16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][10]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Golftoimiala ottaa ympäristön vakavasti, mutta sillä on kohta kaksi ongelmaa: vesi ja hiekka

Yleisö sai nauttia vetensä Royal Portrush Golf Clubilla järjestetyssä The Openissa tänä vuonna täytettävistä pulloista kertakäyttöisten sijaan. Getty Images.

Ympäristöasiat nousivat näkyvään rooliin golfin toimialapäivillä.

Mistä saa ostaa vettä? Kai täältä saa pullovettä, kyseli moni tänä vuonna Royal Portrushin kentällä Pohjois-Irlannissa järjestetyssä The Openissa, yhdessä maailman kuuluisimmista ja seuratuimmista golfkilpailuista.

Vastaus oli ei. Ei saa ostaa pullovettä, mutta ensimmäisille onnekkaille jaettiin ilmaisia metallisia juomapulloja, joita voi täyttää täyttöpisteillä.

Suomalaisia moinen uutinen ei juuri hetkauta. Meiltä saa laadukasta vettä ihan hanasta, mutta maailmalla moisesta voi vain haaveilla. Yleisimmin vesi ostetaan puolen litran muovipulloissa, joista surullisen moni päätyy meriin ja kaatopaikoille.

Golfin eurooppalainen kattojärjestö R&A kantoi The Openissa kortensa kekoon ja tempauksen ansiosta myymättä jäi 100 000 muovipulloa vesineen. Se on hyvä alku, mutta rikka rokassa, sillä maailmassa myydään joka minuutti miljoona pulloa vettä.

R&A:n tempaus on osoitus siitä, että ympäristötietoisuuden lisääntyessä maailmalla kovaa vauhtia myös golf haluaa olla mukana kehityksessä. Osittain kyse on julkisuuspelistä, golfiin kohdistetaan edelleen lajia harrastamattomien taholta valtavasti epäluuloa ja harhaisia mielikuvia, joiden kitkemisessä paras lääke ovat teot ja kyky osoittaa kriitikkojen olevan väärässä faktoihin nojaten.

Vesipullot eivät tietenkään kallista vaakaa isossa kuvassa suuntaan tai toiseen. Keskeisimpään rooliin nousee kentänhoito.

R&A:ssa kentänhoidon koulutuksesta ja kestävästä kehityksestä vastaa Wendy Cole, joka oli puhumassa teemasta Kirkkonummen Långvikissa järjestetyillä Suomen Golfin toimialapäivillä. Järjestö haluaa olla myös askeleen edellä ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia muutoksia ja sen takia se tekee paljon tutkimusta ja koulutusta ympäristöasioihin liittyen. R&A myös myöntää erillisestä rahastostaan tukia ympäristöteemaan liittyviin tutkimuksellisiin tai opetuksellisiin projekteihin golfkentille ympäri Eurooppaa.

”Suurin ongelma on vesi. Alueet, joilla on siitä pula lisääntyvät, mutta yhtä lailla toisilla alueilla, kuten meillä Skotlannissa ja ilmeisesti myös täällä Suomessa, sataa tulevaisuudessa liikaakin. Toinen resurssi, josta alkaa pian olla pula, on hiekka. Arvioiden mukaan sitä ei enää 30 vuoden päästä ole juurikaan saatavilla. Siksi meillä on käynnissä projekti, jossa etsimme korvaavia materiaaleja bunkkerihiekalle. Olemme kokeilleet muun muassa lasia”, Cole kertoo.

Hiekan loppumiseen ei ole syypää golf, vaan koko ajan kasvava betonintuotanto. Golf linkittyy osaltaan isompaan kuvaan, ja joutuu siksi kantamaan oman osansa yhtälöstä. Mitä luontoystävällisempää toiminta on, sitä paremman mielikuvan laji itsestään antaa ja sitä parempi on julkikuva.

”Ihmiset ovat koko ajan tietoisempia ympäristöasioista. Sen tiedon omaksumiseen, johon ennen meni vuosia, menee nyt kuukausia. Golf nähdään yhä monien mielissä uhkana luonnolle. Se asia voidaan kääntää toisin päin, kun voidaan osoittaa asioiden olevan toisin. Siihen tarvitaan seurantaa ja toiminnan suunnittelua”, sanoo Jonathan Smith.

Smith on Långvikissa kertomassa GEO:n eli Golf Environment Organizationin toiminnasta. Järjestö myöntää GEO-ympäristösertifikaatin niille golfkentille, jotka noudattavat seurantaa, suunnittelevat toimintaansa ja kehittävät sitä jatkuvasti sertifikaatin rajaamin reunaehdoin. Kentät auditoidaan kolmen vuoden välein.

Sertifikaatti on laajasti arvostettu ja tunnustettu. Suomessa GEO-kenttiä on 10, Ruotsissa 20 ja Briteissä 65. Kaikkiaan GEO-kenttiä on 60 maassa. Esimerkiksi Euroopan kiertueen suurkisoihin kuuluvaa Italian Openia pelataan vain GEO-sertifioiduilla golfkentillä.

Toiminnan kehittämisen ei ole mitään piipertämistä, vaan parhaassa tapauksessa vaikuttavuus on suurta. The Open -kenttä Royal Birkdale suunnitteli ja järjesti kastelunsa uudelleen ja onnistui näin vähentämään vedenkulutusta 36%. Ranskan golfylpeys ja sen kattojärjestön kotikenttä Le Golf National, joka isännöi viimeisintä Ryder Cupia, uusi kastelujärjestelmänsä ja vähensi samalla vedenkulutusta 26 %. Kyproslainen Minthis puolestaan siirtyi kastelemaan kenttänsä yksinomaan sadevedellä tehostamalla sen talteenottoa. Ja nyt puhutaan saaresta, joka tunnetaan enemmän kuivuudesta kuin liiallisesta sademäärästä.

Huomattavan paljon enemmän on kenttiä, Suomessa 39, jotka hyödyntävät toiminnassaan järjestön tarjoamaa On Course -seuranta- ja suunnittelutyökalua sekä kentänhoidon tietopankkia. Se ei velvoita mihinkään, vaan tarjoaa vain kätevän työkalun toiminnan kehittämiseen.

Yksi toiminnassa mukana olevista suomalaiskentistä on Hirsala Golf. Se on GEO-sertifioitu. Hirsalan kenttämestari Janne Lehto toimii yhdessä Suomen Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalon kanssa Golfliiton kenttäkehittäjänä. Kaksikko tarjoaa konsulttiapua, jonka kautta kentät pystyvät kehittämään ja tehostamaan kentänhoitoansa. Suuressa roolissa ovat usein myös ympäristöasiat.

Hirsala on ympäristötyön suhteen aktiivisimpia kenttiä Suomessa. Ympäristötietoisuuden kasvun myötä asialla on havaittu olevan myös kaupallinen ulottuvuus.

”Meille on tällä kaudella tullut aika paljon kyselyjä ja tiedusteluja ympäristöasioihin liittyen. Joillekin kuluttajille se on ollut ratkaisevan tärkeää ostopäätöstä tehtäessä”, kertoo Hirsala Golfin palvelupäällikkö Esa Hukkanen.

Mutta on Suomessa oltu aktiivisia kattojärjestötasollakin: Suomen Golfliitto on perustanut ilmastorahaston ja Suomen Golfkenttien yhdistys (SGK) on kehittänyt hiilineutraaliusmallinnuksen, jonka avulla kenttä voi selvittää hiilijalanjälkensä ja löytää tapoja sen pienentämiseen. Kehitystyöstä on vastannut Lappeenrannan yliopisto yhteistyössä Meri-Teijo Golfin kanssa.

”Laskuri keskittyy hiilidioksidin lähteisiin. Vielä laskuri ei huomioi hiilinieluja, heinän ja puuston kykyä sitoa itseensä hiilidioksidia, mutta laskuria kehitetään edelleen. Laskuri huomioi jo golfkentälle tulevien pelaajien hiilidioksidikuorman, joten sen avulla saadaan hyvä kuva hiilijalanjäljestä kokonaisuudessaan” kertoo SGK:n ja FGMA:n toiminnanjohtaja Antti Hiltunen.

Ympäristöteema oli kokonaisuudessaan laajimpia ja näkyvimpiä aiheita toimialapäivillä. Golf on ulkoilmalaji, jonka suorituspaikkojen kunnossapito ja hoito on täysin mahdollista järjestää kuormittamalla ympäristöä mahdollisimman vähän. Se vaatii paljon vähemmän kuin moni tulee ajatelleeksi. Golfin kannalta teeman merkitys kasvaa koko ajan.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)