Annula Gaelic Golf Tournamentin ryhmään kuuluu neljä samanhenkistä herrasmiestä, joilla on halu kerätä golfkokemuksia pelin synnyinsijoilla. Päätös tulevasta perinteestä tehtiin tilanteessa, jossa perheitä perustettiin ja siten oma golfharrastus etsi uusia uria. Kehitimme malliin, jossa vietämme yhdessä pidennetyn viikonlopun upeiden kenttien maailmassa ja samalla nautimme yhdessä tekemisestä. Ryhmän kooksi määräytyi yksi fleet, jolloin pystymme kulkemaan yhdellä autolla. Majoituksen löytäminen, ravintolavaraukset jne. on myös helposti toteutettavissa.
Pelimäärien ja harjoittelun vähenemisen myötä päätimme ottaa pelimuodoksi joukkuepelin. Näin joukkueen paras tulos jää voimaan – katastrofin yllättäessä maksimitulos on par x 2. Yleensä pelit ovat olleet tiukat vielä viimeisenä pelipäivänä. Emme kuitenkaan pidä tilastoa tuloksista, ainakaan julkisesti.
Koska kyseessä on kilpailu, siinä on myös palkinto. Hankimme alussa 2 plunttaa (taskumatti), jota voittajajoukkueen jäsenet saivat kantaa mukanaan. Myöhemmin hankimme kaikille omat, joihin on kaiverrettu pelatut kentät sekä kyseisen kisan voittaneen joukkueen nimi. Golf kierroksella onkin hienoa näyttää tätä muistoa muille pelaajille – se kuluu bägin vakiovarustukseen. Hankimme myös jokaiselta matkalta jonkin kentän muiston (pipo, pyyhe, lippis) ja useimmilta kentiltä on stroke saver tallessa.
Ring-bunker
Open ja Ryder Cup -kenttiä
Alusta asti oli selvää, että halusimme pelata tunnettuja kenttiä. Ensimmäinen tiiaus tapahtuikin 2004 St. Andrews Old Coursella – olimme golfin mekassa! Tältä reissulta on jäänyt mieleen hiukan erilainen lähestyminen viimeiselle reiälle. Todettakoon tässä lyhyesti: soketin sattuessa pallo voi aina ottaa pompun rakennuksen seinästä palatakseen väylälle. Caddie Jim Bowman taitaa vieläkin pyöritellä päätään.
Tavoitteenamme on ollut pelata Open ja Ryder Cup -kenttiä. Pelimatka ajoittuu yleensä helatorstain, yhteyteen joten sääkin on joskus ollut vaihteleva. Druidsglenissä kierroksen alussa satoi lunta (!) ja kierroksen lähestyessä loppuaan olikin jo lähes shortsikeli – niitä emme kuitenkaan ole mukaan pakanneet.
Vuodet ja käytännön kokemukset ovat myös muokanneet matkajärjestelyitä. The Belfry -vierailun jälkeen päätimme, että pelaamme mahdollisimman paljon links-kenttiä. Niitä kun ei oikein muualla ole ja lisäksi toukokuun alussa park-kentät eivät vielä ole edustavimmillaan. Lisäksi olemme nostaneet majoituksen tasoa. Tämänkin taustalla oli omakohtaiset kokemukset. Vuodesohvalla nukkuminen kun ei selälle hirveän hyvää tee.
Matkasuunnitelma ajoissa
Normaalisti olemme matkalla 3-4 vuorokautta. Aikatauluun sovitetaan yleensä neljä kenttää – kolme on liian vähän ja viisi menee jo juoksemiseksi. Kuuluuhan matkaan myös paikalliseen tapakulttuuriin tutustuminen.
Matkan suunnittelu onkin yksi kiinnostavimmista kohdista. Heti ensimmäisen reissun jälkeen jatkojalostimme suunnitteluprosessia. Ryhmämme kokoontuukin syyskuussa viikonlopuksi Tahkolle, jossa suunnittelemme seuraavan kevään matkaa. Samalla pelaamme Suunnittelupalaveriturnauksen – luonnollisesti samoilla säännöillä ja joukkueilla. Ajoissa aloitettu suunnittelu on tehnyt mahdolliseksi pelaamisen monella kentällä, joille ei aina muuten pääse.
Matkabudjettimme on vaihdellut 1000-2000 euron välillä, keskimäärin liikumme siinä puolivälissä. Kenttien tarjoamia paketteja kannattaa selvittää, monesti saa muutaman kympin lisämaksulla majoituksen ja ruokailun mukaan gree feen lisäksi.
Paras kenttä ja mieleenpainuvin kokemus, se on kysymys, jonka kuulemme usein. Jokaiselta vuodelta on hyviä muistoja. Mieleenpainuvin lienee kuitenkin pelillisesti Lahich / Ballybunion. Myös uusin tuttavuutemme Old Head jää mieleen upeana elämyksenä: harvemmin on golfkentällä tullut korkeanpaikan kammo.
Puolisomme ja perheemme ovat olleet suuressa roolissa tämän perinteen synnyttämisessä ja ylläpitämisessä. Asiaa auttaa myös se, että kaikki perheet ovat säännöllisesti tekemisissä toistensa kanssa. Yhdessä vaiheessa kaikki asuivat muutaman kilometrin säteellä, edelleen kolme yhden draivin päässä toisistaan.
10 vuotta on hyvä välietappi. Tarkoitus on luonnollisesti jatkaa perinnettä – onhan eläkeikään vielä yli 20 vuotta. Monta hienoa kenttää olemme pelanneet ja monta on vielä pelaamatta. Esimerkiksi Pohjois-Irlanti on vielä kokematta – syyskuun suunnittelupalaverissa palaamme tähän asiaan.
Sláinte mhaith!
Gaelic Tournamentin kaverukset pelaavat mieluiten links-kentillä lajin syntysijoilla.
Annual Gaelic Tournament:
2004 Skotlanti: The Old Course, The Duke’s Course, The Jubilee Course.
2005 Irlanti: The K Club Palmer Course, Druids Glen GC, Corballis Links GC.
2006 Skotlanti: The Jubilee Course, The New Course, Carnoustie Championship Course.
2007 Irlanti: Ballybunion Cachen Course, Ballybunion Old Course, Lahinch Old Course.
2008 Skotlanti: Gullane (1, 2, ja 3), Muirfield.
2009 Skotlanti The Belfry (The Derby, The Brabazon, PGA National), Little Aston GC.
2010 Skotlanti: Prestwick GC, Royal Troon Portland Course, Royal Troon Old Course, Irvine Bogside GC, Belleisle.
2011 Skotlanti: Royal Birkedale, Royal Liverpool / Hoylake x 2, Dunham Forrest.
2012 Irlanti: Royal Dublin, The Island, Portmarnock Old, Portmarnock Links.
2013 Irlanti: Kinsale GC, Old Head of Kinsale x 2, Fota Island Deerpark Course.
Kilpailijat
Joukkue1:
Mini aloitti golfin noin 18-vuotiaana, singeli oli lähellä. Hän toimii markkinointialalla.
Heikki on pelannut golfia nuoresta saakka, singeli mies. Hän toimii pankkialalla.
Joukkue 2:
Justus on pelannut golfia nuoresta alkaen, singeli tasoinen vasuri. Hän toimii myynnin ja markkinoinnin parissa.
Chrisse aloitti golfin teinivuosien jälkeen, singeli pelaajan ainesta. Hän toimii myynnissä perheyrityksessä.
The Old Head, 18 griini ja taustalla tiiboksi. Kuva otettu huoneemme terassilta – kokemisen arvoinen paikka!
Teksti Mini Winqvist / Kuvat Annual Gaelic Golf Tournament
