23.7.–30.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[16][25]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Liigakiekkoilija Turtiainen teki historiaa Aulangolla

Golf muodostaa alle kouluikäisestä lajia harrastaneelle HPK:n hyökkääjälle Jaakko Turtiaiselle tärkeän asian elämässä. Se on tarjonnut hänelle myös ainoan työkokemuksen jääkiekon ulkopuolella.

Golf on tunnetusti mieluinen harrastus jääkiekkoammattilaisille. Se antaa hektisen pelikauden ulkopuolella osuvan mahdollisuuden akkujen lataamiseen ja joukkuekavereiden tapaamiseen rauhallisimmissa olosuhteissa.

Jääkiekkoilijat innostuvat golfista yleensä varttuneemmalla iällä, mutta Hämeenlinnan Pallokerhon Liiga-joukkueen laitahyökkääjä Jaakko Turtiainen, 25, sai ensikosketuksensa lajiin jo lapsena.

”Taisin olla viisi- tai kuusivuotias, kun Espoo Ringside Golfissa ladykapteenina toiminut mummini Sirpa Turtiainen vei minut ensimmäisen kerran kentälle. Siitä innostukseni golfiin syttyi”, Turtiainen sanoo.

Hän omaksui liikunnallisesti lahjakkaana poikana nopeasti pelin idean, ja liittyi sittemmin ERG:n Tsemppitourin ja Aluetourin kisoja kiertäneeseen ryhmään.

”Se oli mukavaa aikaa. Bosse Backman toimi valmentajana ja ahkerasti harjoiteltiin. Joukkoon kuului myös nykyään ammattilaisena pelaava Annika Nykänen, joka vaihtoi myöhemmin Espoon Golfseuraan.  Omalta osaltani kilpagolf loppui siinä vaiheessa, kun jääkiekossa alkoi kesäharjoitukset.”

Muutto Hämeenlinnaan palautti golfkipinän

Helsingin Laajasalosta kotoisin oleva Turtiainen pelasi ennen kouluikää myös jääkiekkoa ja jalkapalloa, joka sai tehdä lätkälle tilaa 12-vuotiaana. Karhu-Kissojen kasvatti vaihtoi C-junioreissa HIFK:n riveihin, mistä hän siirtyi viime vuosikymmenen lopussa HPK:hon.

”Golfin pelaaminen jäi todella vähäiseksi teinivuosina. Jääkiekko vei oikeastaan kaiken huomion, ja pääsin myös 18-vuotiaiden MM-joukkueeseen. Hämeenlinnaan muutettuani kipinä lajiin iski uudelleen.”

Portit Liigaan avautuivat Turtiaiselle kaudella 2010–2011, mutta vuodet HPK:ssa eivät sujuneet ensimmäistä kautta lukuun ottamatta odotusten mukaisesti. Tämän seurauksena hänelle tuli siirto toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli Mestikseen vuonna 2014.

”Tuntuihan se lähtö Mikkeliin aikamoiselta takaiskulta. Tavoitteet olivat Liigassa, jossa en onnistunut vakiinnuttamaan paikkaani. Jälkeenpäin ajatellen ratkaisu osoittautui kuitenkin täysosumaksi, sillä pääsin Jukureissa Antti Pennasen laadukkaaseen valmennukseen.”

img_9753

Jaakko Turtiainen pamautti elokuussa albatrossin Aulangolla. Tähän ei ole kukaan muu aiemmin Everstillä pystynyt.

Turtiainen sanoo täksi kaudeksi HPK:n vastuuvalmentajaksi siirtyneen Pennasen kehittäneen häntä pelaajana pitkän askeleen eteenpäin: ”Sanoisin, että olen nyt urheilullisempi ja paremmat kiekolliset taidot omaava pelaaja kuin ennen siirtymistäni Jukureihin. Aiemmin minut tunnettiin lähinnä fyysisenä pelaajana.”

Mestis-tasolla pelaajille maksettavat korvaukset ovat varsin pieniä, minkä vuoksi Turtiaisen oli kiikaroitava itselleen siviilityöpaikkaa toissa keväänä.

Ensimmäisenä mieleeni tuli Aulanko, jonne pääsin caddiemasteriksi. Se on ensimmäinen ja ainoa kerta, kun olen koskaan ollut oikeissa töissä. Tykkäsin siitä hommasta todella paljon. Työkaverit ja pelaajat olivat kivoja, ja kesä kului nopeasti. – Jaakko Turtiainen

”Varmasti olisin mennyt sinne tänäkin keväänä, mutta sain liigasopimuksen HPK:hon. Ilmoitin kyllä Aulanko Golfin toimistoon, että olen käytettävissä, jos ajanvarauksessa tarvitaan silloin tällöin kiireapua. Mutta eivät ne kyselleet.”

Tasoituksella 5.0 pelaava Turtiainen kertoo, että hänen 18 reiän kierrostuloksensa liikkuvat tyypillisesti ”kahdeksankympin” molemmin puolin. Hyvänä pelipäivänä tulos voi olla lähempänä 75:ää. Silloin luultavasti myös lähipeli, joka on hänen akilleen kantapäänsä, on kulkenut paremmin.

”Pitkät lyönnit ovat selkeä vahvuuteni. Puttaamisessa ja lähipelissä olisi enemmänkin hiottavaa. Matkat 50–90 metrin etäisyydeltä eivät suju sillä tavalla kuin haluaisin. Mutta en käytännössä harjoittele ollenkaan, pelaan vain.”

Albatrossi Everstillä

Turtiainen antoi hienon näytteen pitkälyöntisyydestään elokuussa Aulangolla pelatussa scramble-turnauksessa. Hän teki Eversti-kentän kaikkien aikojen ensimmäisen albatrossin 13. reiällä, lyötyään pallon kahdella kuppiin tuolla 465-metrisellä (keltainen tii) par-viitosella.

”Siinä oli sopivasti myötätuulta. Pelasin hieman oikean kautta ja kakkoslyöntiin otin rautaysin. Mikäs siinä, hyvältähän se tuntui – kaksi onnistunutta suoritusta. Kuulin, että Hugollakin (Aulangon vanha kenttä) olisi tehty vain yksi albatrossi.”

Turtiainen itse arvioi pitkien lyöntiensä taustalla olevan toimivan svingin, jonka hän oppi jo 20 vuotta sitten.

”Onneksi sain perehtyä golfiin silloin, kun olin motorisesti parhaassa oppimisiässä. Useinhan jääkiekkoilijat lyövät palloa liian paljon käsillään. Toki lyönnissäni on myös sopivasti voimaa ja osaan luultavasti ajoittaa sen käytön oikein. En silti usko, että minusta olisi koskaan tullut kärkitason pelaajaa kotimaassa. Pitäisi olla paremmat hermot.”

img_9755

Svingi kuin oppikirjan sivuilta. Ei siis ihme, että vahvarakenteisen Turtiaisen draivit kolkuttelevat parhaimmillaan 300 metrin rajaa.

Tänä vuonna HPK:n joukkueen sisäisen mestaruuden Vanajanlinnassa tuloksella 77 voittanut Turtiainen kertoo pelaavansa golfia kolmisen kertaa viikossa. Hänen joukkuekavereistaan kymmenkunta harrastaa lajia, joten skiniryhmän kokoaminen kiekkoporukalla ei tuota koskaan ongelmia.

En varsinaisesti näe golfin harrastamisen palvelevan jääkiekkoa, mutta tarjoaahan se aerobista liikuntaa. Golf on käytännössä ainoa harrastukseni ja muodostaa tärkeän asian elämässäni. Olen aamulla herätessäni hyvällä tuulella, kun tiedossa on pelipäivä. Jos kierros on sujunut hyvin, saavun kotiin vielä paremmalla tuulella. – Jaakko Turtiainen

”Päinvastaisessa tapauksessa fiilikset ovat toisenlaiset, ja huonosti menneen rundin jälkeen tulee joskus mietittyä pidempää taukoa. Seuraavana aamuna mieli on kuitenkin tasaantunut ja huono kierros unohtunut.”

Ulkomaan kaukalot tähtäimessä

Kiekkokauden lähestyessä pelit vähenevät ja syksyn muuttuessa viileäksi mailat pysyvät varastossa: ”En oikein innostu kylmällä ilmalla pelaamisesta. Kädet palelevat helposti, ja se ei ole kentällä mukavaa.”

Leipätyönsä suhteen hän haluaisi ensisijaisesti vakiinnuttaa asemansa HPK:n joukkueessa. Pidemmällä tähtäimellä ajatukset ovat ulkomailla pelaamisessa.

”Esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi tai joku muu Keski-Euroopan maa voisi olla kiinnostava kohde. Kyllä Suomen ulkopuolella pelaamista täytyy jossain vaiheessa uraa päästä kokeilemaan.”

Turtiainen on tyytyväinen joukkueensa esityksiin syksyn ensimmäisissä otteluissa, eikä muista kokeneensa yhtä hyvää kauden alkua koskaan aikaisemmin. Itseltään hän toivoisi hieman terävämpiä otteita, mutta suunta lienee jo parempaan päin: kauden avausmaali näki päivänvalon torstaina pelatussa ottelussa Lahden Pelicansia vastaan.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje