26.–31.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[2][0]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Jukka Rissanen antaa kentän äänen kuulua

Jukka Rissanen on liittokokousten välisen ajan Golfliiton korkein päättäjä ja hallituksen puheenjohtaja Antti Peltoniemen esimies.

Oulun Golfkerhon puheenjohtaja ja Oulu Golf Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Rissanen valittiin Golfliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi puolitoista vuotta sitten.

Heti valintansa jälkeen Rissanen korosti, että liittovaltuusto täytyy sitouttaa entistä paremmin tehtäväänsä, jotta se ei toimi pelkkänä kumileimasimena jollaiseksi se oli aiemmin pitkälti koettu. Näin siitä huolimatta, että Golfliiton sääntöjen mukaan liittovaltuusto on liiton ylin päättävä elin kahden vuoden välein järjestettävien liittokokousten välisinä aikoina.

Samojen sääntöjen mukaan liittovaltuusto valitsee kokouksissaan Golfliiton hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet, päättää liiton toimintasuunnitelman ja budjetin sekä hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

”Nämä ovat ne perusjutut ja valitettavasti näissä puitteissa se on vuosikaudet mennytkin, eli liittovaltuuston rooli on ollut kovin pieni”, Rissanen sanoo.

Puheenjohtajuutensa aikana Rissanen on korostanut avoimuutta päätöksenteossa ja pyrkinyt parantamaan liittovaltuuston tiedonsaantia ajankohtaisista asioista. Liittoon onkin nyt luotu käytäntö, jossa hallitus tiedottaa jokaisen kokouksensa päätöksistä ja muista käsitellyistä asioista liittovaltuutetuille.

”Se antaa valtuutetuille mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja samalla päättäjien rinki laajenee. Kun istut hallituksessa ja mietit asioita hallituksen kannalta, rinki voi välillä pienentyä”, hän perustelee.

Rissanen itse on ollut viime aikoina esillä Suomen Challenge Tour -kilpailun tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Rissanen ei näe mahdollisena, että tappiota tuottavaa kisaa järjestettäisiin enää Golfliiton riskillä.

”Emme voi kerätä seuroilta rahaa, järjestää kisaa ja ottaa takkiin vuodesta toiseen”, hän totesi Golfpisteen haastattelussa.

Takapihalta löytyvät wedget, pallot ja chippikori kertovat Jukka Rissasen intohimosta golfiin.

Takapihalta löytyvät wedget, pallot ja chippikori kertovat Jukka Rissasen intohimosta golfiin.

Kentän äänen täytyy kuulua

Edellisestä lainauksesta kuvastuu hyvin Jukka Rissasen näkemys Golfliiton tehtävästä. Hänelle Golfliitto on ennenkaikkea seurojen liitto.

”Sekä hallituksessa että liittovaltuustossa pitäisi käsitellä sellaisia asioita, jotka ovat seuroille tärkeitä. Ja päätösten pohja pitäisi olla aina siellä kentällä”, Rissanen sanoo.

Tällä hetkellä kentän ääni kuuluu Rissasen mukaan päätöksenteossa, sillä iso osa hallituksen jäsenistä on aktiivisesti mukana myös seuratyössä ja valtuuston jäsenetkin ovat aktivoituneet tuomaan näkökantojaan keskusteluun.

Suomalaisen golfin suurimmaksi haasteeksi Rissanen nimeää sen, miten lajin pariin saadaan lisää nuoria. Ilman nuoria aktiivisia pelaajia golfyhtiöt ovat pian nykyistä paljon isommissa ongelmissa osakkeidensa kanssa.

”Kun kentät rakennettiin, osakkeiden ostajat olivat 40-60-vuotiaita. Nyt he ovat 20-25 vuotta vanhempia. Ja vaikka golfari elää viitisen vuotta muita kauemmin, voi olettaa, että 10-15 vuoden päästä nämä ihmiset eivät enää pysty pelaamaan tai ovat jo siirtyneet autuaammille pelikentille. Mitä tapahtuu niille osakkeille, jotka heiltä jäävät, jos meillä ei ole nuoria aktiivisia golfareita”, Rissanen kysyy ja vastaa perään.

”Jos niistä alkaa tulla yhtiöille ongelmaosakkeita, nekin yhtiöt, jotka tänä päivänä ovat ihan terveitä, ovat vaikeuksissa.”

Koska nuoret ovat Rissasen mukaan golfin ”ainut pelastuksen tie”, heidän tulonsa lajin pariin tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi.

”Minusta on lyhytnäköistä laittaa junnuille isot vuosimaksut tai asettaa ehtoja, että vanhempien tai isovanhempien tulee olla osakkaita ja jäseniä. Hölmöläisten hommaa”, Rissanen naulaa.

”Itse olen sanonut tänäkin kesänä parille vanhemmalle, että meille on tärkeämpää, että lapsi ylipäätään tulee meille kuin se, että saamme laskuttaa häneltä 20 tai 50 euroa. Jos lapsi innostuu lajista, voimme laskuttaa häntä vähintään 50 seuraavaa vuotta. Ja hän maksaa ne maksut mielellään, jos kokee seuran ja kentän itselleen hyväksi, mukavaksi paikaksi”, hän jatkaa.

Golfliiton tuoretta Juniorigolfohjelmaa Rissanen pitää hyvänä, joskin hän muistuttaa, että varsinainen työ tehdään seuroissa. ”Ja liiton täytyy koko ajan aktiivisesti auttaa ja motivoida seuroja tässä työssä.”

Lisäksi tarvitaan yhteistyötä koulujen sekä muiden urheiluseurojen kanssa, ja mielellään myös suomalaismenestystä joko major-kisoissa tai olympialaisissa.

”Sen takia huippu-urheiluunkin täytyy satsata, mutta ei niitä huippuja löydy, jos ei olla ensin tehty juniorityötä”, Rissanen sanoo.

Vaikka Jukka Rissanen yllättyi liittovaltuuston puheenjohtajuuden vaatimasta työmäärästä, sapattiaikaa työelämästä viettävällä miehellä on aikaa seurata huippugolfia televisiosta.

Vaikka Jukka Rissanen yllättyi liittovaltuuston puheenjohtajuuden vaatimasta työmäärästä, sapattiaikaa työelämästä viettävällä miehellä on aikaa seurata huippugolfia televisiosta. ”Tämä on varmasti eniten meillä näkyvä kanava”, hän sanoo.

Hallituksen kontrolloija

Liittovaltuuston puheenjohtajana Jukka Rissanen on liittokokousten välisen ajan Suomi-golfin korkein päättäjä ja liiton puheenjohtajan Antti Peltoniemen esimies. Jälkimmäiseen toimenkuvaan liittyen käytäntöjä on Rissasen aikana muutettu muun muassa siten, että valtuuston puheenjohtaja tarkistaa ja hyväksyy kaikki hallituksen puheenjohtajan matkalaskut.

Valtuuston puheenjohtajana Rissanen osallistuu Golfliiton hallituksen kokouksiin ja pyrkii olemaan niissä tietynlainen tuntosarvi hallituksen ja valtuuston, eli kentän äänen välillä.

”Roolini on olla eräänlainen controller, joka kontrolloi hallituksen työtä. Hallitus kysyy minulta mielipidettä, miten valtuusto näkee jonkin asian. Tällä yritetään välttyä päätöksiltä, jotka ovat mahdottomia. Toki siellä (hallituksessa) on fiksuja ihmisiä, jotka osaavat tehdä fiksuja päätöksiä. Ei niihin tarvitse juuri puuttua”, Rissanen toteaa.

Hallituksen työn kontrollointiin liittyy ponsilauselma, jonka liittovaltuusto antoi viime keväänä hyväksyessään tappiollisen tuloksen sisältäneen Golfliiton tilinpäätöksen. Ponnen mukaan hallituksen täytyy tänä vuonna kantaa erityistä huolta liiton taloudesta.

Nyt on kuitenkin jo selvää, että myös vuosi 2013 on Golfliitolle tappiollinen.

”Liiton tilanne on sinällään hyvä, ettemme ole menossa perikatoon vaan olemme pystyneet nielemään tappion niin, ettei toiminta ole vielä kärsinyt. Mutta jos vedämme vuodesta toiseen tällä tavalla, meidän pitää ryhtyä säästämään jostain ja se menee helposti sinne toiminnan puolelle, mikä ei ole suotavaa”, Rissanen sanoo.

”Tästä asiasta tulee varmasti kysymyksiä marraskuun valtuustokokouksessa.”

Janne Knuuti

Lue myös: Finnish Challengen kohtalo ratkeaa lokakuun lopussa

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)

  • ptm says:

    Golfarina toivon, että sanat muuttuvat lihaksi. Nopeampi väliaikaisratkaisu ovat seniorit. Juniorikysymys on haasteellinen ja Sinulla on hyviä ajatuksia, aiempia tuloksiakin. Toinen käytännön mielipide Ruotsista: http://www.golf.se/folja/bloggar , se käsittelee vastuita, toimijoita ja toimintatapoja sekä itse nuorten näkökulmaa. ”Krönika Anna Joelsson Söfting Klubbchef på Albatross Golfklubb. Föddes in i golfen av föräldrar som alltid var på golfbanan, jag gifte mig på golfbanan och när jag dör ska min aska gödsla en green. Prissänkningen funkar inte på juniorerna.”