Tilastoguru Mark Broadie on kehittänyt strokes gained -menetelmän. Jatkossa hän haluaa jalostaa sen mittaamaan pelaajaan suorituskykyä painetilanteissa.
Voittaminen huippu-urheilussa ja erityisesti golfissa on mahdollista vain niille pelaajille, jotka sietävät kovat paineet pelin tason kärsimättä. Golfin historia tuntee useita ikäviä esimerkkejä siitä, miten kasvavat paineet musertavat pelaajan selkärangan sunnuntaina takaysillä, silloin jälki on pahimmillaan rumaa: Jordan Spieth Mastersissa 2016, Jean van de Velde Openissa 1999, Adam Scott The Openissa 2012.
Vastaavasti joillain pelaajilla tuntuu olevan maaginen kyky syttyä parhaimpaansa, kun paineet kasvavat ja pelissä on paljon. Suomalaisittain esimerkeiksi käyvät vaikkapa Kim Koivu ja Mikko Ilonen, jotka ovat osoittaneet osaavansa käyttää hyväkseen mahdollisuuden voittaa kovalla prosentilla, kun sellainen on auennut.
Mutta miten paineensietokykyä voi mitata ja tarkastella tilastollisesti?
PGA Tourin nykyään paljon käyttävän strokes gained -tilastointijärjestelmän luoja Mark Broadie on puhkinut kysymystä päänsä puhki.
”Tällä hetkellä ei ole olemassa tilastollista tarkastelutapaa sille, miten pelaaja suoriutuu paineen alla. Tavoitteena on paikata tämä puute yhdistämällä strokes gained -järjestelmä malliin, jossa mitataan paineen tasoa, ja luoda tällä tavalla mittari paineensietokyvylle”, Columbia Business Schoolin professorina toimiva Broadie sanoo Golf.comin artikkelissa.
Tilastonero ei suostu vielä kertomaan, milloin moisen mittariston pitäisi olla valmis. Iso kysymysmerkki on sekin, kiinnostuuko PGA Tour sen käytöstä. Broadien tavoitteena on kokonaistarkastelun lisäksi ulottaa ’paineensietomittaristo’ draivaamiseen, lähipeliin, puttaamiseen ja ylipäänsä kaikkiin niihin osa-alueisiin, joissa strokes gained -tilastoa tällä hetkellä käytetään.
Mittaustavan kehittäminen ei kuitenkaan ole ihan ongelmatonta. Miten painetta mitataan ja miten sen taso arvioidaan? Broadien mukaan painetilanteiksi voidaan laskea esimerkiksi cut-rajan selvittämisen perjantaina, takaysin sunnuntaina pelaajan ollessa mukana kilpailun voittokamppailussa ja tietenkin muutaman viimeisen reiän, kun pelaaja johtaa kilpailua.
Toisaalta pelaajat reagoivat paineisiin eri tavoin. Joku saattaa kokea paineet kovina ennen ensimmäistä lyöntiä, mutta pelata hyvinkin paineettomasti alkuun päästyään. Toisen pelaajan kohdalla paineet saattavat kasvaa kierroksen edetessä. Voi olla hyvin ongelmallista arvioida pelaajan paineen tasoa yleispätevän kaavan kautta.
Entä miten tilanne arvioidaan, jos pelaaja sijoittuu säännöllisesti kymmenen parhaan joukkoon? Onko tulkinta se, että hän ei kykene voittamaan eikä siis kestä paineita, vai voiko asian nähdä niin, että hän pelaa jatkuvasti hyvin paineen alla ja suorittaa tasaisesti? Onko lasi puolityhjä vain puolitäysi?
Broadie tunnistaa ja tunnustaa ongelmat. Siksi hän ei vielä kerro aikataulua projektilleen, vaan haluaa saada valmiiksi sellaisen mallin, johon hän itse on tyytyväinen. Sen jälkeen hän on valmis esittelemään sen PGA Tourille. Kokonaan toinen kysymys on, näkeekö PGA Tour tilaston käyttökelpoisena.
Broadie kuitenkin palaa innosta projektinsa suhteen.
”Osa tuloksista käy jo täysin järkeen. Jos pelaaja on voittanut paljon, on turvallista sanoa, että hän sietää hyvin paineita. Osa tuloksista on tietenkin itsestäänselviä, usein paljon mielenkiintoisempia havaintoja löytyy siitä prosentista, joka ei ole niin itsestäänselvää”, tilastoguru väläyttää.
