26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Keimolan peruskorjaus antaa odottaa itseään – golfkeskuksen osakkeet vaihtavat silti sujuvasti omistajaa

Keimola Golfin osakkeet vaihtavat omistajaa poikkeuksellisen usein verrattuna moneen muuhun pk-seudun kenttään. Tulevaisuudessa Keimolan suurin haaste liittyy perusparannushankkeeseen.

Keimola Golf sijaitsee Vantaalla Kehä III:n välittömässä läheisyydessä, reilut 20 kilometriä Helsingin keskustasta. Kaupunki kasvaa Keimolan suuntaan, mikä osaltaan tekee siitä kiinnostavan golfkeskuksen ympäristössä asuvien lajin harrastajien keskuudessa.

Keimolassa onkin vastoin tämänhetkistä trendiä vilkkaat markkinat osakekaupalle. 50–60 osaketta vaihtaa vuosittain omistajaa, millä on olennainen vaikutus myös osakaskunnan kaivattuun nuorentumiseen.

Kenttäyhtiön toimitusjohtajan Pekka Palmusen mielestä osakekauppa on pysynyt Keimolassa vireänä yhtiöjärjestyksen erikoisuuden takia.

”Meidän osakkeestamme pääsee aina eroon. Kenttäyhtiöllä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti velvollisuus lunastaa osake nimellisarvolla osakkaan ilmoituksesta”, hän sanoo.

Nimellisarvoksi on yhtiöjärjestyksessä määritelty seitsemän euroa. Summa ei päätä huimaa, mutta sillä ei liene suurta merkitystä, etenkin jos ainoa tavoite on – syystä tai toisesta – päästä vastikkeellisesta osakkeestaan eroon.

Osakekauppaa käydään myös klubilla. Toimitusjohtaja tähdentää, että pääoman puute ei ole esteenä esimerkiksi yhden pelioikeuden sisältävän osakkeen hankkimiselle. Sen osalta hinnat sijoittuvat nyt 100–300 euron välille. Kauppa on edullinen omalla maalla toimivasta velattomasta kenttäyhtiöstä.

Palmunen otti vetovastuun kenttäyhtiön toimistossa syksyllä 2014.

”Kyllä meilläkin, kuten muillakin kentillä aina uudistettavaa riittäisi. Peruskorjaamattomat viheriöt ovat ajan hengen mukaiset ja aika pienet ja muodoiltaan erikoiset pelaajien nykyisiin vaatimuksiin verrattuna”, hän näkee.

”Tämä on nostanut Keimolassa yhdeksän reiän kierrosten määrää 15 prosentilla. Meillä pelataan joka vuosi reilut 70 000 kierrosta, mikä tekisi täällä kahdella 18-reikäisellä kentällä suunnilleen 50 000 kierrosta.”

Mutta on Keimolan toiminnassa omat haasteitakin. Kun Palmunen avasi ensimmäisen kerran kenttäyhtiön toimiston oven reilut neljä vuotta sitten, käytiin Keimolan asioista taistelua kahdella rintamalla liittyen kenttien peruskorjauksen toteuttamiseen.

Hallitusta haastetaan

Keskustelu velloi valtoimenaan myös Golfpisteen keskustelupalstalla, mutta tilanne Keimolassa rauhoittui ihmisten vaihduttua avainpaikoilla ja hallituksessa. Golfkeskuksen julkisuuskuva myös kohentui, mutta varsinainen ydinongelma ei poistunut.

”Osakkeenomistajat ovat edelleen jakautuneet kahteen leiriin, joista toinen puoli haluaisi aloittaa kenttien peruskorjauksen. Toinen puoli osakkaista näkee tämän asian toisin, ja haastaa aktiivisesti hallitusta”, Palmunen sanoo.

Kun tärkeät uudistusta vaativat asiat polkevat paikallaan, ilmenee se vääjäämättä jollain tasolla myös negatiivisesti. Yksi mittari on Golflehden Kenttäranking, missä Keimola on yleensä jäänyt kaltaisekseen pääkaupunkiseudun vilkkaaksi golfkeskukseksi yllättävän alhaisille sijoille.

Viimeisimmässä eli vuoden 2017 rankingissa Saras oli 89:s ja Kirkka 97:s. Heikoimmat pisteet tulivat etenkin jälkimmäisen kohdalla suoraan kenttään liittyvistä kategorioista sekä toisaalta hinta-/laatusuhteesta. Kenttien puolella eniten yhteispisteitä ajoivat alas kuntoa ja viimeistelyä mittaava kategoria.

Palmusen mukaan merkittävin syy kehnoon rankingmenestykseen ovat kapeat väylät, pienet viheriöt ja kentän reuna-alueet. Parannuksia on tehty viimeisten vuosien aikana paljon. Kolmen ensimmäisen yhdeksikön valmistumisesta on kulunut kuitenkin 30 vuotta. Vanhoilla väylillä pelaajien nykyvaatimuksiin vastaaminen onnistuu pääosin peruskorjauksen avulla. 

Pekka Palmunen on johtanut reilut neljä vuotta Keimolan golfkenttäyhtiötä.

Viime vuosikymmenen puolivälin tietämillä valmistuneet, Kosti Kurosen suunnittelemat uusimmat yhdeksän reikää ovat enemmän ”tätä päivää” tehden Saraksesta Keimolan ykköskentän.

Palmusenkin mukaan on selvää, että Keimolassa on ennemmin tai myöhemmin ryhdyttävä kenttäremonttiin. Tämä saattaa vielä venyä, koska konsensusta ei aiheen tiimoilta ole näköpiirissä.

”Jonkinlainen malli tähän pitäisi löytää, tehtiin uudistus sitten hitaammalla tai nopeammalla aikataululla. Kirkan ykkösväylän viheriöalueen remontoimme syksyllä tulorahoituksella. Niin verkkaiseen tahtiin emme tietenkään voi lähteä, jos peruskorjauksesta halutaan puhua.”

Jos ovat nuoremmat osakkeenomistajat halukkaimpia kenttien peruskorjaukseen, on ikähaitarin toisessa päässä oikeastaan saman verran vastustajia. Myös osakkeensa ulkopuolelle vuokranneet eivät ole innostuneita uudistusaikeista, sillä viulut jäisivät luonnollisesti rahoitusvastikkeen muodossa osakkaiden maksettavaksi.

Tilanteeseen olisi joka tapauksessa löydettävä Keimolassa pikapuoliin järkevä ratkaisu. Remontin jatkuva lykkääntyminen alkaa syödä uskottavuutta koko toiminnalta, ja korjaamisen kannalla olevat osakkaat ryhtävät vilkuilemaan muita vaihtoehtoja.

Suljetun kentän kaltainen maine

Keimolassa riittää kierrostilastoihin nojaten mukavasti pelaajia. Jäseniä on vajaat 2300, missä nettokasvua oli 133 jäsenen verran vuonna 2018. Pelioikeuksia on hieman toista tuhatta.

Golfkeskus on myös profiloitunut osakekentäksi ja saanut ajan saatossa jopa suljetun kentän kaltaisen maineen. Vieraspelaajia on 36-reikäiselle kokonaisuudelle vähäinen määrä. Se on samalla yksi tärkeimmistä syistä, miksi Keimola koetaan lajin harrastajien näkökulmasta hieman etäiseksi.

Edellisen Kenttärankingin ilmapiiriä ja viihtyvyyttä kuvaavassa kategoriassa se keikkuikin sijan 120 huonommalla puolella.

”Kun pelasin Keimolassa ensimmäisen kerran 90-luvun puolivälissä, en siitä itsekään niin kovin paljon syttynyt. Kapeat väylät, huonosti hoidetut reuna-alueet ja heikko kunto olivat pettymys. Nykyään kentät ovat selvästi parempikuntoisia, ja harvennukset ovat tuoneet miljööseen enemmän valoa”, Palmunen sanoo.

Toimitusjohtajan mielestä Keimolan todelliset kasvot ovat toisenlaiset mitä yleisesti saatetaan olettaa. Hän ihastelee jäsenistön tapaa viettää klubilla pitkiä aikoja ja hyödyntää tarjolla olevia palveluita.

”Monet saunovat täällä pelikierroksen päätteeksi ja ruokailevat klubiravintolassa. Jotkut jäävät muuten vain pelin jälkeen vaihtamaan kiireettömästi kuulumisia. Klubitalolla on usein todella paljon porukkaa. Meillä on runsaasti helsinkiläisiä jäseniä, joilla ei välttämättä ole omaa saunaa. Sekin kertoo osittain löylyttelyn suosiosta. Joillekin nämä kierroksen jälkeiset rituaalit ovat viikon kohokohta, ja pelipäivä Keimolassa eräänlainen retki.”

Toimiva, monipuolinen pelitarjonta

Jäsenet ovat tyytyväisiä Keimolan ”kolmen kentän” tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pelaajat voivat tavalliseen tapaan varata peliaikoja Sarakselta, mikä sopii etenkin työssäkäyville ja muille tiukemman aikataulun mukaan eläville ihmisille.

Vastaavasti Kirkan kahdelle yhdeksikölle aikoja ei etukäteen varata, vaan ajan saa caddiemasterilta paikalle saapuessa. Kirkka on maastoltaan Sarasta säyseämpi, joten se on myös senioripelaajien suosiossa. Monille nykyinen käytäntö on omiaan, sillä peliajan saa aina viimeistään pienen odottelun jälkeen.

”Paikan päältä saatava aika on hyvä käytäntö niille, joille kentälle pääsy ei ole minuuteista kiinni. Ei Kirkan yseille tarvitse arkisin silti 10–20 minuuttia pidempään koskaan odotella. Viikonloppuna kun on enemmän väkeä, odotusaika voi pidentyä yli puolen tunnin. Siinä välissä ehtii hyvin käydä rangella ja kahvilla.”

Nähtäväksi jää missä laajuudessa kotimaan kentät ja varsinkin isommat golfkeskukset alkavat lanseerata yhdeksän reiän kierroksia. Vielä toistaiseksi tätä on hyödynnetty varsin rajallisesti. Keimolan malli vaikuttaa ainakin toimivalta, sillä 18 reiän Saraksella ja Kirkan yhdeksiköillä tilastoidaan vuosittain kutakuinkin samansuuruisia kierrosmääriä.

Artikkelia on päivitetty 7.3.2019 kello 14.27

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (3 kpl)

    Utelias says:

    Myrskykin yritti tehdä kentän saneerausta pari vuotta aikaa, mutta tuskin oikeista paikoita? Puiden kaadosta peruskorjaus pitäisi aloittaa, ”aurinko ei paista, eikä kuu kumota”, pitää hyvin paikkansa Keimolassa. Kentän kasvuvoima menee väylien varrella kasvavien ja golfkentälle kuulumattomien haapojen viljelyyn ja muiden iki
    puiden kasvattamiseen. Onneksi ei ole Keimola Golfin osaketta 🙂

    Pieti says:

    Pelasin viime kaudella vieraana usein Keimolassa etenkin Kirkan pallorännilähdöillä ja koin kentän mukavaksi ja ilmapiirin hyväksi (pari vuotta pelaamista takana ja HCP 25 hujakoilla, joten en kylläkään osaa vaatia kentältä mitään ihmeellistä). Erityisesti Keimolassa ilahdutti henkilökunnan suhtautuminen vauvan kanssa pelaamiseen – köröteltiin vaunujen kanssa monta kiekkaa eikä koettu yhtään outoa tai ikävää tilannetta pelaajien taikka henkilökunnan puolelta, päinvastoin! Mukava kenttä ja odotamme pikkuneidin kanssa jo kovasti kentän aukeamista.

    ArnoldPalmer says:

    Kapeat väylät ja pienet viheriöt eivät ole se ongelma vaan välillä ala-arvoinen viheriöiden kunto erityisesti keväisin ja hellejaksoilla. Onko viheriöiden perustaminen tehty väärin vai missä lie vika, mutta ilmeisesti jotain isompaa remppaa pitäisi tehdä?

    Pientä viilausta yleisilmeeseenkin tarttis tehdä. Keimolasta saisi paremmalla viimeistelyllä erittäinkin houkuttelevan vaihtoehdon pk-seudun tarjontaan.