mäkisissä maisemissa

Anna Golf Tourin finaali suuntautui tuttuun tapaan Ranskaan. Tällä kertaa oltiin Provencessa, lähellä Marseillen kaupunkia sijaitsevalla Dolce Fregate Provencen golf-alueella.

Parikymmentä vuotta vanha golfhotelli ja -kenttä sijaitsevat kauniilla erittäin mäkisellä alueella meren tuntumassa. Näköalat sekä hotellista, että väyliltä ovat huimat, korkeuseroja riittää ja meri pilkahtelee vanhojen puiden välistä.

Kentällä oli merkittäviä korkeuden vaihteluita, jotka haastoivat pelaajia jokaisella reiällä.

Kentällä oli merkittäviä korkeuden vaihteluita, jotka haastoivat pelaajia jokaisella reiällä.

Paikalliset pelaajat käyttävät enimmäkseen autoja, sillä siirtymiä on melkoisesti – mennään rinnettä ylös, lyödään alas notkelmaan, kiivetään taas pengerrettyjä rinteitä ylös ja vielä alas. Jos joku väittää, että golf ei ole kuntoliikuntaa, kannattaa kokeilla tätä kenttää.

Retki takaisin kesään

Finaalimatka oli peräti kuusipäiväinen, ja niinpä golfia pelattiin sielun kyllyydestä. Jo tulopäivän iltana, torstaina, kierrettiin auringonlaskun hämärään päättyvä lenkki. Seuraavana päivänä oli varsinainen harjoituskierros ja lauantaina päästiin testaamaan reilun tunnin matkan päässä oleva viehättävä Pont Royal Golf klubin kenttä. Varsinaiset kisapäivät ”kotikentällä” olivat sunnuntai ja maanantai.

Sikäläinen syksy tuntui suomalaisittain kesältä, oli lämmin, mutta ei liian kuuma. Aurinko pilkahteli sopivasti, eikä tuuli sotkenut lyöntejä. Mukaan pakatut lämpövaatteet ja sadeasut jäivät matkalaukkuun, sillä hameilla ja t-paidoilla pärjäsi oikein hyvin. Lyhyt kesäsade piiskasi kenttää vasta viimeisenä iltapäivänä pelin jälkeen.

Turistina Provencessa

Jokaiselle päivälle oli järjestetty golfin lisäksi muutakin ohjelmaa. Voittajat saivat olla myös turisteja.

Perjantaina tutustuttiin Cassisin viehättävään kaupunkiin, ja tehtiin veneretki läheiseen Galangues-kansallispuiston jylhiin vuonomaisiin maisemiin.

Lauantaina vierailtiin idyllisessä Aix en Provencen kaupungissa. Siellä ihailtiin kuuluisia alueen värejä – maaperän keltaista okraa, taivaan sineä ja lehtien vihreää – sekä ihmeellistä Provencen valoa. Juuri sitä, jota kaupungissa asunut taidemaalari Paul Cezanne on kehunut maailman parhaaksi.

Sunnuntain retki suuntautui hotellin lähelle Bandolin ja Sanary Sur Merin kaupunkeihin. Jälkimmäisessä nautittiin myös miellyttävä illallinen meren äärellä. Alkudrinkkien aikana ilma viileni hiukan, ja ilta tummeni kun aurinko laski iltatyyneen mereen.

Viimeisen päivän retki suuntautui viini- ja oliiviöljytilalle. Siellä opeteltiin erottamaan viinien aromeja ja makuja – onko tämä lakritsia vai vaniljaa – ja saatiin myös tietää, että parhaat oliivipuut ovat vanhoja. Tilan vanhimmilla puilla oli ikää tuhat vuotta.

Ranskalaiseen tapaan ruoka oli tärkeä osa ohjelmaa ja se oli herkullista. Kotihotellin ravintola, Les Mas des Vignes, oli gourmet-tasoa ja päivä päätettiin aina kolmen lajin illalliseen.

Voittajia jokainen

Parasta retkellä oli kuitenkin porukka – voittajat. Sillä voittajiahan he olivat kaikki, jokainen heistä oli jo saanut parhaimman palkinnon, tämän matkan.

Ihanat naiset tulivat muun muassa Vihdistä, Porista, Lahdesta ja Oulaisista. Tampereen seudulta naisia oli peräti kaksi ja porvoolainen SariToivonen oli mukana jo toista kertaa. Hän oli onnistunut voittamaan osakilpailun myös kaksi vuotta sitten.

Päivien ja iltojen aikana ehdittiin tulla tutuiksi, kertoa hyviä juttuja, nauraa ja pistää moni asia järjestykseen. Naiset sanoivat ymmärtävänsä myös pelailijoita, sellaisia golffareita, jotka tykkäävät vain ulkoilla. Tosin he kaikki osoittivat olevansa kilpailuhenkisiä ja vakuuttivat, että kilpaileminen on palkitsevaa ja kivaa.

Monet naisista olivat olleet mukana Mid Tourilla, jonne pääsevät 35-vuotta täyttäneet naiset. Senioreillekin on omat kiertueet, mutta mihin voisi osallistua esimerkiksi yksi naisjoukosta, lahtelainen 23-vuotias Lotta Mykkänen. Hänen ikäluokassaan ei ole tarjolla vastaavia rentoja kiertuekisoja.

Kävi ilmi, että kisoihin ei suinkaan mennä palkintojen vuoksi, vaan esimerkiksi siksi, että tarjolla on kiinnostava uusi kenttä, hyvin järjestetyt kisat ja ennen muuta mukava meininki.

Onnistunut lyönti

Lähes kaikki naiset kiirehtivät ennen peliä rangelle ja useimmat kertoivat treenaavansa myös talvisin. Kun tasoitus on alle kymmeneen, on yhä vaikeampi pelata omaan tasoonsa. Tämä porukka vannoikin harjoittelun voimaan.

Innostava ja paneutuva opettaja on naisten mielestä kullanarvoinen. Ei ole mitään järkeä läiskiä palloja ilman päämäärää, tarvitaan selkeitä ohjeita ja yksilöityjä tehtäviä. Ilman valmentajaa harjoitellessa voi käydä niin, että pelaaja vain toistaa ja vahvistaa entisiä virheitään.

Naisten reissu sai hienon päätöksen kun palkintojenjaon jälkeen kaikki kilpailijat kertasivat viimeisenä iltana onnistumisiaan. Asenne on tärkeä: ei muistella epäonnisia lyöntejä, vaan tärkeää on säilöä hyviä muistoja tuleviksi voimavaroiksi.

Millainen sitten on onnistunut lyönti? Kävi ilmi, että hyvä lyönti ei välttämättä tuota hyvää tulosta, kaikkein tärkeintä on, että se tuntuu hyvältä. Toisaalta pitkän hukkaputken jälkeen vihdoinkin onnistuva draivi on suuri ilonaihe ja päivän pelastus voi olla myös ihana onnenkantamoinenkin – kuten vaikka reikään liukuva pitkä putti epätasaisella griinillä.

Illan lopuksi voittaja Virpi pyysi vielä kaikkia skoolaamaan golfille. ”Haluan nostaa maljan hienolle harrastukselle, jota ilman tämäkään matka ei olisi ollut mahdollinen.”

Uusia kisoja kohti. Ensi kesää odotellessa.


Tulokset

1. Virpi Haataja, 2. Sari Toivonen, 3. Sanna Wiksten, 4. Pirjo Kortesoja, 5. Lotta Mykkänen, 6. Sini-Päivi Aaltonen, 7. Kaisa Luhtala

Laajempi reportaasi leidien matkasta julkaistaan Anna Golf -lehdessä ensi keväänä.

Sanna Wirtavuori

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje