Ennalta oli tiedossa, että sää Hongkongissa voi joulukuussa olla hyvinkin vaihteleva, joten sain tehtäväkseni haarukoida kolmen tunnin lentomatkan sisältä jonkun aurinkovarman kohteen, johon voisi joulun jälkeen lentää toipumaan Suomen kaamoksesta reiluksi viikoksi – ilman aikaeron lisääntymistä.
Vaihtoehdoiksi valikoituivat tuttu Thaimaa, Filippiinit sekä maailman kolmanneksi suurin saari Borneo ja sen Malesian puoleinen osa.
Ratkaisu tapahtui Reetan kaverin, Lulun toimesta. Paljon maailmaa nähnyt ja Reetankin kanssa Kauko-Itää kiertänyt Lulu laittoi lokakuussa Kota Kinabalusta viestiä, että alue haiskahtaa Mäkisen perheen lomapaikalle. Päätöstä auttoi toki Air Asian alle 200 euron meno-paluu lennot ja noin kolmen tunnin suorat lennot.
Majapaikkanamme toimi ensimmäiset viisi päivää viehättävä Langkah Syabas Beach Resort puoli tuntia Kota Kinabalun kaupungin eteläpuolella, ja seuraavat viisi päivää Shangri-La Rasa Ria Resort tunnin verran pohjoiseen.
Langkah Syabas Beach Resort oli vaatimaton pikkuhotelli, mutta tarjosi vierailleen kaiken olennaisen – edullisesti (kuva Esa Mäkinen).
Golfin osalta ennakkovaraukset oli laitettu neljälle 18-reikäiselle kentälle, joista yksi eli Dalit Bay sijaitsi sopivasti Rasa Ria -hotellimme yhteydessä. Pari kenttää alueelta olisi vielä löytynyt, mutta yli 30 asteen lämpötila ei houkutellut urakoimaan.
Borneo Golf & Country Club
Bongawanin kaupungissa, Kota Kinabalusta noin 60 kilometrin päässä sijaitsevan Borneo Golf and Country Clubin kentän suunnittelun takana on Jack Nicklaus ja se on valmistunut vuonna 1997.
Kentän etuysillä tilaa on mukavasti ja pitkähköt väylät laittavat nauttimaan myös bogeysta. Vesiesteitä on, mutta ne eivät ahdista liikaa. Half way house on rakennettu klubitalon kylkeen niin kutsuvasti, että sitä on vaikea ohittaa.
Takaysi onkin sitten hengästyttävän upea! Meren rannan tuntumassa pelattavat seitsemän reikää ovat kerta kaikkiaan huikeita maisemiltaan. Veden osuus kentän pinta-alasta kasvaa ja parilla väylällä on haasteita selvitä ilman penalteja – ”Golden Bear” on jättänyt käyntikorttinsa.
Jack Nicklaus on ottanut maisemasta kaiken irti (Kuva Sami Tuoriniemi)." width="505" />Jack Nicklaus on ottanut maisemasta kaiken irti (Kuva Sami Tuoriniemi).
Omassa rankingissani Borneo Golf & Country Clubin sijoittui kärkeen kentän suunnittelun osalta. Griinit ja väylät olivat hyvässä kunnossa, mutta bunkkerit ja monet pienet asiat kielivät huolettomasta kentän hoidosta – tältä osin kenttä jäi häntäpäähän.
Arkisin green fee on 70 euroa ja viikonloppuna pelaaminen maksaa 20 euroa enemmän.
Sutera Harbour Golf & Country Club
Noin 10 minuutin matkan päässä Kota Kinabalun keskustasta löytyy Sutera Harbour Resortin hotellin yhteyteen rakennettu upea 27-reiän Sutera Harbour Golf Club. Kenttä on valmistunut kolmessa vaiheessa 1997-1999 ja arkkitehtuurista on vastuussa Graham Marsh Golf Design.
Pelasimme Tuoriniemen Samin kanssa yhdistelmän Lakes-Heritage ja hän nosti omassa rankingissaan Suteran koko alueen ykköskentäksi. Siihen onkin erittäin hyvät perusteet, sillä kenttä oli erinomaisen hienosti hoidettu kautta linjan ja väylät olivat upeita – vaikka meren rantaa on säästeliäästi tuotu maisemaan.
Sutera Harbour, väylä 2. (kuva Sami Tuoriniemi)
Golfklubin ravintola ei jätä sijaa arvostelulle, se on tyylikkäästi sijoitettu ja ruokalistalta löytyy varmasti evästä jokaiseen makuun. Kaiken kaikkiaan upea kokonaisuus.
Sesonkiaikana pelimaksu vaihtelee välillä 80–100 euroa ja sillä voi pelata koko päivän.
Dalit Bay Golf & Country Club
Ted Parslown suunnittelema, vuonna 1998 valmistunut Dalit Bay sijaitsee Shangri-La Rasa Ria Resortin välittömässä läheisyydessä. Kota Kinabalusta sinne ajelee ruuhkista riippuen 40-60 minuuttia.
Golfklubin tyylikkyys ei yllätä, sillä viereinen Shangri-La Rasa Ria Resort on yksi upeimmista kokemistani hotelleista. Pro Shop ja klubiravintola lähettävät golfarin matkaan kovin odotuksin.
Dalit Bay Golf Club, väylä 11. Mount Kinabalu ilmestyy pilvettömällä säällä mukaan maisemaan (kuva Esa Mäkinen)
Kenttä on kaunis, hienosti hoidettu ja monipuolinen, ei ihme että se sijoitetaan erilaisissa Malesian rankingeissa kärkihaminoihin. Johtuen lukuisista vesiesteistä ja paikoitellen vahvasti peliin puuttuvista puista kenttä edellyttää tarkempaa peliä kuin muut alueella pelaamamme kentät.
Kentän signature väylä on 11, par 3. Meren rannasta lyötävä avaus suunnataan kohti Mt Kinabalua, Kaakkois-Aasian korkeinta vuorta. Suurin todennäköisyys nähdä vuori on aamuisin ennen pilviverhon ilmestymistä.
Krokotiilikatiska oli mielenkiintoinen näky golfkentän lammikossa (Kuva Sami Tuoriniemi)
Kenttä rajoittuu reunoiltaan viidakkoon, jossa asustavat muun muassa harvinaiset, vain Borneossa ja Sumatralla esiintyvät orangutan apinat. Niiden mekkalaa voi kuulla muutamilla väylillä. Lisää väriä tuovat toista metriä pitkät liskot sekä silloin tällöin lammikoissa vierailevat krokotiilit, joille rakennettu katiska oli jo nähtävyys sinänsä.
Auton sisältävä green fee kaikkina päivinä on noin 100 euroa, hotellin asukkaat säästävät 30%.
Nexus Golf Resort
Dalit Bayn ja Kota Kinabalun puolivälistä löytyy Nexus Golf Resort Karambunai. Ronald Fream on suunnitellut 1997 valmistuneen kentän ja se tarjoaa kostean vastaanoton lähes jokaisella väylällä.
Kun saapuu klubille, vertaa sitä väkisinkin aiemmin pelattuihin Suteraan ja Dalit Bayhin. Pro shop, pukeutumistilat ja ravintola tuntuvat kulahtaneilta, mutta kaikki toimii. Kenttä ei erityisemmin säväytä, aistittavissa on väsymistä kentän hoidossa.
Kauniit istutukset olivat Nexuksen parasta antia (kuva Esa Mäkinen).
Viidakkoväylillä hyppii innokkaita apinoita ja varusteiden sekä eväiden suhteen kannattaa näillä alueilla olla tarkkana. Meri siintää parilla väylillä puiden takaa, mutta mainoksissa esiintyvien ilmakuvien herättämät odotukset merenrantakentästä jäävät täyttymättä.
80 euron pelikustannukseen sisältyy auto ja yli 30 asteen lämpötila houkuttelee myös käyttämään tarjouksen hyväkseen.
Menisinkö uudelleen Kota Kinabaluun?
Kyllä, mutta juuri niin kuin nyt – golf sivuosassa ja auringosta sekä luonnon ihmeistä nauttiminen pääroolissa. Pelatuista kentistä yksikään ei ollut huono, päinvastoin. Mutta alueella on niin paljon muuta härmäläiselle ihmeellistä, että pelkkää golflomaa tänne on vaikea suositella.
Shangri-La Rasa Ria Resortin tarjoama hinta-laatu suhde on yksi vahva syy vierailulle – luksusta on saatavilla jokseenkin järkevällä kustannuksella. Esimerkiksi Thaimaan suosituissa lomapaikoissa hinnat joulun ja uuden vuoden tietämillä ovat helposti kolmin, jopa nelinkertaiset.
Auringonlasku oli osa iltaohjelmaa, Shangri-La Rasa Ria Resort (kuva Sami Tuoriniemi)
Palvelun ystävällisyys jaksoi hämmästyttää päivästä toiseen – olipa sitten kyseessä taksikuski, ravintolan tarjoilija tai hotellin vastaanotossa työskentelevä henkilö. Yhtään negatiivista kokemusta ei tältä rintamalta jouduttu kirjaamaan. Ilon aiheita olivat myös maukkaat ruoka-annokset sekä hintataso niin ruoan kuin juomienkin kohdalla.
Golfkenttien väliset matkat ovat suhteellisen pitkiä, joten eri kentillä kiertely vie helposti ison osan päivän valoisasta ajasta. Me suosimme lämpimiä iltapäivälähtöjä, jolloin pelaajia oli suhteellisen vähän.
Caddie-kulttuuri poikkeaa Malesian naapurimaasta Thaimaasta selkeästi. Borneossa palvelut ovat tarjolla, mutta vain erikseen pyydettäessä. Painetta caddien ottamiseen ei ollut havaittavissa. Kuumana aikana autonkäyttö on varsin yleistä, auringolta kannattaa suojautua tavalla tai toisella.
Toinen ero Thaimaan kenttiin verrattuna on se, että toimivia taukokioskeja ei puolivälin krouvin lisäksi ollut yhdelläkään kentällä. Liikkuvat kioskit varmistivat nestetasapainon säilymisen Nexusta lukuun ottamatta kaikilla kentillä.
Kiireisimpiä kuukausia golfkentillä ovat marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu enemmistön turisteista saapuessa Koreasta, Taiwanista, Japanista ja Kiinasta. Golfarille räätälöityjä paketteja markkinoivat Dalit Bay ja Nexus Golf Resort.
Mitä muuta Kota Kinabalussa voi tehdä?
Olimme kuulemma onnekkaita, kun pääsimme koko matkan ajan nauttimaan auringosta ja yli 30 asteen lämmöstä. Sateet kuuluvat olennaisena osana paikalliseen säähän, mutta onneksemme ne osuivat öisiin hetkiin.
Tutustuimme tulikärpäsiin ja ”isonenäapinoihin” sekä Rasa Rian lähistöllä asustaviin orangutan-apinoiden ”pienoismalleihin”. Isommat lajin edustajat samoin kuin muutenkin laajempi kirjo eläimiä löytyy saaren toiselta reunalta Sandakanin kaupungin liepeiltä.
Käymisen arvoisia olivat myös Poring Hot Spring kohteen viidakkoputoukset ja narusillat sekä kuumien lähteiden annista täytetyt kylpyaltaat ja maailman perintökohteisiin kirjattu Mount Kinabalu Park.
Itse Mount Kinabalu on haluttu kaksipäiväisen retken kohde, sillä yli 4000 metriin vievää reittiä pidetään hyvin kiipeilijäystävällisenä. Suuren suosion vuoksi kiipeilyreissu on syytä varata useita kuukausia etukäteen.
Viidakossa samoilun jälkeen oli mukava käydä viilentymässä (kuva Esa Mäkinen)
Kota Kinabalun edustalla oleva Manukan saari ja sen upeat hiekkarannat kannattaa katsastaa. On hyvä huomioida, että siisti ja uimakelpoinen ranta ei ole Borneossa itsestään selvyys. Muun muassa Rasa Riasta sellainen löytyi, Langkah Syabasista ei.
Malarialääkitystä suositellaan Borneossa matkaaville lähinnä silloin, kun kohteena on viidakko saaren keskiosissa. On syytä kuitenkin ennen reissuun lähtöä päivittää tilanteet myös tältä osin.
Teksti Esa Mäkinen
Valokuvat Sami Tuoriniemi ja Esa Mäkinen
Linkit:
