Argentiinalaisen vakuuttavat saavutukset jäivät pysyvästi vuoden 1968 Mastersin tuloskorttivirheen varjoon.
Ensimmäisenä argentiinalaisena golfin major-turnauksen voittanut Roberto De Vicenzo kuoli torstaina. World Golf Hall of Famen jäsen oli 94-vuotias.
De Vicenzo saavutti viidelle eri vuosikymmenelle ylettyneellä urallaan yli 230 turnausvoittoa. Kohokohta osui vuoteen 1967, jolloin hän jätti Royal Liverpoolissa pelatussa Open Championshipissä Jack Nicklausin toiseksi kahden lyönnin marginaalilla.
Hän edusti Argentiinaa 17 kertaa World Cupissa ja voitti ensimmäistä kertaa vuonna 1980 pelatun U.S. Senior Openin.
De Vicenzo muistetaan parhaiten kaikkien aikojen suurimmasta möhläyksestä major-turnausten historiassa. Pelaaja allekirjoitti vuoden 1968 Mastersin finaalikierroksella kortin, jossa hänelle oli merkitty 17. reiälle (par 4) birdien sijasta par. Tämä reikätulos jäi voimaan ja De Vicenzo menetti mahdollisen voiton.
Eroa Bob Goalbyyn jäi yksi lyönti, joten oikea reikätulos olisi vienyt kaksikon uusintaan.
”Olen pelannut golfia 30 vuotta eri puolilla maailmaa, ja millainen typerys olenkaan, kun menen tekemään näin hölmön virheen tässä upeassa turnauksessa”, De Vicenzo sanoi jälkeenpäin.
Hän saavutti muutama viikko tuloskorttisähläyksen jälkeen uransa viimeisen PGA Tour -voiton Houstonissa.
Parhaillaan Ohiossa meneillään olevaa Memorial Tournamentia isännöivä Jack Nicklaus kertoi keskustelleensa De Vicenzon kanssa viimeksi kaksi vuotta sitten − tuolloinkin puhe oli kääntynyt kohtalokkaaseen vuoden 1968 Mastersiin. Kyseisestä episodista epäonnen soturi ei päässyt näiden lähes 50 vuoden aikana koskaan eroon.
Tämän hetken argentiinalainen ykköspelaaja, Emiliano Grillo, sai tiedon De Vicenzon kuolemasta caddieltaan Memorialin ensmmäisen kierroksen alussa.
”Kaikki muistavat hänet siitä virheestä, mutta Open-voitosta ei puhuta koskaan mitään. De Vicenzo raivasi meille argentiinalaisille ammattilaisille tietä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Hän oli yksi ikoneista.
De Vicenzo sai USGA:n arvostetuimman tunnustuksen, Bob Jones -palkinnon, vuonna 1970. World Golf Hall of Fameen hänet kutsuttiin vuonna 1989.