Etusivu›Foorumit›Säännöt›Oikeus vai velvollisuus puuttua sääntörikkomuksiin›Re: Vesiesteen rajoista vielä kerran
Kirjoitan tästä asiasta vielä vihoviimeisen viestin ja sitten asia on minun puoleltani loppuun käsitelty.
Vesiesteen määritelmä kertoo, että vesiesteen raja jatkuu pystysuoraan ylös- ja alaspäin. Koska näin on, kaikki näiden rajojen sisäpuolella oleva on joko osa estettä tai esteessä. Tämä koskee ihan kaikkia kuviteltavissa olevia asioita ja esineitä, niin elollisia kuin elottomiakin ja liikkuvia tai liikkumattomia. Asiaa valaisee jo aiemmin esillä ollut D13-4/16.5, jossa yksiselitteisesti todetaan lentävän hyönteisen olevan vesiesteessä, koska se on vesiesteen rajojen sisäpuolella. Missään sääntöjen kohdassa ei kerrota sellaisesta poikkeuksesta, jossa esteen rajojen sisäpuolella oleva objekti ei olisi esteessä.
Mikä sitten on osa estettä ja mikä on esteessä? Vesiesteen määritelmä sanoo, että kaikki esteen rajojen sisäpuolella oleva vesi ja maa ovat osa estettä. Kuitenkin D20-2c/1.3 kertoo, että kentällä kasvava puu on kentän osa, siis osa kenttää. Siispä vesiesteessä kasvava puu on myös osa vesiestettä. Samaa periaatetta noudattaen kaikki vesiesteessä kasvava on osa ko. estettä, niin ruoho, pensaat kuin puutkin. Tästä taas seuraa se, että esteessä on vain sellainen asia, joka ei kasva siellä, kuten irralliset lehdet, risut ja kivet, muutamia mainitakseni.
Mitä tulee kysymykseen onko ilma osa vesiestettä vai ei, niin mielestäni se ei ole osa vesiestettä sen paremmin kuin osa kenttääkään, mutta mikään ei muutu vaikka se olisikin. Aiemmin esillä ollut pallon droppaaminen ei vaikuta asiaan sen paremmin ilman kuin esteessä kasvavan puun tai osmankääminkään osalta. Pelaajan dropatessa pallonsa se saa vieriä enintään kahden mailanmitan päähän siitä kohdasta, jossa se ensimmäisen kerran osui kenttään. Noita kahta mailanmittaa mitattaessa pystysuora etäisyys jätetään kuitenkin huomiotta (D20-2c/1.3) ja vertailupisteenä käytetään pistettä, joka on maassa kohtisuoraan sen kohdan alla, jossa pallo ensimmäisen kerran osui kenttään (siis kentän osaan). Mikään ei siis muuttuisi, vaikka pallon katsottaisiin osuneen kenttään heti sen irrottua pelaajan sormista.
Nämä pohdinnat ovat siinä mielessä täysin akateemisia, ettei ole aivan äkkiä kuviteltavissa tilannetta, jossa näillä olisi jotakin merkitystä pelin jatkamisen ja/tai rulingin kannalta. Niinpä en tämän jälkeen jaksa enää asiaa kommentoida. Jos tällainen tilanne jollekulle tulee tulevaisuudessa elävässä elämässä vastaan, palaan asiaan.