Mastersin yksi ikimuistoisimmasta lyönneistä on Larry Mizen vuoden 1987 uusinnassa 11. reiällä tekemä birdie. Matkaa oli reilut 30 metriä, Mize rullautti chippinsä sisään. Villi voitontanssi sai Greg Normanin pään painumaan – jälleen kerran.
Viheriön ympäristöä muotoiltiin uusiksi vuosina 1990 ja 1999.
”Nyt tuosta paikasta ei voisi kuvitellakaan sitä lyöntiä, jolla minä voitin. Pallo päätyisi väkisinkin 12:n tiiauspaikalle”, Mize kuvailee muutoksia.
David Dubal Augustan 11:n väylän oikealla puolella vuoden 1999 kisassa. Nykyään samalla alueella on vankkaa puurivistöä sulkemassa näkymää viheriölle.Kuva All Over Press.
Merkittävämpää 11:lla tapahtui vuosituhannen vaihteen jälkeen. Sitä on pidennetty noin 45 metrillä, aiemmin varsin avoin lyhyt karheikko väylän oikealla puolella on tukittu jykevällä metsiköllä. Tiiauspaikalla seisova pelaaja tiedostaa avauksen vaikeuden. Aiemmin avauksen alastulokohdalla väylän ja karheikon yhteisleveyttä oli yli 50 metriä. Nykyään vain puolet tuosta. Metsikkkö molemmin puolin väylää tulee pelaajien mieliin jo tiiauspaikalla.
”Väylän muoto on minun silmääni erittäin vaikea, en pysty piirtämään mielikuviini suoraa lyöntiä”, tunnustaa viimevuotinen voittaja Bubba Watson.
Tiger Woods on pelannut Augustassa 70 kisakierrosta ja on 11:lla yhteensä 12 yli parin.
”Siitä, kun ensimmäisen kerran kilpailin Augustassa (1995), väylä on muuttunut huomattavan paljon vaikeammaksi. Avauksessa ei ole tilaa, toisessa lyönnissä vasemmalla puolella oleva vesi on otettava huomioon.”
Viimeisen kymmenen vuoden aikana 11. on ollut seitsemän kertaa kentän vaikein. Vuonna 2007 keskiarvo oli peräti 4,510.
Väylän vaikeudesta huolimatta pelaajat pitävät sen tuomaa haastetta oikeudenmukaisena.
”Pidän muutoksista jotka väylälle on tehty. Augustaan tämä järjestys, jossa on yksi tiukka väylä ennen ns. birdieväyliä ( 12,13,15), sopii erinomaisesti,” kolme kertaa Mastersin voittoa juhlinut Phil Mickelson antaa tunnustusta Tom Fazion suunnittelemille uudistuksille.
Teemu Tyry
