”Hattutapio” murhasi harjoituskierroksella PGA de Catalunyan Stadium Coursen tuloksellaan 65 (-7). Roope Kakolle ET:n karsinta on uran kymmenes.
Kiertueiden karsintoja kuvataan perustellusti henkisesti haastavimmiksi testeiksi huippugolfissa. European Tourin karsinnoissa on vuosittain mukana 900-1000 pelaajaa.
Kuuden kierroksen finaali antaa kaikille osallistujille reilun mahdollisuuden ja mittaa kantin kestävyyden lauantaista torstaihin kestävässä kisassa. Matkan varrelle ensimmäisiin ja toisiin esikarsintoihin jäi noin 800 työpaikan hakijaa.
PGA de Catalunyan kentillä finaaliin selvinneistä 156 pelaajasta 25 parasta sekä saman tuloksen omaavat saa työpaikan pääkiertueelle kaudelle 2017.
Tapio Pulkkanenon pelannut syksyn esikarsinnoissa jo kaksi neljän kierroksen kisaa. Kahdeksan kierrosta sujuivat mallikkaasti 20 alle parin.
26-vuotias kotkalainen on viidettä kertaa mukana, finaalissa hän on kuitenkin debytantti.
”Olen ollut kolme viikkoa matkalla. Hyvä valmistautumisleiri ennen toista karsintavaihetta antoi pontta peliin. Putteri on ollut lämpinä pidemmän aikaa, se antaa muuhun tekemiseen itseluottamusta”, Pulkkanen kertoi keskiviikon harjoituskierroksen jälkeen.
Hän kyykytti karsintojen pääkenttää, neljä kertaa pelattavaa Stadium Coursea tuloksella 65.
”Tapsa pelasi upeaa peliä. Siitä paistoi rauhallisuus läpi. Hän saa hyvän hyödyn siitä, että lyö samoille mitoille puukolmosellaan, kuin tavalliset kuolevaiset draivia”, kehui kämppäkaveri Roope Kakko itseään kahdeksan vuotta nuorempaa Challenge Tourin pelaaja.
Pulkkanen on ottanut bägiinsä rautakakkosen tilalle uuden ja hyvin toimivan puu-viitosen.
”Tasaisuus ja varmuus kenttäpelissä, etenkin avauslyönneissä antavat pohjan tuloksenteolle karsinnassa. Stadium Courselle naputtelen uloslyönneissä spoonia ja puu-viitosta, leveämmällä Tour Coursella on draiverille enemmän käyttöä”, Hattutapio puntaroi.
Hän on pelannut PGA de Catalunyan kenttiä aiemmin leireillä sekä Nordic Leaguen talvikisoissa.
Pulkkanen pelasi päättyneen kauden Challenge Tourilla, jossa jatkoonpääsyjä tuli seitsemän, karsiutumisia kymmenen. Rahalistalla kotkalainen oli 140., ansioita kertyi 5673 euroa.
Tavoite on tietty pääkiertueella, kaikkien kuuden kierroksen kiertäminenkin karsinnoissa toisi sekin kohtuullisen kategorian CT:lle. Muissa tapauksissa Pulkkanen on pitkälti villien korttien varassa.
”Haluan olla niiden 25 pelaajan joukossa, jotka saavat kortin ET:lle”, Pulkkanen määrittää kysymättä.
Kakko pitää peli-ilmeen kirkkaana
Roope Kakko maisteli karsintojen tunnelmaa ensimmäisen kerran syksyllä 2004. ET:n kortin omaavana pelaajana hän pääsi tällä kerralla suoraan finaaliin. Kauden aikana kisoja kertyi 26, ansioita 148 000 euroa. Rahalistalla hän jäi Pulkkasen tavoin kauas asetetuista tavoitteista. Sijoitus oli 143.
Roope Kakko on työllistänyt jo vuosia Lauri Hämäläistä pelatessaan pääkiertueella. Challenge Tour-kausilla Hämäläinen on ahertanut pankkivirkailijana. Kuva Getty Images" width="630" height="407" />Roope Kakko on työllistänyt jo vuosia Lauri Hämäläistä pelatessaan pääkiertueella. Challenge Tour-kausilla Hämäläinen on ahertanut pankkivirkailijana. Kuva Getty Images
Kakko lukeutuu konkarisarjaan, syksyllä 2010 hän sai karsinnoista kortin pääkiertueelle. Muut kahdeksan kertaa ovat tuottaneet pettymyksen.
Madeiralla kesällä 2015 ET:n ja CT:n yhteiskisan voittaneelle Kakolle karsinnat ovat selkeästi merkittävämpi koetinkivi kuin Pulkkaselle.
Hän on pelannut molempia kiertueita vuosikausia. Kortin menettäminen pääkiertueelle olisi taas kuin lähtöruutuun palaamista. Kakko on voittanut CT:lla kolme kertaa, kesällä 2004 hän teki sen amatöörinä.
”Kun pelaan karsinnoissa omaa hyvää peliäni ja olen valmis kaikkeen eteen tulevaan, sen pitäisi riittää kortin uusimiseen. Tämä on viikon iso teema. Peli-ilmeen ja ajatuksen täytyy pysyä kirkkaana”, Kakko filosofoi.
ET-kauden päättymisen jälkeen hän on jättänyt lyömisen ja tekniikan hiomisen vähemmälle keskittyen myös fysiikan kehittämiseen.
”Olen hakenut yhtenäistä liikesuoritusta mieleeni, en niinkään suorituksen aikaisia asentoja, jotka monesti kangistavat mielen ja vartalon. Hyvä svingi on elastinen ja jouhea, tämän asian ymmärtäminen jäi teknisten koukeroiden metsästyksessä kaudella liian vähälle”, Kakko jatkaa analysointiaan.
Roope Kakko on aloittanut Martti Alangon kanssa yhteistyön fysiikkapuolella. Alanko matkusti keskiviikkona Kataloniaan sparraamaan suojattiaan kisaan valmistautumisessa. Aviovaimo Minea Blomqvist-Kakko on työskennellyt Alangon kanssa jo muutaman kuukauden.
Vanhat tähdet kortin metsästyksessä
ET:n karsintafinaaliin pääsevät viimeistä kertaa mukaan kaikki ne pelaajat, jotka ovat voittaneet kiertueella viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Alvaro Quiros voitti kausilla 2007-2011 kuudesti ET:lla. Bighitter on kärsinyt loukkaantumisista ja menettänyt lähes täysin otteensa pelaamiseen.Getty Images
Osallistujalistalla ovat tämän kategorian kautta mm. Tigerin PGA Championshipissa kukistanut Y.E Yang, Sören Hansen, Alvaro Quiros, Johan Edfors, Peter Hedblom ja Kenneth Ferrie.
Entiset mestarit eivät ole karsintavoitoilla juhlineet, 25:n ensimmäisen joukkoon nouseminen vaatii ensisijaisesti tasaisen hyvää tekemistä, joka kauden aikana säännöllisesti pelanneilla on helpommin kaivettavissa esiin.
Länsinaapureilla menestystä
Ruotsalaisvoittajia vuodesta 1976 järjestetyssä karsinnassa on kuusi, joista viisi on tältä vuosituhannelta.
Jesper Parnevik pelaa nykyään Champions Touria, jolla hän saavutti alkukaudesta ensimmäisen ykköstilansa. Kuva: Getty Images
Jesper Parnevik oli paras 1988, samasta karsinnasta ponkaisivat pääkiertueelle myös Vijay Singh sekä Miquel Angel Jimenez.
Mikko Korhonen on suomalaispelaajista ylivoimaisesti menestyksekkäin karsija. Hän voitti finaalin 2014 ja on selvittänyt itselleen kortin yhteensä neljä kertaa.
Mikko Korhosen kantti on pitänyt neljä kertaa ET:n karsintafinaalissa. Kuva: Getty Images
Korhosen voittaessa hänen yhteistuloksensa oli 20 alle parin, edelliskauden ykkösen tulos oli 18 alle. Pelkällä parin takomisella ei korttia siis lunasta.
Pohjoismaalaisia on finaalissa 22. Ruotsalaisia näistä on 16, tanskalaisia kolme, suomalaisia kaksi. Norjasta on mukana Espen Kofstad, yhtään islantilaista ei ET:lla pelaa vuonna 2017.
Faktaa ET:n karsinnoista:
PGA de Catalunyan Stadiumin 13. reikä lukeutuu kentän kuvatuimpiin. Kuva Tomi Natri.
-Karsinta on järjestyksessään 41.
-Nimekkäimmät voittajat ovat Jose-Maria Olazabal (1985) sekä JesperParnevik (1988)
-Karsintafinaali pelataan PGA de Catalunyan Tour- ja Stadium-kentillä 12.-17.11 kuuden kierroksen mittaisena. Stadiumilla kierroksista pelataan neljä, Tourilla kaksi.
-Mukana 156 pelaajaa, joista 70 parasta pääsee kahdelle viimeiselle kierrokselle
-25 parasta ja saman tuloksen omaavat saavat ns. vahvan kortin ET:lle kaudelle 2017
-Suomalaisista ovat karsintojen kautta päässeet pääkiertueelle:
Anssi Kankkonen (2x), Mika Piltz, Tuomas Tuovinen, Mikko Korhonen (4x), Roope Kakko, sekä Peter Erofejeff.
-Roope Kakko starttaa lauantain kierrokselleen klo 10.10, Tapio Pulkkanen 11.10.
-Karsintafinaalin osallistujalistan sekä lähtöajat löydät täältä.
Lue Sami Sarpakunnaksen aihetta sivuava blogi
Vain yksi ”uusi nimi” pääsee finaalivaiheeseen. Viimeiseen 10 vuoteen Suomi-golf ei ole onnistunut tuottamaan uusia kandeja golfin eurooppalaiselle – puhumattakaan – maailman huipulle. Olisi aika jo kyseenalaistaa radikaalisti kilpagolfin rakenteet ja toimintatavat. Nyt siihen lienee mahdollisuus, kun Johanssoni vihdoin jättää paikkansa. Hänen track recordinsa on varmaan huonoin kaikista eri lajien maajoukkueen päävalmentajista. Suomalainen seuravalmennukseen perustuva pro-toiminta ei pysty tuottamaan huippuja. Ei ole riittävää osaamista eikä resursseja.
Avaimet ovat liitolla uudenlaisen prosessin luomisella sekä itsenäisillä, jonkin verran enemmän resursseja omaavilla akatemioilla. Parhaan startin näistä on saanut SGA/David Silva, joka on jo saanut omat pelaajansa kansalliseen kärkeen. Piltzin akatemia voi olla hyvä juttu, jos pääcoach malttaa keskittyä nuorten valmentamiseen. Ensimmäinen vuosi ei ole ollut kovin vakuuttava, työntöä ulospäin on jo nähty. Purhosen ja Forsellin akatemia Pickalassa on liian sekava kokonaisuus, eikä kummallakaan ole näyttöjä huippugolfareiden valmentamisesta. Kankkosen uusi kuvio Tampereella omaa hyvät eväät, varsinkin kun seudulla on hyvää materiaalia.
Joka tapauksessa liiton uusi valmentaja pitäisi saada voimakkaasti tukemaan muutamaa noista itsenäisistä akatemioista, ennen kaikkea lähettää parhaat kv kisoihin. Valmentaminen pitäisi jättää omien valmentajien harteille. Tässäkin Johansson ja Purhonen osoittivat amatöörimäisyytensä, kun eivät malttaneet olla puuttumatta pelaajien tekniikkavalmennukseen.
Nyt on Suomen kilpagolfissa murroskohta, jossa pelimerkit oikein pelaamalla voidaan saada seuraavan 3-5 vuoden aikana 2-4 uutta kaveria vähintään eurooppalaisen golfin kärkikahinoihin.
”Hän saa hyvän hyödyn siitä, että lyö samoille mitoille draivia kuin tavalliset kuolevaiset draivia”
Häh?
Tervehdys,
kirjoittajan uinahdus, sokeus tekstille!!! Spoonia tässä tarkoitettiin, korjattu tekstiin. Kiitos huomiosta!