Hirsalan kenttämestari Janne Lehdosta on tullut lyhyessä ajassa ja nuorella iällä yksi Suomen johtavista kentänhoidon ammattilaisista.
(Juttu on julkaistu Golflehden numerossa 1/2020)
”Alkaa olla vuosi pitkällä tuollakin, ruoho alkaa muuttua ruskeaksi. Bermuda-ruoho menee dormantiksi eli horrostilaan, kun se alkaa valmistautua talveen. Se on silti ehkä paras mahdollinen pelipinta, mutta visuaalisesti ei niin kaunis enää”, Janne Lehto sanoo lounaslautasensa takaa Hirsalan klubitalolla.
Näin toimii Lehdon mieli. Silmät etsivät jatkuvasti merkkejä siitä, miten heinä voi, miten ruoho vihertää, miten kenttä pelaa.
Janne Lehto on Hirsala Golfin kenttämestari.
Lehto on ammattiryhmänsä nuorimpia, mutta sen minkä virkaiässä häviää, hän on kirinyt kiinni imemällä oppia itseensä kaikkialta. Jos Suomen kärkikaartiin kuuluvan kentän kenttämestariksi nostetaan vasta 24-vuotias mies, on valinnan takana oltava painavat perusteet. Lehdolta itseltään niitä on vaikea tivata, sillä hän ei ole niitä miehiä, jotka pitävät turhaa ääntä itseään.
Hän on monessa muussakin mielessä suomalaisen miehen perikuva: isokokoinen jässikkä, joka katsoo juttukumppania partansa takaa nallekarhumaisilla silmillään myötätuntoisesti hymyillen.
Sotisopakin sopii kuvaan. Jalassa on turvakengät, kauhtuneet housut ovat haaruksista halki.
”Tämähän on työasu”, hän nauraa, kun kuvaaja huomauttaa asiasta.
Työasupa hyvinkin, ja käytännönläheinen. Vaikka nykyinen työnkuva pitää sisällään paljon toimistohommiakin, ei kenttää voi hoitaa olematta itse kentällä.
”Valitsen itselleni mahdollisimman fyysisiä hommia. Jo ammatinvalintavaiheessa oli tärkeää, että pääsen tekemään fyysistä työtä”, hän sanoo.
Kentänhoidossa yhdistyvät teoreettinen tieto, biologia, kemia ja raaka käytäntö.
”Tämä homma on vähän kuin futisjoukkueen peluuttamista. Pitää miettiä, kuka sopii millekin paikalle. Minä olen vielä nuori ja jaksan paiskia hommia, siksi valitsen mielelläni itse raskaita töitä. Luulen, että se sopii hyvin meidän vanhemmille työntekijöillemme”, Lehto sanoo.
Vihreällä veralla Lehto varttuikin, ei tosin golf- vaan jalkapallokentällä. Vielä lukioikäisenä espoolaispoika pelasi Hongan A-junioreissa, mutta sittemmin tosipelit ovat jääneet. Lukion ja armeijan jälkeen piti sitten miettiä, mitä rupeaisi tekemään. Isoisä harrasti golfia aktiivisesti Hirsalassa, ja hänen kontaktiensa kautta Janne päätyi kesätöihin kentänhoitajaksi.
Toisen kesän jälkeen hän alkoi ajatella, että työtä voisi alkaa tehdä ihan tosissaan. Hän hakeutui kentänhoitajakouluun Lepaalle. Koulutus kesti vuoden, jonka jälkeen Lehto haki kenttämestariopintoihin Saksaan, Winston Universityyn, ja tuli valituksi.
Koulutuslinja oli vasta perustettu, ja kolmetoista ensimmäisen vuoden opiskelijaa sai opiskella stipendillä ilmaiseksi. Opetus oli laadukasta ja opettajat kovan luokan kokeneita osaajia.
Opiskelu oli hyvin intensiivistä. Opiskelijat asuivatkin kentän alueella ja puhuivat illat yötä myöten golfista ja kentänhoidosta. Opintoihin kuului kuukauden työjakso Portugalissa ja pidempi työharjoittelupätkä, jonka Lehto suoritti Loch Lomondin maineikkaalla kentällä Skotlannissa. Siellä hänen piti laatia itselleen suunnitelma siitä, miten hän ammatissaan etenisi.
”Kirjoitin silloin, että viiden vuoden päästä haluaisin olla kenttämestarina Hirsalassa.”
Skotlannin jälkeen Lehto haki oppia Australiasta. Siellä hän työskenteli Melbournessa Woodlands Golf Clubilla, joka on yksi maailmankuulun Sandbeltin golfkeskittymän kentistä.
”Se on mahtava paikka. Hiekkainen maa on niin upea alusta golfkentälle. Pidin siitä, että kentät ovat keskellä kaupunkialuetta, eivätkä missään eristyksissä matkan päässä. Ne kuuluivat siihen alueeseen ja ihmisten elämään luonnollisella tavalla”, Lehto kertoo.
Luonnollisuus ja luonnonmukaisuus ovat arvoja, joita myös Hirsalassa vaalitaan. Kenttä on saanut ensimmäisenä Suomessa kansainvälisen GEO-ympäristösertifikaatin. Se on myös valittu maailman vihreimpien golfkenttien listalle ja palkittu Suomen Golfliiton ympäristöpalkinnolla. Ympäristön huomioiminen näkyy kentänhoidossa kaikkialla.
”Se oikeastaan vain helpottaa työtämme ja antaa raamit sille, mitä tehdään ja miten tehdään. Mietimme aina ensin ympäristöasiat: kierrätys, eliöiden ja eläinten elinolosuhteet ja muu”, Lehto sanoo.
”Esimerkiksi lannoitteissa pyritään aina valitsemaan ympäristöystävällinen vaihtoehto, ja tavaraa ostetaan kerralla iso erä, jotta kuljetusten määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Kemikaalien käyttö minimoidaan ja selvitellään muita tapoja samaan lopputulokseen pääsemiseksi”, hän jatkaa.
Lehdon mukaan mielenkiintoa ja osaamista ympäristöystävälliseen kentänhoitoon on Suomessa paljon. EU:n alueella esimerkiksi kasvinsuojelu-aineiden ja muiden kemikaalien käyttöä on myös rajoitettu voimakkaasti. Haastattelua edeltävällä viikolla Lehto osallistui kemikaalittoman kentänhoidon konferenssiin Virossa. Paikalla oli kymmenen kenttämestaria Suomesta.
Ympäristöä ajatellaan Hirsalassa myös laajempana kokonaisuutena. Kenttä on työllistäjänä merkittävä alueellinen toimija. Kentänhoidossa on Lehdon lisäksi töissä neljä ympärivuotista kentänhoitajaa, joiden lisäksi muutama hoitaja on ollut Hirsalassa töissä pitkään noin 7,5 kuukauden mittaisilla sopimuksilla.
”Haluaisimme vakinaistaa myös heidät ja etsimme parhaillamme tapaa siihen. Kokeilussa on nyt malli, jossa teemme projekteja yksityisille tahoille. Saamme järjestetty töitä ihmisille ja vähän tuloja yritykselle, jotta se olisi mahdollista. Meillä on tosi taitavaa henkilökuntaa, joiden osaamista voimme tällä tavalla toisinaan hyödyntää”, Lehto kertoo.
Kentänhoidon osaaminen on kehittynyt Suomessa 2000-luvulla valtavasti. Tietotaito on levinnyt, ja koulutus on mennyt eteenpäin. Vielä 1990-luvun golfbuumin aikaan golfkentille tultiin töihin toisilta aloilta joskus hatarin taidoin ja puutteellisin tiedoin.
”Osaaminen on hyvällä mallilla. Koko ajan ollaan kehityksen mukana, ja kaikennäköistä erikoisosaajaa näihin ilmasto-olosuhteisiin on jo olemassa. Oman paikkakunnan olosuhteiden tunteminen vaikkapa jossain Oulun korkeudella on ihan pakollista. On tärkeää, että osaajat saadaan myös pidettyä alalla. Kentänhoitoalan haaste on talvi. Työ on kausiluonteista, eikä vakituisia paikkoja ole kovin paljon tarjolla”, Lehto sanoo.
Laadukas peruskoulutus antaa vankan pohjan työhön. Sen jälkeen kyse on omasta aktiivisuudesta ja halusta oppia.
”Digitalisaatio on tälläkin alalla iso asia. Maailma on pienempi, ja tietoa on saatavilla valtavasti, jos vaan on kiinnostusta. Minulle on tullut tavaksi käydä iltaisin puhelimesta läpi kaikki mahdolliset kentänhoidon ryhmät Facebookissa. Sieltä löytyy vaikka mitä.”
Kentänhoidossa yhdistyvät teoreettinen tieto, biologia, kemia ja raaka käytäntö. Peruskasvioppi on yhä vakaa perusta, mutta tapoja tehdä on monenlaisia.
Hirsalassa kentänhoidon laatua on pyritty nostamaan tekemällä mahdollisimman paljon järkeviä työvaiheita käsin bunkkereiden haravoinnista lähtien. Työn laadun parantamisessa on usein kyse pienistä jutuista, kuten siitä, että leikkaukset suoritetaan aina terävillä terillä tai siitä, missä työkoneilla ylipäänsä liikutaan.
”Asioita on helppo muuttaa, kun ensin vähän ajattelee”, Lehto sanoo.
Uusia ideoita ja tekemisen tapoja Lehto hankkii laajojen verkostojensa kautta. Saksan vuoden opiskelukaverit pitävät tiiviisti yhtä ja yksi heistä, puolalaistaustainen Pawel Wasalski, on Pickalassa apulaiskenttämestarina.
Vaikka kentän kunto olisi kuinka hyvä tahansa, se ei aina näy asiakaspalautteessa.
Lehto on myös ollut vapaaehtoisena kentänhoitajana arvionsa mukaan noin viidessätoista pääkiertueen kilpailussa, joista viimeisin kisa oli Hollannissa pelattu miesten Euroopan kiertueen KLM Open. Syksyllä 2018 hän keräsi kokemusta myös Ryder Cupista, Pariisin Le Golf Nationalin kentältä.
Jokaisella opintomatkan kaltaisella komennuksella ei välttämättä synny ahaa-elämystä tai jää matkaan uutta käytäntöön vietävää työtapaa, mutta kollegiaalinen ajatustenvaihto yhdistettynä käytännön tekemiseen on Lehdon mielestä hyvin kehittävää ja innostavaa.
Suomessa monen kentän talous on yhä tiukemmalla, mutta silti pelaajien odotukset ja laatuvaatimukset nousevat koko ajan. Lehdon mukaan se pakottaa kehittymään ja oppimaan uutta, mutta jossain vaiheessa pitää jo valita, mistä luovutaan.
Hirsalassa on käytössä tarkat mittarit, ja kenttämestari tietää tarkalleen, missä kunnossa kenttä on. Vaikka kunto olisi kuinka hyvä tahansa, se ei aina näy asiakaspalautteessa.
”Asiakasarvioiden lukemisessa pitää yrittää ymmärtää, mitä niissä sanotaan. Asiakas pitää tuntea, ja kenttä pitää virittää sen mukaan. Kentän pitää tietenkin olla hyvässä kunnossa, mutta sen jälkeen jää vielä paljon liikkumavaraa”, Lehto näkee.
Ehtii kenttämestari sentään itsekin golfia pelata. Hirsalassa Lehto on ottanut tavaksi pelata sunnuntaisin. Monen muun harrastajan tapaan hän on tarkka siitä, miltä kentällä näyttää ja miten se on hoidettu. Sunnuntaikierroksillaan hän keskittyy kuitenkin pelikokemukseen. Arkisin hän katsoo väyliä toisesta vinkkelistä, työkoneen penkiltä tai lapion takaa, mutta sieltä ei pysty aistimaan, millainen kenttä on pelata. Asiakkaan näkökulma on olennaisen tärkeä. Havainnot ohjaavat sitä, mitä kentällä tehdään seuraavina viikkoina.
Lehto on tyytyväinen Hirsalassa. Vielä on paljon opittavaa ja kehitettävää, mikä on olennaisen tärkeä motivaatiotekijä. Paikallistuntemuksen merkitystäkään ei voi kyllin korostaa. Kun se on vuosien varrella karttunut, olisi vaikeaa siirtyä toisaalle. Kentänhoitaminen on monipuolinen yhdistelmä teoreettista tietoa ja käytännön töiden osaamista. Kaiken tekemisen ytimessä on kyky soveltaa tietoa paikallisiin olosuhteisiin.
”Sitä oppii tuntemaan, miten eri alueet kentällä toimivat. Meilläkin muutama viheriö käyttäytyy ihan omalla tavallaan. Ne ovat selkeitä indikaattoriviheriöitä, joita pitää seurata”, Lehto sanoo.
Golfharrastuksen hän aloitti kymmenisen vuotta sitten, ja nyt tasoitus on kahdeksan luokkaa. Suomessa suosikkikenttiä ovat Sarfvikin uusi kenttä, Kytäjä ja Tapiola.
”Ja Nordcenter tietysti, se on makee”, hän huudahtaa, ”Staffan Lundmark tekee siellä kenttämestarina hyvää työtä. Se nousee ykkösenä. Mutta pakko mun on sanoa, että eniten tykkään Suomessa pelata tätä omaa kenttää.”
Janne Lehto
Ikä: 27
Kotipaikka: Helsinki/Espoo
Ammatti: Kenttämestari Hirsala Golfissa
Muuta: Suomen golfentänhoitajien yhdistyksen, FGA ry:n, puheenjohtaja, kenttäkonsultti
Harrastukset: Golf, jalkapallo, padel