26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Naisharrastaja voi unelmoida birdie-putista vain joka toisella reiällä

Kuva rtf123.

Jos miehet pelaisivat suhteellisesti yhtä pitkiä kenttiä kuin naiset keskimäärin pelaavat, kokemus vastaisi Masters-areena Augusta Nationalin pelaamista taimmaiselta tiiltä.

Golfpisteen viime vuoden luetuimpiin juttuihin kuuluivat selvityksemme harrastajien lyöntipituuksista sekä sopivasta kentänpituudesta. Niistä kävi vastaansanomattomasti ilmi, että golfkentät ovat lyhyimmältäkin tiiltä (yleensä punainen) pelattuna keskimääräiselle naispelaajalla aivan liian pitkiä (noin 50 metriä/reikä). Lyöntipituuksien perusteella golf on naisille keskimäärin eri peli kuin miehille.

Teimme asiasta lisäselvityksiä ja lähdimme tutkimaan Suomen golfkenttien yksittäisten reikien pituuksia. Otimme tarkasteluun kaikki Golfpisteen kattavasta kenttätietokannasta löytyvät reiät, joita on yhteensä yli 2 800 kappaletta.

Selvityksen tulokset vahvistavat ja konkretisoivat aiempien selvitysten tuloksia. Niistä kävi ilmi muun muassa seuraavaa.

Lähes puolet, 47 %, kaikista golfrei’istä on niin sanotulta klubitiiltä (yleensä miehillä keltainen ja naisilla punainen) niin pitkiä, ettei keskimittaisiin lyönteihin yltävällä naisharrastajalla ole lyöntipituuden puolesta mahdollisuutta yltää griinille lyöntimäärällä, jolla pääsisi puttaamaan birdieä. Keskimittaan yltävälle miehelle vain 3 % kaikista maamme golfkenttien rei’istä on birdie-puttia tavoiteltaessa saavuttamattomissa.

Keskimittoina tarkastelussamme on käytetty Euroopan golfin katto-orgaanisaatio R&A:n selvitysten keskimittoja draiverilla: miehet 189 metriä, naiset 133 metriä.

61 % kaikista maamme par 4 -rei’istä on kahdella maksimilyönnillä keskimittaisen naisen saavuttamattomissa.

Par 3 -reikien keskimitta keltaiselta tiiltä on 142 metriä ja punaiselta 115 metriä. Miehelle par-kolmosen griinille yltämiseen riittää keskimäärin maila, jolla hän pystyy lyömään noin 75 % hyvän draivinsa keskimitasta, yleensä siis pitkä tai keskipitkä rautamaila. Naisen on sen sijaan tartuttava väyläpuuhun tai vähintään hybridiin, sillä par 3 -reikien keskimääräinen pituus on noin 86 % hyvän draivin keskimitasta. Noin 18 prosenttia maamme par-kolmosista on niin pitkiä, ettei naisella ole mahdollisuuksia yltää griinille edes draiverilla. Miespelaajalle liian pitkiä par-kolmosia löytyy koko maasta vain 18 kappaletta.

Ero miesten ja naisten välillä on suuri jo par-kolmosilla, mutta kasvaa edelleen merkittävästi, mitä pidempiä reikiä tarkastellaan. Par 4 -reiät ovat keltaiselta tiiltä keskimäärin 321 metriä ja punaiselta 275 metriäpitkiä . Kun otetaan huomioon, että keskimääräinen mies lyö draivinsa 56 metriä keskimääräistä naispelaajaa pidemmälle, tarkoittaa se sitä, että naiset ovat draivin jälkeen kymmenen metriä kauempana reiästä kuin miehet, ja jäljellä on vielä jatkolyönti – tai naisten tapauksessa usein jopa kaksi.

Par-nelosten keskimitta miehelle on 1,7 kertaa hyvän draivin pituus. Mies lähestyy siis par 4 -reiän griiniä hyvän draivin jälkeen keskimäärin keskipitkällä raudalla. Naiselle keskipitkän par-nelosen (275 m = 2,06 x hyvä draivi) saavuttamiseen ei sen sijaan riitä edes kaksi täysimittaista draivia (2 x 133 m = 266 m). Peräti 61 % kaikista maamme par 4 -rei’istä on kahdella maksimilyönnillä keskimittaisen naisen saavuttamattomissa. Keskimittaiselle miehelle vain 5 % par-nelosista on liian pitkiä. Miesten 1,7-kerrointa vastaavan keskimittaisen par-nelosen tulisi olla naiselle 226 metriä pitkä, eli noin 50 metriä todellista keskiarvoa lyhyempi.

Suurimmillaan naisten ja miesten välinen ero on par 5 -rei’illä. Par-viitonen on punaiselta tiiltä keskimäärin 397 metriä (2,98 x hyvä draivi) ja keltaiselta 459 metriä (2,43 x hyvä draivi) pitkä. Punaisen tiin 62 metrin ”hyvitys” siis katoaa keskimäärin jo draivin jälkeen. Kahden täysimittaisen draivin jälkeen miehellä on jäljellä vielä keskimäärin 81 metriä eli vajaa wedge-lyönti, naisella sen sijaan 131 metriä eli vielä yksi täysimittainen draivi. Vaikka nainen löisi kolme perättäistä täyttä draivia, 53 % maamme par 5 -rei’istä on hänelle kolmella lyönnillä saavuttamattomissa.

Käytännössä kaikki golfkentät on strategisesti suunniteltu hyvän miespelaajan lyöntimittojen mukaisesti.

Kuten aiemmistakin lyöntipituuksia koskevissa selvityksissämme käy ilmi, asiasta tekee ongelmallisen erityisesti se, että useimmilla kentillä niin sanottu punainen on lyhin tii, eikä helpompaa pelikokemusta ole mahdollista hakea tiitä vaihtamalla. Keltaiselta tavallisimmin pelaavat miehet voivat sen sijaan halutessaan siirtyä siniselle ja edelleen punaiselle tiille.

Monilla Suomen kentillä ongelman ratkaisemiseen on kuitenkin jo tartuttu. Slope-arvioituja lyhytkenttiä, joiden tiiauspaikat on sijoitettu kauas punaisten tiiauspaikkojen eteen, löytyy jo useilta kymmeniltä kentiltä, ja lukuisille muille kentille niitä suunnitellaan.

Vaikka tarkastelu onkin tehty keskimääräisen mies- ja naispelaajan välillä, sama tarkastelu voidaan tehdä myös sukupuolettomasti, pelkästään pelaajien lyöntipituuksien perusteella. Esimerkiksi aloittelevat tai ikääntyneemmät miespelaajat ovat usein täsmälleen samojen haasteiden edessä kuin naispelaajat.

Asia on merkityksellinen siksi, että käytännössä kaikki golfkentät on strategisesti suunniteltu hyvän miespelaajan lyöntimittojen mukaisesti, eikä niitä ole täysin onnistuttu sopeuttamaan huomattavasti lyhyempiä lyöntejä lyövien harrastajien tarpeisiin. Osin kyse on myös suunnittelun käytännön haasteista. Esimerkiksi kentän reitityksen ja esteiden sijoittamisen suunnitteleminen siten, että kenttä tarjoaisi samankaltaisen pelikokemuksen sekä lyhyt- että pitkälyöntisille pelaajille, on erittäin vaikeaa. Keinoja ongelman ratkaisemiseksi pitäisi kuitenkin toimialalla aktiivisesti etsiä.

Hyvän käsityksen asian merkityksellisyydestä saa, kun kuvitellaan, millainen olisi keskimääräisen miehen pelikokemus, jos hän pelaisi yhtä pitkiä reikiä kuin keskimääräinen naispelaaja pelaa punaisilta. Par-kolmosten keskimitta olisi silloin miehelle 163 metriä, par-nelosten 390 metriä ja par-viitosten 564 metriä (Yli 390-metrisiä par-nelosia keltaiselta tiiltä pelattuna on Suomessa yhteensä 27 kappaletta, yli 564-metrisiä par-viitosia ei yhtään).

Par 72 -kentällä, jossa on neljä par-kolmosta, neljä par-viitosta ja kymmenen par-nelosta, kentän kokonaispituudeksi muodostuisi 6 810 metriä. Masters-Areena Augusta National pelattiin vuoden 2017 Mastersissa 6 808 metrin pituisena. The Open Championship -kenttä on ollut pisimmillään 6 786 metriä pitkä. Suomessa taas ei ole yhtään niin pitkää kenttää, jolla vastaavaan pelikokemukseen voisi päästä. Maan pisin kenttä, Alastaro Golf, on taimmaiselta 67-tiiltä pelattuna 6 685 metriä pitkä.

Jos keskimääräinen mies siis marssitettaisiin kierroksesta toiseen yhtä pitkälle kentälle kuin naiset keskimäärin golfkenttää pelaavat – ja vielä vailla mahdollisuutta pelata kenttää lyhyempänä – sen keskimääräinen vaikutus olisi mitä luultavimmin miesten harrastusaktiivisuutta voimakkaasti rapauttava.

Olisi jo korkea aika kokeilla, miten naisten harrastusaktiivisuudelle kävisi, mikäli heille tarjottaisiin enemmän pelikokemuksia, jotka vastaavat keskimääräisen miehen pelikokemusta.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (7 kpl)

    Janne2 says:

    Erittäin hyvä artikkeli. Mielenkiintoista statistiikkaa, joka varmasti on käytännössä konkretisoitunut jokaiselle klubipelaajalle. Kotiklubiltanikin löytyy punaiselta teeltä 175 m pitkä par-3, jossa griiniin pitää osua sinne päästäkseen, pompottelu ei tule kyseeseen. Olen 10 vuoden aikana pelannut vain satunnaisia kertoja ryhmässä, jossa naispelaajalla on ollut lyöntipituuteensa nähden edes teoreettinen mahdollisuus osua griiniin. Itse en kilpailuhenkisesti urheiluun suhtautuvana koko lajia varmaankaan jaskaisi harrastaa, jos par-tulosten pelaaminen olisi yhtä kivuliasta. Mielenkiintoista olisi kuulla, onko asiaa huomioitu uudemmissa kentissä, eli onko tässä suhteessa eroa vanhojen ja uusien kenttien välillä?

    golftintti says:

    En minä naisena halua mitään uutta erityiskohtelua, olen golfari siinä missä muutkin. Pelaan omalla tasoituksellani, iloiten uskomattomista onnistumisista, joita silloin tällöin tapahtuu ja ennen kaikkea nautin niistä haasteista joita golf minulle tarjoaa. En edes haaveilisi pelaavani kenttää pariin, se ei ole mahdollista ja asia on todella ok.
    Pitkillä par3:lla loistavalla kakkoslyönnillä saan tehtyä parin, se ilahduttaa aivan yhtä paljon kuin lyhyellä tehty birdie. Ylipitkä par4 on haaste lähestymislyönnille, paljon jännittävämpää kuin ajatus kentästä, jolla jokaisella par4:llä lyöt 2 kertaa, puttaat 2 kertaa.
    Erittäin hyvä idea on lisätä tiiauspaikkoja, jotka mahdollistavat kentän pelaamisen lyhyempänä, pelaa siitä sitten kuka tahansa, mutta miksi tästä piti tehdä naiskiintiöitä vastaava esitys?

    Putti-Possu says:

    Kansalaisaloite golfkenttien muuttamiseksi siten, että naisille par-lukkuun lisätään aina yksi. Toisin sanoen par5-väylät ovat naisille par6-väyliä. Ehdotus ei ole elämälle vieras, koska Britaniassa on aika tavallista, että väylillä on eri par-luku miehille ja naisille. Tämän seurauksena naiset saisivat paljon nykyistä enemmön birdieitä ja heillä olisi kivaa. Ja kun vanha sanonta toteaa, että kun naisilla on kivaa, niin kaikilla on kivaa. Golf on tällä muutoksella pelastettu.

    Ruusuke says:

    Mittasin erään kentän slopea joskus v. 1994-5. Hämmästelimme, että naisten lyöntipituuksissa punaiselta tiiltä mitattiin drivepituudeksi 155m ja jatkolyöntipituudeksi 115m. Ei ole kovin montaa Par 4 reikää maamme kentillä jossa näillä lyönneillä ollaan birkkua puttaamassa.

    The Draw says:

    133 draivi !?!? Keskiarvona vielä. Pitäisikö hieman reenata ja sitten mittailla pituuksia. Tuohon keskiarvoon varmaan päästään kun mukaan otetaan 80 v mummeleiden ”draivit”. Kokonaisuutena aivan järjetön artikkeli !

    kgcn says:

    Niinpä , hetki siten pallot olivat liian hyviä ja väylät liian lyhyitä.
    Tänään taas vaihteeksi toisinpäin.
    Paras kuitenkin, että pelaajia riittäisi kaikille kentille jatkossakin tai ruvetaan pelaamaan biljardia, ei sää herkkä laji ja pallot kaikille samat ja boksin koko.
    Hoho Hoijaa

    peejii says:

    Aivan asiallinen kirjoitus ja kannanotto. Tärkeää on että kaikki viihtyvät
    kentillä. Jutun esimerkki par 3 väylistä on ihan oikein, mutta lisäksi par 4 ja -5 väylillä naisten ja tyttöjen lyöntipituudet ovat ratkaisevia,
    jos ei avauksella pääse väylälle, on jatkaminen aika turhauttavaa! Useilla kentillä tämä on tosiasia ja se korostui siinä vaiheessa, kun kenttämestarit yhteistuumin päättivät väyläalueiden kaventamisesta ja
    pienentämisestä, sekä raffien kasvattamisesta. Hyvä että lajia, välineitä ja myös käytäntöjä kehitetään. Harva meistä tätä pelaamista harrastaa ammatikseen. Tärkeää on myös avoin keskustelu!