LET:n kauden toiseksi viimeinen kilpailu pelataan kuluvalla viikolla Intiassa. Tänä vuonna kisassa tuskin tarvitaan hengityssuojaimia, mutta ikävän muiston takia Komulainen pakkaa matkaan omat ruoat.
Kaksi viime kautta ovat olleet Noora Komulaiselle, entiselle Tammiselle, hankalia. Vuoden 2016 loppupuolella alkaneet selkävaivat äityivät kauden loppupuolella niin pahoiksi, että Komulaisen päähuomio on jo pari vuotta ollut selän kuntoon saamisessa.
Huolellisesti Fibacon ammattilaisten kanssa laadittu kuntouttava harjoitusohjelma ja hiljattain aloitettu yhteistyö OMT-fysioterapeutti Martti Alangon kanssa ovat kantaneet hedelmää, ja selkävaivat alkavat olla hallinnassa.
”Minulla on skolioosi, jonka lisäksi välilevyistä löytyi pullistumia”, Komulainen kertoo.
Selkäkivut alkoivat haitata lyömistä, mutta sitäkin enemmän ne vaikuttivat puttaamiseen.
”Se on vähän jännä juttu, mutta ilmeisesti putti on niin herkkä hienomotorinen liike, että kaikkein eniten selkä vaikeutti puttaamista. Tämä on ollut melkoista palapelin kokoamista. Tilanne alkaa olla aika hyvä, mutta en tiedä, milloin kaikki palaset osuvat kohdalleen”, hän pohtii.
Viime vuonna siellä pelattiin hengityssuojaimissa.
Pallonlyöminen on aina ollut Komulaisen suurin vahvuus. Svingi on hieman muuttunut kuntoutusprosessin myötä, mutta Komulaisen mukaan hyvään suuntaan.
”Totta kai se on vähän vaikuttanut, mutta mielestäni svingaan nyt paremmin kuin koskaan. On kuitenkin ollut vielä vaikeaa pitää lyöntiä kasassa monta päivää peräkkäin kilpailussa”, hän kertoo.
Kilpailuja kaivataan
Omat haasteensa on asettanut alamaissa olevan Ladies European Tourin ohut kilpailukalenteri. Komulainen on pelannut kuluvalla kaudella vasta yhdeksän kilpailua. Määrä on yksiselitteisesti liian pieni.
”Suoraan sanottuna kisakalenteri on ollut jo pari vuotta ihan per****tä. Kun saisi enemmän kisoja, peli voisi loksahtaa kohdilleen nopeammin. Ensi vuodelle on kuitenkin lupailtu enemmän kisoja jo alkuvuoteen. Toivottavasti ne lupaukset pitävät. Se olisi mahtavaa.”
Komulaisella on pelioikeus myös Yhdysvaltojen haastajakiertueelle, Symetra Tuorille. Selkävaivojen johdosta hän päätti kuitenkin jättää paikan käyttämättä ja keskittyä huolella kuntoutusprosessiin.
Ensi vuoden kisakalenterin rakentuminen on myös kiinni siitä, miten korkealle Komulainen sijoittuu kiertueen pistelistalla. Tällä hetkellä hän on sijalla 77. Listan 50 parasta saa vahvan kortin tulevalle kaudelle, 30 seuraavaa rajoitetumman.
Noora Komulainen on kamppaillut puttiongelmien kanssa selkävaivojen takia. Kuva: Tristan Jones/LET
Marras–joulukuussa pelatuista karsinnoista pelioikeutensa saavat pelaajat ovat paremmassa asemassa kuin pistelistalla sijoille 51–80 sijoittuneet. Siksi Komulainen saattaa suunnata karsintoihin, varmuuden vuoksi.
Kun Komulaisen edeltä siivotaan rankigista pois ne pelaajat, jotka eivät kauden aikana tule pelaamaan vähintään minivaatimusta eli kuutta kilpailua, osakkeet paranevat tuntuvasti. Tällä hetkellä edellä on 16 sellaista pelaajaa, joilla kisoja on korkeintaan neljä.
Kilpailuita on jäljellä enää kaksi, joten suurella todennäköisyydellä ainakin kymmenkunta pelaajaa poimitaan Komulaisen edeltä pois lopulliselta rankingilta. Nousu on kuitenkin puhtaasti kiinni siitä, miten Komulainen onnistuu kahdessa jäljellä olevassa startissa.
Intiaan omat ruoat mukaan
Seuraava haaste ja mahdollisuus on Intian Delhissä torstaina käynnistyvä Hero Women’s Indian Open. Intia on Komulaiselle tuttu paikka, mutta kaikki muistot eivät ole lämpimiä.
”Normaalisti kisa on ollut kuukautta myöhemmin. Silloin on joku paikallinen juhla (Diwali), jolloin maanviljelijät polttavat peltojaan ja kaupungeissa räjäytellään ilotulitteita. Viime vuonna siellä pelattiin hengityssuojaimissa, kun ilmanlaatu oli niin huono. Joku tyttö oli jättänyt kisan kokonaan väliin, koska ei ollut saanut kunnolla happea. Tänä vuonna pelataan aikaisemmin, joten nyt ilmanlaatu on parempi.”
Kisakenttä, DLF Golf & Country Club, saa Komulaiselta varauksettoman kiitoksen, samoin kisan järjestelyt, jotka eivät jätä toivomisen varaa. Siitä huolimatta Komulainen pakkaa reissuun omat eväät.
”Sain muutama vuosi sitten Intian kisassa ruoasta jonkin alkueliön. Syön lounaalla varmaan kyllä naan-leipää, mutta muuten menen omilla ruoilla”, hän nauraa.
