Pelikaanimiehellä on missio - Golfpiste.com

4.–11.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][19]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Pelikaanimiehellä on missio

James Leitz jakaa vuoden 2014 aikana oppejaan TrackManin käytöstä sekä pallon lentorataan liittyvistä perusasioista yhdeksässä eri maassa.

USA:ssa golfvalmentajilla on keskinäisestä kilpailuasetelmasta huolimatta myös varsin paljon lajia ja pelaajien taitoa kehittävää yhteistyötä.

Toukokuun 10. päivä vuonna 2011 Sean Foley totesi New York Timesin haastattelussa:

”Olen oppinut paljon esimerkiksi kaverilta, jonka nimi on James Leitz. Hän on syvälle Louisianaan piilotettu jalokivi. Mikään asiaan liittyvä ei ollut ongelma, ennen kuin ryhdyin valmentamaan Tigeria…”

Leitz on opastanut lukuisia muitakin valmentajia kuin Foley´ta pallotutka TrackManin käyttöön ja auttanut lukujen tulkintoihin liittyvissä asioissa. Tiger Woodsiin liittyen Leitzillä on kuitenkin kerrottavanaan tarina, joka on 54-vuotiaan konkarin uran huippuhetki.

”Sean Foley pyysi minuta elokuussa 2011 PGA:n mestaruuskisoihin seuraamaan Tigerin valmistautumista kisoihin. Olin sopimamme mukaan varjona kulisseissa, mutta riittävän lähellä nähdäkseni parivaljakon työskentelyä rangella ja harjoituskierroksilla, joilla kuljin heidän perässään narujen sisäpuolella”, Leitz aloittaa.

<a href=Tiger Woodsilla ja Sean Foleylla on ollut hyvin vaikea alkukausi 2014. Kuva : Getty Images" src="/wp-content/uploads/2014/03/13041009355853.jpg">

Tiger Woodsilla ja Sean Foleylla on ollut hyvin vaikea alkukausi 2014. Kuva : Getty Images

”Woods oli tuolloin varsin ulkona tekemisestään, se näkyi ja tuntui miehen suorituksissa. Hänellä oli suunnattomia vaikeuksia saada stinger-lyöntiään toimivaksi. Foley teki urallaan käsittääkseni ainutlaatuisen ratkaisun Tigerin tivatessa sitä, mitä hänen pitäisi tehdä. Foley kääntyi minun puoleeni ja pyysi antamaan Tigerille ratkaisun, jonka olin Seanille jo aiemmin kertonut”, Leitz muistelee.

Leitz pääsi siis kesken harjoituskierroksen kertomaan maailman parhaalle pelaajalle, kuinka tämän pitäisi stingeriään lyödä.

”En usko, että Foley on koskaan laskenut ketään muuta valmentajaa Tigerin iholle. Kerrroin yksinkertaisesti sen, että hänen pitäisi entistä vahvemmin leikata lyöntiään, tulla siis ulkoa sisään palloon. Woods oli kuvitellut tekevänsä näin, mutta minun käsitykseni oli toinen.”

Vaikka Woods on kentällä ja harjoitellesaan hyvin paljon omissa sfääreissään, James Leitzin antama ohjeistus upposi mestariin.

”Kierroksen ja harjoitussession jälkeen Woods oli pyrkimässä kohden parkkipaikkaa. Kesken sessionsa hän näki minun kiiruhtavan reilun 20 metrin päässä kohden omaa autoani. Woods irtaantui häntä ympäröineestä väkijoukosta, huusi perääni ja riensi luokseni. Hän otti minua tiukasti kädestä kiinni, katsoi syvälle silmiin ja kiitteli ohjeistani,päivistä, jotka olin heidän apunaan. Se tuntui hyvältä”, Leitz kertoo.

Vaatimaton vaikuttaja

Vaikka lukuisat valmentajat, joiden kanssa Leitz työskentelee, ovat valmiita rehellisesti ja suoraan antamaan kiitosta Leitzille, hän itse suhtautuu asiaan hyvin varovaisesti ja jopa peitellen. Chuck Cook, Mike Adams, Hank Haney, Sean Foley… Netistä saattaa löytyä kuvia Leitzista kävelemässä harjoituskierroksella vaikkapa Tiger Woodsin kanssa.

Asiayhteyksistä saattaa saada vihiä vasta suuntaamalla Leitzille kysymyksen, joka liittyy tekniseen ykstyiskohtaan, josta kenelläkään muulla ei voi olla tarkaa tietoa kuin henkilöllä, joka on ollut mukana prosessissa.

Ehkäpä luontaisen vaatimattomuuden ohella taustalla piilee myös perinteisen käsityöläisen asennoituminen työhön ja peliin. Uransa alkuaikoina Leitz tunnettiin ennen kaikkea mailanrakentajana. Sellainen tietää, että mailaa heiluttaa aina pelaaja.

Ruotsissa Leitzilta kysyttiin, onko golfareilla oikeus vaatia valmentajiltaan ja opettajiltaan tieteellistä perehtyneisyyttä pallon lentoratoihin ja niihin liittyviin analyyseihin tai huipputeknisten apuvälineiden hyödyntämistä ja hallintaa?

”Kun 80-luvulla ryhdyin tutkimaan asioita, ei ollut menetelmiä ja välineitä, joilla varmentaa olettamuksia ja tehdä pitäviä päätelmiä. Tiesin jo tuolloin, että tarvitsen TrackManin kaltaisen laitteen.”

”Sitten toisella puolella maapalloa joku päättää kehittää sellaisen. Olin melko varmasti ensimmäinen, joka Yhdysvalloissa hankki sellaisen. Myyjä oli niin varma, ettei pienen syrjäisen klubin pro osta niin kallista laitetta, että jätti myyntipuheiden ajaksi äitinsä autoon parkkipaikalle odottamaan”, kertoo Leitz.

Valmentajan ja opettavan ammattilaisen vastuulla on huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä ja tietämyksen kasvattamisesta. Opettajat, jotka osaavat enemmän ja hallitsevat asioita paremmin, tulevat todennäköisesti myös ansaitsemaan enemmän.

Suomen PGA on viime vuosien aikana panostunut ankarasti jäsentensä kouluttamiseen. Maassamme on vieraillut useita huippuluokan asiantuntijoita pelin eri osa-alueilta: Mike Adams, Kjell Enhager, Greg Rose, John Hellström … ja James Leitz. Lista on kieltämättä vakuuttava, mutta se voisi olla huomattavasti vakuuttavampikin.

Pienen etujärjestön resurssit eivät riitä tuomaan maahan kuin ehkä yhden, korkeintaan kaksi, huippuasiantuntijaa vuosittain. Kysymyksessä on niin keskeinen asia jäsenistön ja itse asiassa koko Suomen golfopetuksen kannalta ja viime kädessä myös pelaajien tason kohottamisessa, että sen suhteen olisi tarvetta tarkastella yhteistyömahdollisuuksia laajemminkin. Parhaassa tapauksessa maailmanluokan ammattilaisten opit ovat suomalaisten junioreiden, klubitason harrastajien ja maajoukkuepelaajien käytössä vuorokauden kuluttua siitä, kun koulutus on päättynyt.

Puhutaan siis suorasta ja nopeasta vaikuttamisesta ruohonjuuritasolla.

”Olemme pitkään koettaneet rakentaa tämän osalta yhteistyötä esimerkiksi liiton kanssa onnistumatta siinä. Meillä on koulutukseen budjetoituna vuositasolla muutamia tuhansia euroja, kun taas liitolla resurssit ovat aivan toista luokkaa. Suomen kokoisessa maassa on kyettävä toimimaan yhdessä ja meidän näkökulmastamme on aivan sama, kuka koulutukset järjestää, kunhan ne ovat laadukkaita ja niitä järjestetään riittävästi”, toteaa Suomen PGA:n toiminnanjohtaja Teemu Laakso.

Suomalaisvalmentajilla on henki päällä

James Leitz sai viime marraskuun loppupuolella puhelun kollegaltaan Mike Adamsilta, joka on opettanut lukuisien huippupelaajien ohella Gerald Fordia, molempia Busheja ja Bill Clintonia. Mike Adams vieraili Suomessa marraskuussa puhumassa valmentajille ja opettajille.

”Jos menet Ruotsiin, sinun on ehdottomasti piipahdettava myös Suomessa. Siellä on hyvä meininki ja innostunutta osaavaa porukkaa”, sanoi Adams kollegalleen.

Leitzin mielenkiinto heräsi ja hän päätti lisätä Suomen kiertueohjelmaansa.

Lauantaina 8. maaliskuuta kokoontui HLR Golf Academyyn Konalaan ryhmä opettavia ammattilaisia ja yksi fysioterapeutti kuuntelemaan Leitzin sanomaa. TrackMan on teknisessä mielessä kaksivaiheinen dopplertutka ja laitteena varsin tuttu suomalaisille ammattilaisille. Sen käyttö on viimeisen parin vuoden aikana yleistynyt siirtyen hiljalleen mailan fittauksesta käytännön opetustyön apuvälineeksi.

Ammattilaiset saivat selkeästi vahvistusta kokemuksilleen laitteesta, mutta muutamia uusia tärkeitä seikkojakin tuli esille, eikä vähäisempänä selkeän protokollan käyttö opetustyössä TrackManin kanssa.

”Lauantaina käytiin läpi perusasioita ja ehkä yllättävin seikka oli Gear Effectin dominoiva vaikutus lyönnin lopputulokseen. TrackMan kertoo lavan liikkeestä ja pallon lentoradasta, mutta jos pallon osumakohdasta lavassa ei ole tarkkaa tietoa, ei sen lentoradasta kannata päätellä mitään tai lopullisten johtopäätösten tekemisessä voi mennä pahasti harhaan. Siis teippiä lapaan tai suihkautus Dr Schollia. Pari senttiä sivuun sweet spotista ja ollaan reilusti ulkona väylältä, vaikka kaikki muu näyttäisi olevan kohdallaan”, sanoo PGA:n koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Mikkola.

Ei pidä arvailla, jos voi päätellä, sanoo Leitz. Siinä kaiketi on pähkinänkuoressa viikonlopun tärkein anti. Teknisiä apuvälineitä pitää hyödyntää tiedon hankkimiseen ja jättää arvailu minimiin, jopa poistaa se yhtälöstä.

Sunnuntaina perehdyttiin informaatioon, jossa lyönnin analysoimiseksi yhdistettiin TrackMan ja 3D-mallintaminen. Tällöin mentiin jo huomattavasti syvemmälle, mikä auttoi monia näkemään videon lyönnistä uusin silmin. Video yksinään saattaa olla hyvinkin puutteellinen työkalu, mutta yhdessä sen tiedon kanssa, jonka TrackMan ja 3D-mallinnus voivat tuoda auttaa ymmärtämään kokonaisuutta.

”Tavoitteena on eliminoida arvaaminen toiminnasta. Erityisesti pelaajan geometrian tärkeys korostui kaikessa. Jos geometria on toistettava ja se on valmentajalla tarkasti tiedossa ja analysoituna, siihen voidaan tarvittaessa vaikuttaa. Juuri tästä hommassa on kysymys.”

”Toki ihmiset vastaanottavat informaatiota eri tavoin. Joku ymmärtää numeroita ja jollekulle toiselle asia aukeaa muita reittejä pitkin. Osallistujien valmiudet tuon informaation selville saamiseen ja jakamiseen ovat nyt varmasti paremmat kuin aiemmin. Jos havaitsee toistuvan kuvion, sen voi avata ja analysoida – siihen voi vaikuttaa”, Mikkola toteaa.

Mitä mieltä Leitz oli paikallisen ammattikunnan osaamisen tasosta? Alkuun hän puhui kohteliaasti innostuneisuudesta ja intohimosta. Hetken kuluttua hän ryhtyi vertailemaan Suomea paremmin tuntemaansa ryhmään kotona Yhdysvalloissa. Painotukset olivat sen verran vakuuttavia, että niihin saattoi uskoa.

”Tämä ryhmä, joka osallistui viikonlopun koulutukseen, on todella pätevää. He ovat niin perusammattitaidoltaan kuin teknisessä mielessäkin huomattavasti edellä kollegojaan Yhdysvalloissa – paljon, paljon, paljon edellä. Heillä on intohimoa ja kykyä oppia uusia asioita. Mihin tahansa maahan verrattuna asiat ovat Suomessa varsin korkealla tasolla. Jos täällä jaksetaan vain tehdä samaan tyyliin määrätietoisesti töitä, hyviä asioita tulee tapahtumaan”, Leitz summasi.

Leitz oli myös jonkin verran huolissaan asioiden tilasta kotimaassaan.

”Yliopistogolfissa muutos on selkeästi havaittavissa. Kun aikoinaan miesten joukkueita pienennettiin ja samaan aikaan alkoi eurooppalaisten pelaajien rynnnistys, löytyy nykyään joukkueita, joissa on ehkä yksi amerikkalainen pelaaja, tai ei yhtään. Eurooppalaisilla on puolellaan parempi järjestelmä junioreille ja maajoukkueet, jotka kehittävät pelaajia kohti toureja. Meillä ei esimerkiksi ole lainkaan maajoukkueita. Teillä on asiat siinä suhteessa paremmin”, sanoo Leitz.

Louisianan Pinewood Country Clubin Head Professionalilla riittää töitä, sillä normihommien ohella päivittäin tulee sähköpostiin 3-5 kysymystä kollegoilta ympäri maailman. Jokunen vuosi sitten hän meni Facebookiin ja seuraajia on sittemmin kertynyt reilu tuhat, joista 90% on opettavia ammattilaisia; heilläkin on kysyttävää.

”Haluan perehtyä jokaiseen niistä huolella ja vastata parhaan taitoni mukaan”, sanoo Leitz.

Viime vuonna matkapäiviä kertyi 40, tänä vuonna huomattavasti enemmän.

”Haluan auttaa ihmisiä etsimään ja löytämään neulan heinäkasasta”, sanoo Leitz.

Hänen ansiolistansa on pitkä kuin nälkävuosi. Palkintoja on tullut niin PGA:lta kuin muualtakin. Leitzilla on kuitenkin jalat tukevasti maassa ja sydän paikallaan. Hänellä on missio, jonka sisällön pystyy helposti päättelemään – ilman TrackManiakin.

Osku Lappalainen / TT

James Leitz

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (6 kpl)

  • Itse Vaatimattomuus says:

    kun Suomessa on muutaman viikon ope-kurssituksella (katso pga.fi – koulutuset) valmentajat niin hyviä. Saattavat olla jopa parempia kohteliaan ameriikkalaisen mukaan kun yliopistoista valmistuneet muunmaalaiset. Miksiköhän nuo niin ihmeelliset ”koutsit” ei saa paikkoja ympäri maailmaa tai kotomaisia pelaajia pearempiin tuloksiin. Tarina kai koskee golfkoutseja ei niinkään lätkän yms pienien lajien vetäjiä. Kukas se kissan hännän nostaa jos ei kisu itse..

  • juures says:

    Tämäkin ”valmentaja” kertoo pikkutarkkoja detaileja mailan asennoista, ja selittelee ummet ja lammet. Ei sanaakaan miten svingi pitäisi tehdä, miten svingissä pitäisi liikkua. ”maila liikuttaa pelaajaa” on varmasti yksi tyhmimpiä lausahduksia mitä voi olla. Jos tällaisen kaverin mielestä Suomessa on maailmanluokan valmentajia niin ei hyvin mene täälläkään.

  • No just joo says:

    Mies sanoo, että ei enää arvailuja ja luotetaan teknisiin laitteisiin. Ne arvailut kun on tehty sen laitteen sisällä jota ei kukaan laitetta käyttävä tiedä. Täytyy kyllä joskus ihmetellä näitä guruja.

  • peejii says:

    Ne jotka osaa tekee mitä vaan, ne jotka ei ne ryhtyy opettamaan! Händäri vitoseen ja proffaksi, ei tarvi ees maksaa veroja !

  • birdy says:

    Hyvät myyntimiehet (amerikkalaiset usein tätä ovat) osaavat tottakai kehua isäntiään, kuuluuhan se hyviin tapoihinkin. Siitä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä suomalaisen valmennuksen tasosta. Meidän valmennussysteemi on rakenteensa vanki: leipä on revittävä useista pienistä puroista- klubipelaajilta, ryhmiltä jne. Tämä ei hyvin tue kilpagolfin valmennuksen tason kehittämistä, jossa henkilökohtaisuus, tavoitteeellisuus ja runsas kilpaileminen ovat oleellisia. Valmennuksen tason paras mittari on kärkipelaajiemme menestys kv kisoissa. Tällä sektorilla on edelleeen aika hiljaista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

  • todellinen myyntimies says:

    älähän nyt peejii, onhan täälläkin foorumilla ja foralla se yksi pelle, jolla on yli 20 hcp ja jakaa ohjeita kun tietäis asioista jotain. puhumattakaan vihreän huoneen gurusta, joka ei saa pelaajiaan millään millekään tourille ja itse pelaa justjust 90 lyönnin kierroksia. siinä on suomalaisen golfin tietotaitotaso. ei siihen tarvita edes vitosen hcptä.