26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
#279448 Ilmoita asiaton viesti
KL

ts kirjoitti: (28.8.2012 10:15:43)
Nyt sais joku asiaa tämmöselle typerykselle oikeesti selittää:

Siis joka paikassa puhutaan tuon cba:n muuttavan buffer zonea. Mun ymmärtääkseni jos se sen oikeesti tekis, niin se vaikuttais vain siihen, että huonommalla tuloksella tasoitus ei nouse, eli esim tasoitusryhmässä 1, buffer zone (tasoituksen nousemiseen vaikuttava alue) muuttuisi pisteistä 35 pisteisiin 31 alimmillaan. Taoituksen alenemiseen tuo ei silloin vaikuttaisi millään tavoin.

Miten hemmetissä on siis saatu aikaiseksi se, että buffer zonen säätämisellä onkin päädytty tavallaan lisäämään pelaajan korttiin pisteitä tuolta kierrokselta, jonka johdosta 35 pistettä voikin olla 39 pistettä tasoituslaskennan kannalta?

Kysymys siis kuuluu, onko EGA:n alkuperäistä ajatusta buffer zonen muuttumisesta ymmärtäneet systeemin laatijat lainkaan ja onko se ymmärretty tulossoftaa tehdessä? Vai onko edes EGA:n päättäjät ymmärtäneet kertoa asiaa oikeen vai mikä tässä mättää?

Jos CBA todellakin säätäisi vain buffer zonea, ei yksikään tasoitus tippuisi alle 37 pisteen tuloksella ja systeemi toimisi täysin.

Tästä on M. Wikström antanut muutamia kommentteja GolfPisteen jutussa.

Järjestelmä on looginen, buffer zone siirtyy eri kohtaan, jolloin kaikki muukin siirtyy. Jos BZ normaalisti olisi vaikkapa 36-34 pinnaa, niin CBA -3 siirtää sen kohtaan 33-31 pinnaa. Siispä 35 pinnaa pelannut on CBA:n mukaisesti pelannut kaksi alle tasurinsa, mutta ilman CBA-korjausta yhden yli. Järjestelmä siis hyvittää niin huonosti kuin hyvin pelanneita. Looginen ei kuitenkaan ole synonyymi sanalle hyvä tai toimiva.

M. Wikström tuossa GP:n artikkelissa arveli CBA:n toimimattomuuden Suomessa johtuvat siitä, että klubipelaajat ovat pitkään talviterässä olemattoman talviharjoittelun johdosta. Esimerkiksi hän nostaa junnukisat, joissa CBA on kertomansa mukaan usemmiten 0, joskus jopa +1. Toisaalta perusklubipelaajien kisoissa CBA:t ovat järjestään miinuksella.

En niele tuota selitystä. Miten voi olla mahdollista, että vielä elokuun lopussa kaikki klubipelaajat olisivat talviterässä, kun CBA edelleen on miinuksella, miltei poikkeuksetta? Osasyynä voi olla MW:nkin esiin nostama vääristymä, joka johtuu alkukauden CBA-arvojen laskemisesta liian alhaisista tasoituksista. Voi olla, mutta itse olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa klubipelaajien tasoitukset ovat aivan liian alhaisia taitotasoon händen, kun taas junnuilla ne ovat paljon paremmin kohdallaan runsaan kilpailemisen ansiosta.

Nyt EGA on (tai on jo, en ole aivan varma) kehittämässä Pohjoismaille (FI, SE, NO, DK) erilaista CBA-järjestelmää, joka ottaa pitkän talven huomioon. Onko siis todellakin niin, että Suomen ja Tanskan talvet ovat jotenkin vertailukelpoisia pelikauden pituutta ja pelaajien peliolosuhteita ajatellen? Tuskinpa vain eikä tuo tule vaikuttamaan suomalaisten pelaajien tasoitusten oikeellisuuteen mitenkään. Ainoa tapa saada ne kohdalleen on runsas kilpaileminen tai parinkymmenen tasoituskortin jättäminen kauden aikana, pelimääristä riippuen (vähintään joka 3. tai mieluiten joka toinen olisi tasoituskierros). Kyllä olisivat meikäläisetkin tasoitukset hiljalleen ’CBA-kunnossa’. Tähän ei kuitenkaan ole mitään realistisia edellytyksiä, joten oma ääneni menee CBA:n käytön lopettamisen suuntaan ja palamiseen vanhaan 10%:n sääntöön, jolloin mitään lisälyöntejä ei kenellekään anneta, mutta huonot tulokset eivät nosta tasoitusta.

Miksi kummassa pelaajaa pitäisi hyvittää siitä, että hän on pelannut huonon tuloksen aurinkoisessa säässä hyväkuntoisella kentällä..?