Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Vaaka harjoittelussa›Re: Tutkimusta ja sitten hutkimusta
Sibbe kirjoitti: (1.12.2007 18:02:35)
Kun joku Simon Holmes on testeissään todennut laitteen erinomaiseksi testattuaan sitä maailman huippupelaajien kanssa, maakuntasarjan valmentaja kyseenalaistaa homman. Saattaa silti olla oikeassa, mutta vaatii perusteluksi muutakin kuin vahvan uskon omaan erinomaisuuteensa.
Kun kerran satut tietämään tästä laitteesta niin paljon, niin kerro yksi esimerkki, miten Simon Holmes on hyödyntänyt tämän laitteen erinomaisuutta niin, ettei synny ristiriitaa, joka selviää seuraavassa:
fukke diise saisse kirjoitti: (30.11.2007 23:54:59)
Oletan, että ’paineensiirtomittari’ toimii tässä edellä kerrotlla tavalla siten, että pelaajan molempien jalkojen alla on voima-anturit, jotka mittaavat svingin aikana pelaajan jalkojen kautta anturiin kohdistaman voiman (paineen) kohtisuoraa komponenttia. Tämän tiedon perusteella laite laskee voimajakauman ja piirtää sen resultanttivoiman sijaintipisteenä svingin edistymisen suhteen.Ensinnäkin ymmärtäisin, että laite ei erottele pelaajan massan aiheuttamaa voimaa muista svingin aikana vaikuttavista voimista. Jälkimmäisiä ovat mm. mailanpään keskipakoisvoiman kohtisuora komponentti, jonka vaikutuspaikka vaihtelee osuman aikana sen mukaan, missä kohtaa svingikaarella mailanpää sijaitsee. Asiaa mutkistaa vielä se, että keskipakoisvoima on systeemin sisäinen rannekulmaa avaava voima aina osumahetkelle saakka, ja se alkaa vaikuttamaan ulkoisesti pelaajan tasapainoon ja siten näkymään anturissa vasta, kun ranteet ovat oienneet.
Muita anturiin kohdistuvia voimia on myös lantioliikkeen vaatima jalkaterien oikaisu (potkaisu). Lantiokierto nimittäin tapahtuu niin, että heti downsvingin alussa vasemman jalkaterän oikaisu (paina etuanturia vasten) aloittaa vasemman lantion taakseliikkeen, jota seuraa osuman alueelle saakka oikean lantion sivutyöntö kohteen suuntaan, mikä saadaan aikaan oikean jalkaterän oikenemisen (ponnistamisen) ansiosta (painaa taka-anturia vasten) —- pieni välihuomautus, jos yrität työntää oikeaa polvea pallolle tai eteenpäin, silloin itse asiassa nostat jalan pois anturilta, mikä on päin persettä. Jalkojen oikeaoppisessa käytössä tapahtuu siis niin, että heti downsvingin alussa etuanturi näyttää pelaajan massan lisäksi myös vasemman jalan potkaisun ja osumahetkellä pelaajan massan lisäksi oikean jalkan potkaisun synnyttämää voimakomponenttia.
Ramin painonsiirtokäyrä ei siis kerro pelkästään pelaajan massan aiheuttaman gravitaatiovoiman vaihteluita antureissa. Jotta oikeita johtopäätöksiä voisi vetää, täytyisi tietää voimajakauman lisäksi kokonaisvoima ja väitän, että hyvillä pelaajilla erot kokonaisvoimien ja massavoimiaen välillä ovat suurempia kuin klubipelaajilla, jotka seisovat jalat tönkkönä ja pyörittävät lantiota nilkkojen ympäri (siis ei mitään tehoa).
Kokonaisvoimien lisäksi olisi johtopäätösten vetämiseksi syytä tietää myös voimavektoreiden suunnat eikä vain kohtisuoria komponentteja puhumattakaan momenteista, joka pyörittävät kenkiä antureiden päällä.
Mulla on yks harkkakaveri, Tim, joka teloi päänsä NFL:n pelissä ja aivoleikkauksen jälkeen elelee vakuutusrahoilla. Tim keksi candystickin, joka on 4 jalkaa pitkä ja kaksi tuumaa leveä valkoinen lauta ja siinä punaisia poikittaisia mittaviivoja. Hänen mielestään oli hyvä idea puttailla lautaa pitkin ja koska kaikille jutuille tarvitaan suosittelija, niin hän Randy Mossin (collegen kämppäkaveri) avulla sai audienssin Jim McLeanin luo. JM lupasi antaa kuvansa ja nimensä mainoksiin 10000 taalalla. Kyllä Simon Holmesillekin raha kelpaa.

