Mikäli kaikki uudistukset päästään viemään läpi suunnitellusti, investoi Talma kenttiinsä yli 1,25 miljoonaa euroa kolmen seuraavan vuoden aikana.
Golf Talma päivitti strategiaansa syksyllä 2021 kovan tavoitteen: se haluaa kenttiensä ja harjoitusalueidensa lukeutuvan Suomen parhaimmistoon.
Aihio onkin erinomainen. Talmassa on kaksi 18-reikäistä kenttää ja lisäksi loistava par-kolme kenttä, jolla moni on tutustunut lajiin harrastuksen ensimetreillä. Myös harjoitusolosuhteet ovat joka suhteessa mainiot, jopa poikkeuksellisen hyvät: täysimittainen range löytyy niin klubilta kuin Par 3-kentän yhteydestäkin. Lähipeliviheriöitä on kahdeksan ja onpa Talmassa myös yksi kokonaan harjoitteluun pyhitetty par 3 -väyläkin.
Seurassa on lähes 2500 jäsentä ja kentillä pelattiin kaudella 2021 yhteensä huimat 87 914 kierrosta golfia (Master 34 751, Laakso 38 293, Par 3 14 870). Suosio ja arvostus ovat siis kovalla tasolla. Osakkaita yhtiössä on yli 900 ja pelioikeuksia on 1400, joista noin 550 on vuosittain vuokralla.
Kentät, Master ja Laakso, eivät kuitenkaan ole menestyneet erilaisissa arvioinneissa, kuten Kenttärankingissa aivan niin hyvin kuin voisi odottaa. Vuonna 2019 Master ylsi Kenttärankingissa sijalle 58 ja Laakso sijalle 62. Molempien kenttien arvosana jää kunnon osalta alle kahdeksikkoon. Se ei ole huono, mutta jos tavoitteena on olla Suomen parhaimmistoa, ei riittäväkään.
Palveluista ja kentän ulkopuolisista asioista Talma saa hyvät pisteet.
”Kentistä kaikki lähtee. Kentät ovat golfarille harrastamisessa se tärkein asia. Meillä on kaikki valmiina siihen, että laitamme kenttämme seuraavina vuosina entistä parempaan kuntoon”, sanoo Golf Talman toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi.
Vuosien 2014–2021 aikana Talma on investoinut kenttiinsä yli 850 000 euroa. Lisäksi konekantaa on uudistettu noin 600 000 eurolla ja kiinteistöjäkin yli 600 000 eurolla. Muihin investointeihin on käytetty yli 300 000 euroa.
Seuraavien kolmen vuoden aikana kenttiin on tarkoitus investoida noin 1,25 miljoonaa euroa lisää, jolloin summa reilun kymmenen vuoden aikajänteellä nousisi kaikkiaan pitkälti yli kahteen miljoonaan euroon pelkästään kenttäinvestointien kohdalla.
”Suunnitelmat hyväksyttiin yhtiökokouksessa, joten ensi vuonna investoidaan kokonaisuudessaan 600 000 euroa, joista 450 000 euroa kenttään. Yhtiökokous vahvistaa talousarvion aina vuodeksi kerrallaan, mutta suunnitelmana on investoida vuosien 2023–2024 aikana kenttään vielä 800 000 euroa lisää”, Haaponiemi kertoo.
Investoinnit kuulostavat suurilta ja sitä ne ovatkin. Niiden tekeminen on kuitenkin perusteltua, sillä ulkopuolista rahoitusta ei tarvita, vaan panostukset voidaan toteuttaa kassassa olevilla varoilla ja tulorahoituksella.
Haaponiemen mukaan yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja vain parantunut muutaman viime kauden aikana.
Mitä Talmassa sitten tehdään?
”Ensi vuonna valmistuu Masterin ykkösväylän uudistus; pinnat, kasvukerrokset, bunkkerointi ja kastelu. Väylän pohjatyöt ja muodot ovat jo valmiit. Työmaa on ollut valtava”, Haaponiemi kertoo alkajaisiksi.
Masterin entistä ehompi ykkösväylä otetaan käyttöön kauden 2023 alussa. Siihen asti se saa kasvaa ja asettua rauhassa.
Molempien kenttien viimeiset lyöntipaikat uusitaan keväällä, jonka jälkeen on uusittu molempien kenttien lyöntipaikat. Laakso-kentällä uudistetaan myös ykkösväylän viheriö, sen ympäristö ja bunkkeri. Ehkä merkittävimmät hankkeet liittyvät kuitenkin kastelun parantamiseen.
”Vedenkeruualtaita kehitetään, eli käytännössä veden keräämiseen sopivia vesiesteitä suurennetaan, jotta vettä voidaan varastoida kentillä enemmän. Samalla tietenkin paranee myös kentän visuaalinen ilme. Par 3 -kentän lyöntikatos uusitaan, harjoitusalueita parannellaan, kentille lisätään puuistutuksia tehdyn istutussuunnitelman mukaisesti ja myös kenttien penkit uusitaan”, Haaponiemi jatkaa listaa.
Kenttien kastelujärjestelmän uudistustarpeen selvitys- ja suunnitteluvaihe on jo käynnissä. Se jatkuu niin ikään ensi vuonna. Talmassakin on jouduttu huomaamaan, kuinka sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät helle- ja kuivuusjaksot ovat ajaneet kentänhoidon ahtaalle. Mitä parempi vesivarasto kentällä on, sitä paremmin se selviytyy kuivuuskausista.
”Kun kastelujärjestelmän uudistustarve on selvitetty, tiedämme, miten etenemme miten paljon se ottaa varatuista resursseista. Jo nyt ensi kaudelle olemme päättäneet panostaa kastelujärjestelmään palkkaamalla yhden uuden vakituisen työntekijän, jonka toimenkuvana tulee olemaan keskittyminen kenttien ja harjoitusalueiden kastelusta vastaamiseen. Tämä ei ole pois investoinneista, vaan kulu on sisällä budjetoiduissa palkkakuluissa.”
Griinejä Talmassa on uusittu tasaisesti viime vuosina. Haaponiemen mukaan tulevina vuosina tullaan uusimaan niitäkin, mikäli tarvetta ilmenee. Bunkkerit on jo viime vuosien aikana remontoitu ja samalla bunkkerihiekka on vaihdettu valkoiseen.
Talman kenttäsuunnittelusta on aikanaan vastannut Henrik Wartiainen. Uudistukset ovat Lassi Pekka Tilanderin käsialaa. Tilander tuntee Talman ja hän oli mukana jo viimeisenä valmistuneen Laakso-kentän nykyisen etuysin suunnittelussa.
Moni Suomen golfkentistä on peruskorjauksen kannalta kriittisessä iässä. Monin paikoin investointien tarve on suuri. Onneksi golfin kova suosio näkyy positiiviesti monien golfyhtiöiden kassassa. Golf Talmassa tilanne on jopa poikkeuksellisen hyvä.
Talmassa rahalle on löydetty golfarin kannalta ainoa oikea käyttökohde, eli kentän perusparantaminen. Tavoitteet ovat kovat ja ne uskalletaan sanoa ääneen. Kyse ei ole pelkistä korulauseista, sillä satsaukset ovat merkittäviä.
Talman asemaa ne todennäköisesti vahvistavat entisestään. Samalla panostukset lisäävät välillisesti alueen muiden kenttien painetta ehostaa kenttiään. Voittaja on golfari.
Kovin kummoisena ei investointitasoa voi pitää. Viimeisen 8 vuoden aikana 2,4 milj, keskimäärin 300 000 vuodessa. Seuraavina 3 vuonna yhteensä 1,2 milj eur, eli 400 000 euroa vuodessa. Kyseessä on kuitenkin keskus, jossa on normaalimittaisia kenttiä 2 kplja päälle par 3-kenttä sekä harjoitusalueet. Vertaan Talman investointeja lähinnä omaan 36 reiän kotikenttääni, jossa investoinnit ovat olleet joka vuosi päälle 400 000 euroa, ihan perusparannusta ja uusinta-investointeja.
Hei, kirjoitat että kenttäsi ”investoi joka vuosi yli 400.000 ihan perusparannuksiin ja uusinta investointeja.” Tarkoitatko, että investoinnit sisältävät muutakin kuin kenttään tehtäviä investointeja?
Talmassa ymmärtääkseni investoidaan 600.000 euroa kaiken kaikkiaan ensi vuonna.
Pelkästään kenttään 450.000.
Päälle 400 000 eli 200 000 euroa/kenttä vuodessa omalla kotikentälläni. 670 osakasta, joten vajaan 2000 euron vastikkeesta investointeihin kohdistuu noin 600 euroa/osake. Toinen kentistä on rakennettu 1980-luvun alussa, toinen 80-90-lukujen vaihteessa. Ei tiolla rahalla paljoa saa, yhden greenin ja sitä ympäröivien bunkkereiden sekä greenin edustan uusiminen maksaa päälle 60 000 euroa/greeni. Hyviä niistä kyllä tulee. Pakkohan kentän omaisuus on pitää kunnossa, jos golfiin haluaa aikaa käyttää, ei sitä viitsi huonokuntoisella kentällä pelata. Käytettävän ajan arvo on kuitenkin paljon enemmän kuin golfin kustannus.
Golfbuumi on jättänyt kassaan ihan mukavasti ylijäämää ja sitä onkin syytä käyttää kentän korjausvelan maksuun. Korjausvelkaa onkin kertynyt monelle kentälle, minkä huomasi viime kesän helteillä ja sitten syksyllä vesisateilla. Talmassakin oli aika isoja vaikeuksia kesän helteiden jälkeen. Kovin radikaalia ei 400.000 eurolla vuodessa tehdä, joskin vertailukelpoisuutta heikentää se, jos paljon koneita ja golfautoja on liisattu – jos uusitaan 20 golfautoa, siihen uppoaa jo 100.000 euroa.
Jos kotikentälleni satsattaisiin edes 50t vuosi niin sekin olis jo huomattava summa siihen nähden mitä on kentän/parannuksiin/korjauksiin pistetty. Huonoimmat griinit mitä löytyy muttei asialle tehdä mitään. Koska griinien remontti maksaa. Mitä tulee kentän parannus kirjoitukseen niin kun tuo 400te pistetään kentän parannuksiin niin kyllä tuommoinen summa on aika radikaali. Esim voi uusia vaikka 9 tai vaikka 18 greeniä kunhan ei palkkaa Tilanteria piirteleen sekopääkumpu griinejä.
Itse toivoisin greeneille enemmän muotoja, tässä tulee toki ongelmaksi se että lipunpaikat vähenee ja ne harvat joutuvat kovalle kulutukselle.
Talmassahan budjetti on noin 2 milj.euroa ,josta vastikkeet on miljoonan luokkaa ja toinen miljoona ovat muita tuloja. Nyt tulee lisätuloja kiinteistöveron palaituksista ja sähkölaskuista. Ylijäämässä löytyy. Parantamisiin ei ole tarvittu rahoitusvastikkeita, vaan kaikki on tehty tulorahoituksella. Vastike on ollut 860 euroa.