26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Kilpagolf - Major

U.S. Open toi McIlroylle taas yhden pettymyksen – toistuvasti muille karkailevat major-voitot nakertavat tähtipelaajan itseluottamusta

Rory McIlroyn tuntuu olevan edelleen vaikeuksia saada itsestään parasta irti major-turnauksissa. Kuva: Getty Images

Kukaan ei tohdi enää kutsua Rory McIlroyta Tiger Woodsin manttelinperijäksi. Mutta ketkä voitelivatkaan Gary Woodlandista mestarin?

Rory McIlroy nousi toissa viikonloppuna Ontariossa voittamansa Canadian Openin jälkeen yhdeksi U.S. Openin suurimmista, ellei suurimmaksi voittajasuosikiksi. Ja täysin perustellusti. Niin virtaviivainen ja loistokas hänen esityksensä Hamilton Golf Clubilla kauden kolmannen majorin kenraalissa oli.

Kävi kuitenkin niin, ettei McIlroy sittenkään syttynyt missään vaiheessa – etenkään viikonlopun kierroksilla – niin säkenöivään esitykseen, että pokaalin olisi saattanut kuvitella ajautuvan hänen syliinsä. McIlroyn olisi pitänyt pelata sunnuntaina turnauksen kovin tulos (64) päästäkseen uusintaan. Ajatus jäi nähdyn perusteella täydellisen hypoteettiseksi.

McIlroyn peli oli jo päätöskierroksen alussa hapuilevaa, ja vaikka kuuden birdien pitäisi luoda tähtipelaajalle Pebble Beachillä pohjat huipputulokseen, ei hänelle jäänyt kolmen bogin ja kahden tuplabogin jälkeen käteen kuin kisan heikoin henkilökohtainen noteeraus, 72.

Mestaruuden vieneen Woodlandin ei tarvinnut sunnuntaina luoda taustapeiliinsä jaetulle yhdeksännelle sijalle pudonneen McIlroyn suuntaan silmäystäkään.

Kaksi seiskalla alkavaa kierrostulosta viikonloppuna pelannut pohjoisirlantilainen näyttäisi kadottavan turhan helposti parhaan iskukykynsä kauden tärkeimmissä kilpailuissa. Lähes viiden vuoden putki ilman major-voittoa nakertaa selvästi itseluottamusta.

Masters-voittoa kokoelmiinsa kaipaavan McIlroyn neljä edellistä Career Grand Slam -yritystä Augustassa olivat ennen tätä vuotta tuottaneet joka kerta vähintään kymmenennen sijan. Hieman kolmatta kuukautta sitten käydyssä edellisessä vihreän takin jahdissa hän ei mahtunut enää 20:n joukkoon.

Kauaksi ovat jääneet ne vuosikymmenen puolivälissä esitetyt ennustukset Tiger Woodsin manttelinperijästä. McIlroy ei ole pystynyt lunastamaan murto-osaakaan niistä lupauksista, joita häneen neljännen major-voittonsa jälkeen asetettiin vuonna 2014.

Pelaajana hän on edelleen loistava ja esittänyt tänä vuonna rohkaisevan hyviä otteita. Sijoitukset majoreissa ovat edelleen korkeita, mutta povattu matka legendojen joukkoon on muodostumassa auttamattoman mutkikkaaksi. Aikaa kelkan kääntämiseen on edelleen reilusti, mutta korjausliikettä ei voi enää venyttää pitkään.

Tästä kuuluu sulka ehdottomasti myös puttiekspertti Kenyonin hattuun.

Tämän vuoden viimeinen mahdollisuus siihen on avautumassa kuukauden kuluttua mahdollisimman hienossa paikassa, kun Open Championship palaa McIlroyn kotikonnuille ensimmäisen kerran sitten vuoden 1951.

Suurinta suosikkia McIlroysta Royal Portrush -kentällä pelattavaan Openiin tuskin saa tekemälläkään, mutta tuon kilpailun voitto paitsi hullaannuttaisi paikallisen yleisön myös nousisi hänen uransa merkkisaavutukseksi. McIlroyta tuskin itseään haittaisi, jos rummutus hänen itsensä kohdallaan ei Openin alla olisi kaikkein suurinta. Se olisi vain omiaan kohentamaan työrauhaa. Toisin kuitenkin käynee.

Cowen ja Kenyon voitelivat Woodlandista mestarin

Phil Kenyon on Gary Woodlandin hyvän puttivireen taustalla. Kuva: Getty Images

Kovinkaan moni ei havahtunut elokuussa 2018, kun Gary Woodland – työn raskaan raataja – vihdoin ja viimein otti ensimmäisen top 10 -sijoituksensa major-kilpailuissa – yli kymmenen vuoden yrityksen jälkeen.

PGA Championshipin kuudes sija oli mainio suoritus, mutta olosuhteet Bellerive Country Clubilla olivat – kaikella kunnioituksella – tuolloin kuin lähes missä tahansa PGA Tourin kilpailussa.

Tämä oletetusti sopi Woodlandille, mutta hänen venymiskykyään saa jatkossa tarkastella toisenlaisesta näkövinkkelistä. Tässä oivana apuna ovat toimineet englantilaiset valmentajat Pete Cowen ja Phil Kenyon.

Pebble Beach – vaikka sekään kenties ei viime viikolla vaikeimmillaan ollutkaan – testasi pelaajia riittävästi kaikilla osa-alueilla. Kenttä tunnetaan kinkkisistä viheriöistään, joilla Woodland ei sortunut kertaakaan kolmeen puttiin. Tästä kuuluu sulka ehdottomasti myös puttiekspertti Kenyonin hattuun.

Häikäisevä Koepka

Brooks Koepka on major-kilpailuissa kuin kotonaan. Kuva: Getty Images

Brooks Koepka jäi sunnuntaina ilman kolmatta perättäistä U.S. Openin voittoa, mutta se ei liiemmin himmennä hänen tämänhetkistä loistokkuuttaan. Floridalainen on sijoittunut jokaisessa neljässä edellisessä majorissa vähintään toiseksi.

Koepka sanoi hiljattain menestyksen majoreissa olevan kaikkein helpointa. Lause saattaa kuulostaa kerskailulta ja kalskahtaa etenkin niiden pelaajien korvissa, jotka ovat saavuttaneet urallaan kutakuinkin kaikkea muuta paitsi major-tittelin. Koepkan esitykset huomioiden hän myös varmasti tarkoitti mitä sanoi.

Openin ykkössuosikkia ei tarvinne tässä vaiheessa vielä julistaa, mutta Koepkan puolesta lanttinsa likoon laittavia lienee paljon. Välttämättä siitäkään ei ole haittaa, että Openin tapahtumapaikka, Portrush, on hänen caddiensa Ricky Elliottin kotikaupunki.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje