Halliharjoittelussa määrätietoisuus on tärkeää, mutta tavoitteellisesti harjoittelevan on päästävä nurmelle talvellakin - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Kilpagolf

Halliharjoittelussa määrätietoisuus on tärkeää, mutta tavoitteellisesti harjoittelevan on päästävä nurmelle talvellakin

Helsingissä Vuosaaren halli on yksi pääkaupunkiseudun merkittävistä talviharjoittelupaikoista. Kuva: Krister Jalonen

Suomalaisgolfareilla on mahdollisuus kääntää talviharjoittelu edukseen ja kehittyä fyysisiksi sekä teknisiksi pelaajiksi.

Talviharjoittelukausi alkaa pikkuhiljaa olemaan takana ja kentät availevat oviaan alkavaa sesonkia varten. Suomen leveysasteilla talvella hallissa treenaaminen tuntuu olevan ikuisuusaihe. Suurelle joukolle harrastajista golfin treenaaminen talvella ei ole välttämättä kovinkaan merkityksellistä. Asian laita on toinen, kun puhutaan ammattilaispelaajista tai sellaiseksi aikovista.

Muun muassa sosiaalinen media tarjoaa kurkistusikkunan suomalaispelaajien ”toimistopäiviin”. Sen lisäksi halleissa harjoittelevat klubipelaajat törmäävät väistämättä maamme parhaisiin golfareihin. Puuhastelun makua, saattaa joku ajatella. Haastetaanko muiden maiden ykkösnimet takomalla hallissa palloja seinään?

Suuri yleisö ei näe, eikä voikaan nähdä, mitä tapahtuu pinnan alla. Pelaajat ovat saattaneet viettää jakson ulkomailla tai oleilleet jossain lämpimässä pidempään.

”Tapoja on monia, mutta ulos on ***kele päästävä. Se on selvä homma”, kiteyttää Antti Ahokas eteläkarjalaisella letkeydellä.

Suomessa on olosuhteiden pakostakin totuttu siihen, että kaudella on tietty sykli. Positiivisesti asiaa lähestyttäessä se voi olla hyväkin asia.

”Kaudella on selkeä rytmitys. Pari-kolme kuukautta on rauhallisempaa aikaa jolloin voi rakentaa uutta ja valmistautua kauteen. Keväällä tehdyt asiat ajetaan sisään. Kesällä tuutataan tuubista ulos kaikki mitä lähtee”, Ahokas rytmittää.

Ahokas on urallaan kokenut talviharjoittelussa erilaisia toimintamalleja. Niiden mukaan hän on suhteuttanut harjoitteluaan.

”Minulla on ollut jossain vaiheessa mahdollisuus olla ulkomailla pitempiä aikoja. Jos esimerkiksi Floridassa on kolme kuukautta putkeen, niin siellä ei voi treenata samalla rytmityksellä kuin niin sanotusti normaalisti.”

”Suomessa jos vetää vaikka pari viikkoa hallissa ja pari ulkomailla, niin nuo ulkomaiden leirit ovat todella intensiivisiä. Kenelläkään ei ole sellaisia energiavaroja, että pystyisi kolme kuukautta treenaamaan fysiikkaa ja golfia samalla tavalla kuin noilla parin viikon leirijaksoilla.”

Antti Ahokas Vierumäki Finnish Challengessa vuonna 2018.

Hallissa ja ulkona harjoittelun selkein ero on luonnollisesti siinä, ettei hallissa näe pallon lentokaarta. Sisäkausi on hyvää aikaa ajaa muutoksia svingiin. Tuolloin voi olla vain hyvä, että ajatus ei lähde harhailemaan siihen mihin pallo menee.

Fyysisesti hyviä ja teknisesti taitavia

Golfliiton maajoukkuevalmentaja Mikael Mustonen on päivittäin tekemisissä maamme parhaiden amatöörien kanssa. Hän kääntäisi suomalaisen asetelman vahvuudeksi.

”Suomalaisen pelaajan profiili pitäisi olla sellainen, että olemme fyysisesti hyviä ja teknisesti taitavia. Nämä molemmat auttavat henkiseen puoleen. Tämä on se etu, mikä meillä on moneen maahan verrattuna”, Mustonen näkee.

”Voit kuvitella, että jos meillä on pelaaja, jolla on fysiikka kunnossa ja hän on teknisesti taitava, niin hänen lähtiessä pelaamaan itseluottamus vain kasvaa. Näin peli menee eteenpäin. Tätä puolta ei mielestäni riittävästi korosteta.”

Myös Mustosen mielestä on tärkeää päästä talvikauden aikana ulkomaille harjoittelemaan.

”Kokemukseni mukaan paras yhdistelmä on, että ollaan muutama viikko Suomessa ja sitten viikko ulkomailla. Vaikka on trackmanit ja muut, niin se ei ikinä korvaa sitä palautetta miltä lyöminen tuntuu ulkona ja miltä osuma kuulostaa.”

Sillä missä vaiheessa pelaaja on urallaan, on iso merkitys talvella treenaamiseen. Nuoremmat pelaajat tarvitsevat enemmän toistomääriä ja he pystyvät hiomaan tekniikkaa halleissa.

”Ryhtymättä miksikään tieteilijäksi, niin tiedän, että Ruotsissa tehtiin selvitys siitä, missä vaiheessa pelaajat kehittyvät eniten vuoden aikana. Heidän toteamuksensa oli, että pelaajat kehittyvät itse asiassa talvella, kun he keskittyvät vain harjoitteluun. Kesän kilpailukaudella kehitys lähtee laskemaan kauden mittaan. Silloin fokus on niin paljon pelaamisessa. Tämä ei ole kiveen hakattu totuus vaan yleinen toteamus. Ja nyt puhutaan nimenomaan nuorista maajoukkuetason pelaajista, eikä ammattilaisista”, Mustonen kertoo.

Jos lorvii pelkästään Suomessa kuusi kuukautta, niin onko se ammattimaista? Onko kenelläkään varaa siihen, jos meinaa golfissa pärjätä?

Kokeneemmilla pelaajilla ja palkintorahoja enemmän ansainneilla on karkeasti ottaen enemmän resursseja käytössään. Ainakin miesten Euroopan kiertueella pelaavilla on mahdollisuuksia valita missä he treenaavat talvella, kenen kanssa ja millä tavalla. Ero haastajakiertueella tai varsinkin Nordic Leaguella pelaaviin on jo huomattava.

Ahokas nostaisi esiin golfarin ammattietiikkaa ja resurssien oikeanlaista hyödyntämistä.

”Leiriviikko ulkomailla maksaa noin tuhat euroa. Toki halvemmalla pääsee ja Espanjaan voi mennä vaikka junalla. Tässä tullaan siihen, mikä on ammattilaiselle järkevää.”

”Jos lorvii pelkästään Suomessa kuusi kuukautta, niin onko se ammattimaista? Onko kenelläkään varaa siihen, jos meinaa golfissa pärjätä? Tuolloin tulevaisuusennusteet ovat aika heikot. Pitää pystyä rakentamaan talvi siten, että voisi tehdä edes ”pistohyökkäyksiä” ulkomaille tai yrittää olla siellä yhden pitempiaikaisen jakson”, Ahokas näkee.

Osalle halli sopii, osalle ei

Naisten Euroopan kiertueella jo useamman vuoden pelanneella Noora Komulaisella on henkilökohtaisesti ollut hankaluuksia siirtää sisähalleissa tehtyjä harjoituksia suoraan menestymiseksi kilpailuissa. Tällä kaudella hän teki tietoisen valinnan ja vietti tammikuun kokonaan ulkomailla treenaamassa.


”Jos olen lyönyt talvella hallissa vaikka kuukauden, niin ensimmäiset kisat sen jälkeen ovat menneet heikosti. Ulkona tuntuu, että lyönnin kaari on hävinnyt ja osuma palloon kadonnut, kun on lyönyt matolta pitkään.”

”Treenasin tänä talvena ehkä seitsemän päivää hallissa. Joulukuussa en koskenut mailoihin pariin viikkoon ja keskityin silloin fysiikkaan. Nykyään en saa enää niin paljon irti sisäharjoittelusta kuin nuorempana. Silloin oli ehkä enemmän teknisiä asioita, joita piti treenata.”

Komulainen ei itse tykkää harjoitella hallissa chippaamista, mutta hänen mielestään hallissa voi silti harjoitella tietyn mittaisia wedgelyöntejä ja puttiakin voi treenata ihan hyvin. Ahokkaalla puolestaan on poikkeava näkökulma.

”Lähipelin treenaaminen sisällä ja muovimatolta lyöminen on kyllä erilaista kuin ulkona. Varsinkin, kun se ei ole monipuolista ja lähipeli perustuu vaihteleviin olosuhteisiin. Sama putissa. Putin mekaniikkaa on ihan hyvä treenata sisällä, mutta siihen se sitten stoppaakin kuin seinään”, Ahokas näkee.

Komulainen nostaa talvella Suomessa harjoittelun merkittäväksi asiaksi sen, että silloin on tiiviissä kanssakäymisessä omien valmentajien kanssa. Pelaajia on erilaisia ja osalla mahdollisesti yksin ulkomailla harjoittelevalla haasteeksi muodostuu juuri etäisyys.

”En tiedä saako kokonaan yksin treenaamalla sitä parasta irti. Jos lähtisi yksin viikoksi jonnekin, niin pitäisi saada todella hyvät neuvot laji,- ja fysiikkavalmentajalta sille viikolle. Ja täytyisi olla vielä tiiviisti yhteydessä. Se ei ikinä ole sama kuin tekisi yhdessä valmentajien kanssa töitä”, Komulainen kertoo.

”Ja on siinä myös sellainen, että me tourilla pelaavat saadaan ehkä parempia diilejä johonkin kuin juniorit. Jos mietin itseäni ja haluaisin lähteä tammi-helmikuussa ulkomaille, niin siellä pitäisi olla varmasti hyvät kentät ja lämmintä. Tuohon aikaan Euroopassa ei oikein ole sellaista paikkaa. Silloin se olisi joku Dubai tai vastaava.”

29-vuotias Komulainen on vuosien mittaan hakannut palloa hallissa seinään jo isossa kuvassa riittämiin.

”Nuorena jopa tykkäsin siitä, kun sai keskittyä vain tekniikkaan. Se on muuttunut ja nykyään en jaksa sitä enää yhtään. Minulla menee heti pää jumiin siihen”, hän naurahtaa.

Maajoukkueiden peräsimessä viime vuosikymmenellä menestystä niittänyt Mustonen tiivistää hallissa harjoittelun ja sen siirtämisen golfissa pärjäämiseksi ytimekkäästi.

”Kun pelaaja astuu halliin sisään hänen on valmiiksi tiedettävä, mitä menee tekemään. Jos pelaaja tietää, mitä on sinä päivänä tekemässä, toteuttaa ja analysoi sen, niin silloin pääsemme urheilullisessa asiassa eteenpäin.”

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)