Ambassadaori Golf Club Georgiassa.
Kello 04.15, Tbilisi International Airport, Georgia
Räiskyvät ilotulitukset, satoja ihmisiä, hirmuinen mekkala… täälläpä on reipas vastaanotto! Erikoiseen vuorokauden aikaan lennetyn siirtymän jälkeen rähmät poistuivat silmistä vauhdikkaasti, kun siirryimme matkatavaroittemme kanssa lentokentän tuloaulaan.
Pian selvisi, että Georgia oli menestynyt hienosti judon maailmanmestaruuskisoissa ja erivärisiä mitaleja kantavat urheilusankarit saapuivat kanssamme samaan aikaan.
Raivattuamme tien ennakkoon tilatun kuljettajamme ajoneuvolle, pääsimme Vesan ja Martin kanssa siirtymään aamu-unille British House hotelliin. Golfit oli varattu vasta iltapäivälle, koska luvassa oli 9-reikäinen kenttä.
Pieni hotellimme oli TripAdvisorissa arvioitu kaupungin ykköseksi, 212 vieraasta yli 160 oli antanut sille maksimipisteet – parin päivän päästä olisi meidän vuoro esittää arviointimme.
Uusia golfmaita
Päätyminen Tbilisin aamuun oli napakan tapahtumaketjun lopputulos. Elokuinen ”sohvasurffailu” oli tuottanut jokseenkin yllättävän päätöksen: neljä uutta golfmaata olisi lentojen osalta tarjolla alle 700 euron kustannuksella ja lisäksi sujuvasti pääosin ilman välilaskuja. Jo aiemmin oli tarkistettu, että kohdemaista löytyy vähintään yksi golfkenttä.
Naputtelin yhteenvedon retkestä ja siirsin sen sähköpostitse Tampereen suuntaan Airion Veskulle ja Kenkkilän Martille. Alle kahdessa tunnissa oli joukkue kasvanut kolmeen henkeen ja se tuntuikin juuri sopivan kokoiselta ryhmältä, sillä tarkoitus oli käyttää koko retken ajan ulkopuolisia maakuljetuspalveluita.
Kohdemaiksi valikoituivat Georgia, Armenia, Valko-Venäjä sekä Ukraina ja kestoksi viikko, eli kaksi päivää maata kohden, pois lukien Ukraina, jonka bongaus oli laskelmiemme mukaan tehtävissä välilaskun aikana.
Viisumitarvetta oli vain Valko-Venäjän osalta ja sen osion hoiti mallikkaasti Traveller-matkatoimisto.
Majoituksen osalta tavoitteena oli löytää kivat pikkuhotellit läheltä ydinkeskustaa, hintaluokassa maksimi 80 euroa per yö, ja siinä myös onnistuttiin.
Ambasadori Golf Club, Kachreti, Georgia
Kesäkuussa 2014 avattu yhdeksänreikäinen Ambasadorin golfkenttä toi Georgian maailman golfkartalle. British Housen tarjoaman myöhäisen aamupalan jälkeen pääsimme katsomaan, miltä Tbilisi ympäristöineen näyttää päivänvalossa. Nähtävää riittikin parin tunnin ajan, sillä Kachreti ei ollut ydinkeskustan kyljessä kiinni. Onneksi taksikyyti oli kotimaatamme edullisempaa, päivän ajeluiden kustannukseksi oli ennakkoon sovittu 40 euroa.
Matkan edetessä tien varressa päivystävät hedelmä-, vihannes- ja lihakauppiaat korvasivat ostoskeskukset. 25–30 asteen välimaastossa liikkuva lämpötila lupasi shortsikeliä tulevalle golfkierrokselle, joten tunnelma oli korkealla nostellessamme pelivarusteita auton kyydistä.
Kenttä tarjosi hyvän vastineen alle 20 euron greenfeelle ja palvelu klubilla oli erittäin ystävällistä. Väylät ja griinit olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja vesiesteitäkin löytyi siedettävä määrä.
Kenttä oli lyhyehkö ja tasaisuutensa ansiosta mukavasti kävellen pelattava. Meidän lisäksemme kyseisenä tiistaina ei muita pelaajia näkynyt ja ympäröivät villat näyttivät hälyttävän autioilta, osin jopa raunioituneilta. Ei liene ihan helppo projekti tämäkään.
Tbilisi
Hotellistamme oli noin 10 minuutin taksimatka viehättävään Tbilisin vanhaan kaupunkiin. Palattuamme Kachretista päädyimme juhlistamaan uuden maan bongausta georgialaiseen ravintolaan, jotta pääsisimme taas palasen lähemmäksi maan tapoja.
Englannin kielellä pärjäsi jotenkuten, nälkä poistui tehokkaasti eikä janokaan jäänyt. Edulliseen hintatasoon oli helppo ihastua.
Martin venäjän kielen perussanasto oli jo ensimmäisen matkapäivän aikana ollut käytössä useaan otteeseen, joten retkikuntamme osasi arvata tuon taidon olevan arvokasta pääomaa tulevan viikon aikana.
Keskiviikko oli vapaapäivä golfista, noin puolen tunnin lento Yerevaniin oli vasta illalla kello 21 paikkeilla.
Erinomaisen aamupalan jälkeen päätimme lähteä liikkeelle jalkapatikassa, kohteena ensiksi yhdellä kukkulalla sijaitseva maailmanpyörä puistoineen. Lounasaikaan tähtäsimme toiselle kukkulalle ”Mother Georgia” -muistomerkin juurelle rakennettuun terassiravintolaan. Olihan Haapasalon Villekin Kaukasuksen kierroksellaan käynyt ihailemassa sieltä näkyviä maisemia.
Kävelyretkemme huippuhetkiin osui paikallisiin lämpöpatterikauppiaisiin törmääminen. Kaverit ajelivat pikkukatuja pitkin iäkkäällä Ladalla ja katolla oli näytepatterin lisäksi iso kaiutin, jota kautta kerrottiin kauppiaiden olevan alueella valmiina vaihtotöihin – mobiilimarkkinointia parhaimmillaan.
Tbilisiläinen patterikauppias työssään.
Ararat Valley Golf Course, Yerevan, Armenia
Jätimme erinomaiseksi arvioimamme British House Hotellin illansuussa ja lensimme naapurimaahan Armeniaan. Luvassa olisi maan ainoan, vuonna 2005 avatun golfkentän bongaus torstain aikana.
Lento sujui aikataulussa, joten pääsimme nauttimaan armenialaisesta iltapalasta ennen yöpuulle siirtymistä. Bass Boutique Hotel vaikutti siistiltä valinnalta.
Hotellimme osui oikealle kulmalle kaupunkia, joten matka Ararat Valley Country Clubille kesti vain varttitunnin. 10 euron greenfee kärryineen ei sotkenut matkabudjettia, joten hyvillä mielin suuntasimme noin 500 metrin päässä sijaitsevalle ykköstiille.
Oli helppo ymmärtää, että sähköpostitse tehdyssä varauksessa ei kyselty tarkkoja kelloaikoja – täälläkin olimme ainoat pelaajat.
Pienehkölle alueelle rakennetulle ysireikäiselle kentälle oli saatu merkittävät korkeuserot ja kentän nimen lupaama Ararat-vuori siinsi pilviverhon takana. Neuvostovallan aika näkyi vielä vieressä sijaitsevien kerrostalojen habituksessa – talot näyttivät olevan romahtamispisteessä, mutta silti parvekkeilla roikkui pyykkiä kuivamassa.
Ararat Valley GC:tä reunustavat neuvostoaikaiset kerrostalot.
Tuloskorttiin painetulla tiedolla ei ollut mitään yhteistä väylätaulujen kanssa, mikä hiukan vaikeutti väylien löytämistä ja lyöntien suuntaamista. Pääsääntöisesti väylät olivat pitkiä ja vaativia, mutta kuivahkoja.
Griineillä etenemisessä putteri oli yleensä liian vaisu työkalu, mutta maabongauksessa saa silloin tällöin tyytyä vaatimattomiin pelialustoihin. Yhteenvetona voisi todeta, että golf ei kuulu armenialaisten suosikkiharrastuksien joukkoon.
Armenia bongattu.
Ympäristöoppia
Armenian vapaapäivän ohjelmaamme kuului käynti maailmanperintöluetteloon kirjatussa Gekhardin luostarissa, reilun tunnin päässä Jerevanista. Kohde oli kokemisen arvoinen ja samalla tarjoutui mahdollisuus nähdä pienempien kylien elämää.
Armenia on ensimmäinen maa, joka on ottanut kristinuskon valtionuskonnokseen. Elettiin vuotta 301, mutta vielä nykyään yli 90 prosenttia maan väestöstä on kristittyjä.
Gekhardin luostari on suosittu matkailukohde.
Yritimme käydä myös kuuluisassa Ararat Brand Factoryssä tutustumassa jalojen juomien valmistusprosesseihin, mutta kierros olisi pitänyt varata ennakkoon – sisäänpääsyä ei ollut ilman opasta.
Jos etsii Jerevanista kulinaarisia nautintoja, Dolmama-ravintola kannattaa käydä testaamassa, niin ammattitaitoiseen palveluun ja hyvään ruokaan törmää harvoin. Ei ihme, että paikka on tunnettu eri valtioiden päämiestenkin keskuudessa.
Jos Armenian ainoasta golfkentästä jäi vaisuhko maku, oli maan pääkaupunki Jerevan jotenkin eloisamman ja trendikkäämmän oloinen kuin Tbilisi naapurissa. Arki-iltoinakin kaupungin keskustassa riitti säpinää ja hyväntuulisia ihmisiä.
Voi kuitenkin todeta, että molemmat kaupungit ja maat ylittivät odotuksemme ja jättivät hyvin positiiviset muistot. Ihmiset olivat iloisia ja ystävällisiä, olo oli turvallinen, ruoka oli hyvää ja eläminen edullista. Ehkä 25-30 asteen lämpötila ja pilvettömältä taivaalta paistanut aurinkokin oman jälkensä jätti Suomen syyskuusta saapuneen turistin mieleen.
Kaukasus kutsuu, osa 2 julkaistaan 17.10.2015
teksti Esa Mäkinen
kuvat Vesa Airio/ Visual Tailors ja Esa Mäkinen
Oli todella mielekiintoinen matkakertomus. Aika extreme-meininkiä. En itse uskaltaisi lähteä ainakaan yksin, mutta pienessä porukassa ehkä vaikka huomenna.