Ennen päätöskierrosta reportteri hehkutti, että pelistä tulee ”kaikkien aikojen upein”.
Sen päätyttyä hän kuvaili sitä tapahtumaksi, ”jonka lyöntiäänet kuuluivat joka puolella maailmaa”.
Bernard Darwin, kaikkien golfkirjailijoiden oppi-isä – ja kuolemattomien tiedemiesten joukkoon nostetun tiedemies Darwinin pojanpoika – kirjoitti englantilaisen lehtiparonin lordi Nordcliffen lehtiin Brittein Saarille vuoden 1913 U.S. Openista.
Sama lordi sponsoroi brittitähtien Harry Vardonin ja Ted Rayn Yhdysvaltojen valloitusta.
Kuten ennakoitiinkin, Nordcliffen matkaan lähettämä parivaljakko hallitsi ennen U.S. Openia pelaamiaan kilpailuja USA:ssa rannikolta toiselle.
Heidän kiertueensa oli tarkoitus huipentua U.S. Openin voittoon Brooklinessa. Tapahtumaa suunniteltiin niin huolella, että järjestäjät jopa siirsivät kilpailun ajankohtaa kolmella kuukaudella eteenpäin Vardonin ja Rayn aikatauluihin sopivaksi.
Tässä vaiheessa tarinaan astuu mukaan Francis Ouimet, 20-vuotias amatööri, jonka vanhemmat olivat työväenluokkaan kuuluneita maahanmuuttajia. Perhe asui vastapäätä Brookline Country Clubin kenttää. Ouimet oli toiminut caddienä kolmen vuoden ajan ja kehittänyt samanaikaisesti pelitaitojaan paikallisen caddiemasterin ohjauksessa. Kilpailuista hänellä oli hyvin vähän kokemusta.
Tämä pitkä ja hontelon oloinen, hyväluontoinen nuorukainen oli pitänyt Harry Vardonia idolinaan ensimmäisistä hetkistä alkaen mailaan tartuttuaan.
Francis pääsi mukaan Openiin kotikentälleen siitäkin huolimatta, että osa seuran vanhemmista jäsenistä piti ulkomaalaistaustaisen entisen caddien pelaamista haitallisena arvostetun Country Clubin maineelle.
Quimet koki vielä kovia ennen kisaa. Hän menetti caddiensä, kun kisaan osallistunut ammattilaispelaaja halusi tämän ison rahatukun voimalla avukseen saadakseen parasta mahdollista paikallisosaamista mailapojaltaan.
Francis Ouimet joutui lähes paniikkiin. Kiireesti hän palkkasi tilalle menettämänsä caddien veljen, vasta 10-vuotiaan Eddie Loweryn, jonka kokemus ja osaaminen olivat varsin alkeellisella tasolla.
Mikäli olet lukenut aiheesta kirjani Open, The Greatest Game Ever Played, tai nähnyt elokuvan, jonka teimme vuonna 2005, tiedät jo, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Jos en olisi kirjoittanut kaikkea kierrokseen liittyvää huolellisesti faktapohjalta tutustuttuani kaikkeen saatavilla olleeseen aineistoon puolen vuoden ajan, olisin itsekin kuvitellut tarinan olevan puhdasta fiktiota.
Kirja ja elokuva ovat oiva esimerkki kaikille niille tarinoille, joissa kuvataan, kuinka altavastaaja nousee voittoon ylivoimaisen vastustajan kohdatessaan. Ouimet on sankaritarinan David, joka joutuu taistelemaan yksin kahta Goljatia vastaan.
Caddie Eddie Lowery muokkaantuu kertomuksen aikana sekä Sancho Panzan kuin myös taskukokoisen Freudin rooliin. Hän pitää pelaajansa kierrosten aikana rauhallisena ja keskittyneenä.
Tämä on kertomus uskalluksesta, ystävyydestä ja veljeydestä. Kun tarina päättyy, ainoa konna on luokkajako ihmisten välillä.
Ouimet päätyy tasoihin kilpailun viimeisellä reiällä Vardonin ja Rayn kanssa ja lopulta kukistaa nämä 18 reiän uusinnassa.
Samalla hänestä tulee ensimmäinen USA:ssa syntynyt U.S. Openin voittaja ja ensimmäinen amatööri, joka yltää tähän. Voitosta muotoutuu myös merkittävä vaihe luokkajaon murtajana USA:ssa.
Uskon, että Francisin saavutus nostetaan esiin niin vahvasti nimenomaan tästä syystä. Hänen voittonsa nosti golfin – jota tuolloin pidettiin leimallisesti vain ylempien sosiaaliluokkien pelinä – koko kansan tietoisuuteen lehdistön kautta.
Se oli myös USA:ssa hyvin merkityksellinen saavutus itsetunnon kohottajana kaikille niille, jotka maahanmuuttajina tai heidän jälkeläisinään etsivät henkistä kotiaan yhteiskunnassa. Golf sai valtavan huomion lehdistön kautta ja se nousi lajiksi, jota suuri osa ihmisistä halusi kokeilla.
USA:n kahdesta ensimmäisestä varsinaisesta huippupelaajien sukupolvesta, joihin kuuluivat mm. Bobby Jones, Gene Sarazen, Ben Hogan, Byron Nelson ja Sam Snead, kaikki saavat olla kiitollisia Francis Ouimetin uroteolle, joka samalla avasi heille myöhemmin portit golfin maailmaan.
Ouimet ja hänen voittonsa toimivat varsinaisena lähtölaukauksensa golfin leviämiselle USA:ssa. Ilman 20-vuotiaan entisen caddien uskomatonta ykköstilaa laji olisi voinut jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin millaiseksi se nykyään on kasvanut.
U.S. Openin voittoakin merkittävämpi arvo lajin leviämiselle oli Francis Ouimetin persoonassa. Hän voitti vielä kaksi kertaa U.S. Amateurin ja pysyi lajia seuranneiden mielissä sankarina elämänsä loppuun asti. 1949 hän perusti säätiön, jonka tehtäväksi määriteltiin golfin parissa työtä tehneiden vähävaraisten lapsien koulutusmahdollisuuksien kehittäminen.
Eddie Lowerysta kasvoi menestyvä liikemies ja säätiön suuri lahjoittaja. Francis Ouimet säätiö jakaa vuosittain 1,5 miljoonaa dollaria avustuksia.
Nykyaikaan oleellisesti liittyvä ilmiö on nostaa median kautta esiin tarinoita urheilijoista, jotka ovat kovan työn avulla nousseet vaikeuksien kautta huipulle.
Mielestäni on tärkeää pysähtyä riittävän usein tekemään kunniaa lajiensa pioneereille. Vaatimattomissa oloissa kasvaneille sankareille, jotka entisaikoina omalla esimerkillään olivat kehittämässä ja nostamassa lajejaan suuren yleisön tietoisuuteen.
Jackie Robinson kuuluu tuolle listalle. Byron Nelson ja John Wooden ovat korkealla omilla listoillani. Sinullakin on varmasti mielessäsi muutamia nimiä eri urheilulajeista.
Mutta tuon listan ensimmäinen nimi on ilman muuta Francis Ouimet.
Mark Frost/USGD