Tommy Fleetwoodin hurja loppukiri ei aivan riittänyt kauden toisen major-turnauksen uusintaan.
Brooks Koepkalta (+1) tuntuu löytyvän U.S. Openin menestysresepti riippumatta kentästä, olosuhteista ja siitä, miten paljon hänen henkistä kapasiteettiaan koetellaan.
Yhdysvaltainen ei missään vaiheessa menettänyt uskoaan kilpailun toiseen perättäiseen voittoon, vaikka ajautui toisen kierroksen puolivälissä tilanteeseen +7, puhumattakaan kilpailun ankarimmasta kolmannesta kierroksesta tällä vuosituhannella.
Riittävän kuuma putteri piti lopuista huolen, kun hän kiilasi New Yorkin Long Islandilla kauden toisen major-turnauksen voittoon lyönnillä ennen Tommy Fleetwoodia.
”En epäillyt pystyväni voittoon. Mutta tiesin, että tämä tulee olemaan kovan työn takana. Toinen voitto tuntuu vielä palkitsevammalta kuin ensimmäinen”, Koepka sanoi.
Vuosi sitten Koepka teki liukuhihnalta birdiejä tilavalla Erin Hillsin kentällä. Shinnecock Hillsillä käänteentekevimmiksi hetkiksi hänen menestyksensä kannalta osoittautuivat päätöskierroksen sisääntulossa vaikeuksien kautta rakennetut kaksi paria ja yksi bogi.
”Nautin siitä, kun minut ajetaan äärirajoille. Joskus tuntuu siltä, että henkinen puoli ei tahdo kestää, mutta juuri sellaisesta saan virtaa. Nautin vaativista kentistä, sekä siitä, että joudun pelaamaan elämäni vaativinta golfia.”
Tommy Fleetwood on yksi maailman parhaista pelaajista silloin kun pitää mennä lujaa. Lievä epätasaisuus oli tällä kertaa hänen ensimmäisen major-voittonsa esteenä. Kuva: Getty Images
Shinnecock Hills tarjoili kaikkea edellä mainittua – erityisesti lauantaina, jolloin 45 viimeistä kentällä ollutta pelaajaa löivät parin ylittäneen tuloksen. Yhdysvaltain golfliitto, USGA, myönsi epäonnistuneensa kolmannella kierroksella kentän virityksessä. Viheriöitä kasteltiinkin päätöspäivän alla runsaasti, jotta olosuhteet saatiin inhimillisiksi.
Tommy Fleetwood liiti sunnuntaina todellisessa myötätuulessa. Hän jakoi 63 lyönnin kierroksellaan kaikkien aikojen kovinta tulosta U.S. Openeissa, vaikka jätti tekemättä birdien kahdella par-viitosella, eikä saanut viimeisellä reiällä alle 2,5-metristä birdieputtia sisään.
Onnistuessaan 18:lla, kierrosennätys olisi ollut yksin Fleetwoodin, ja samalla meni mahdollisuus päästä turnauksen uusintaan.
Helvetinmoinen temppu.
Koepkan kanssa vuosi sitten Erin Hillsissä päätöspäivän viimeisessä ryhmässä pelannut Fleetwood sai odottaa sunnuntaina pitkään, mihin hänen hieno loppuvenytyksensä riittää. Viimeiset pelaajat olivat vasta seiskalla, kun yleisö otti englantilaisen maaliin suurin suosionosoituksin.
”Ei voi muuta kuin arvostaa, kuinka Brooks pystyi upottamaan putit oikeissa paikoissa. Hän kykeni pitämään asiat koossa. Lopputulos ei ollut paras itseni kannalta, mutta oli hienoa katsella pelaajana, miten hän rakensi voittonsa”, Fleetwood sanoi.
Dustin Johnsonin puttipeli ei noussut viikonlopun kierroksilla voittoon vaadittavalle tasolle. Kuva: Getty Images
Edellinen kahteen perättäiseen U.S. Openin voittoon pystynyt pelaaja oli Curtis Strange, jonka tempusta ehti kulua 29 vuotta. Strange seurasi tämän viikon kisatapahtumia aitiopaikalta, Fox Sports -kanavan selostajana, ja kävi halaamassa Koepkaa 18. viheriöllä.
”Helvetinmoinen temppu”, hän sanoi Koepkalle.
Floridassa syntynyt ja asuva pelaaja palasi vasta huhtikuussa kentille oltuaan rannevamman vuoksi sivussa koko alkuvuoden, mukaan lukien Masters. Hän nousi voittonsa myötä maailmanlistalla neljänneksi, mikä on 28-vuotiaan tähden uran paras OWGR-sijoitus.
Koepkan kanssa sunnuntaina kenttää kiertänyt Dustin Johnson (+3) oli yksi 54 reiän jälkeen kisan kärkipaikkaa jakaneista neljästä pelaajasta. ”DJ:n” ja hänen parhaisiin ystäviinsä kuuluvan Koepkan erotti ratkaisevalla kierroksella puttipeli, joka ei maailman ykkösellä kohonnut isoimpaan menestykseen vaadittavalle tasolle.
Tilastot kertoivat lisää karua kieltään kaverusten puttipelin eroavaisuudesta. Kolmanneksi sijoittunut Johnson tarvitsi viikonlopun kierroksilla 14 puttia enemmän kuin Koepka.
Muista eurooppalaisista Tyrrell Hatton ja Henrik Stenson (+6) jakoivat kuudetta sijaa. Myös Justin Rose (+7) mahtui niukasti kymmenen joukkoon.
Mestari kasvoi kiertuepelaajaksi Challenge Tourilla
Brooks Koepka on sikäli poikkeuksellinen yhdysvaltalainen huippugolfari, että hän päätti opetella kiertuepelaamisen salaisuudet Euroopassa. Florida State Universityn joukkueessa gollege-golfia pelannut Koepka ryhtyi ammattilaiseksi vuonna 2012, ja liittyi Challenge Tourille.
Ensimmäinen voitto tuli jo samana syksynä, mutta se oli vasta alkusoittoa. Hän saavutti seuraavalla kaudella touko-kesäkuussa kolme voittoa lisää, ja sai automaattisen paikan Euroopan kiertueelle.
Koepka sijoittui vuoden 2014 U.S. Openissa, ja ansaitsi kortin PGA Tourille. Vanhan mantereen pääkiertue ei jäänyt kuitenkaan kokonaan, sillä hän kävi voittamassa loppuvuodesta Belekissä ET:n finaalisarjaan kuuluneen Turkish Airlines Openin.
U.S. Openia pidetään kenties kaikkein vaikeimmin voitettavana turnauksena, puhumattakaan kahdesta peräkkäisestä onnistumisesta. Tähän oli ennen häntä pystynyt ainoastaan kuusi muuta pelaajaa, joista niin sanotulle legendaosastolle kuuluu ainoastaan Ben Hogan (1950–1951).
Viimeisen reiän tuplabogi osoittautui Tony Finaulle kalliiksi. Kuva: Getty Images
Nyt Koepkan jalanjäljillä on hänen nuorempi veljensä, Chase, joka sijoittui viime kaudella Challenge Tourin rankingissa top 10:een, ja pelaa paraikaa Euroopan kiertueella.
U.S. Open oli isäntämaan pelaajille menestys, sillä Tommy Fleetwood oli viiden joukossa ainoa ei-amerikkalainen. Kisan kärkipaikkaa kolmen kierroksen jälkeen jakaneelle Tony Finaulle viides sija oli uran paras major-turnauksissa, joskin viimeinen reikä jätti hänelle taatusti hieman happaman fiiliksen.
Omille teilleen viimeisellä lyöntipaikalla livahtanut avaus johti tuplabogiin, parilla tienestejä olisi tullut lähes 218 000 dollaria enemmän.
Finau taisi siitä huolimatta aiheuttaa merkintöjä USA:n Ryder Cup -joukkueen kapteenin Jim Furykin muistikirjaan. Hän ylsi myös Mastersissa kymmenen joukkoon, ja on selvästi varttumassa isojen turnausten pelaajaksi.
