Re: Rannekulma aukeaa liian aikaisin

[data]

ts kirjoitti: (27.11.2013 13:20:47)

data kirjoitti: (27.11.2013 13:08:29)
Neuvoni on, että jos jollakin opetusvideolla esitetään asioita, mitä ei tunnetuista julkaisuista hyvien valmentajien kertomana löydy, on kyseessä melko suurella todennäköisyydellä tahaton komiikka.

Siksipä sinunkin olisi hyvä tutustua siihen mitä menestyvät valmentajat nykyään tuottavat. Valitettavasti tuorein videosi lienee jostain 90-luvulta ja nämä nykyopit ovat täysin tuntemattomia. Jostain kumman syystä kukaan alaa oikeesti seuraavista ei enää suosita crossaamista vaan sen vastustamista ja moni puhuu ainakin livenä ihan samoista asioista kuin minäkin.

Ilmeisesti tuosta tahattomasta komiikasta on myös esimerkkinä viimevuosina totaalisesti muuttuneet tourpelaajien loppuasennot, jotka kertovat täsmäleen samaa kieltä.

Puhut laadukkaasta tutkimuksesta ja nykuytietämyksestä, mutta samalla kerrot olevasi pihalla kuin lintulauta noista molemmista. Kovin kovin on rajoittunut tietosi määrä ja ilmeisesti ikänäkökin vaivaa, jos kuvittelet tuossa Stenssonin tuplakuvassa lavan olevan sulkeutunut. Todellisuudessa vähänkin geometriasta ymmärtävä näkee sen avautuneen kropan kiertosuuntaan nähden, jonka seurauksena se osoittaa edelleen kohteeseen pallon jo irrottua. Hitaiden kameroiden kuvat kun tulevat yleensä vähän myöhässä, niin crossaaminen tapahtuu vasta tuon jälkeen ja sekin mailan massan pakottamana, ei työnä.

Ja tälläkään ei ole pätkääkään tekemistä alkuperäisen aiheen kanssa, kunhan koitan vähän yleissivistystä jakaa.

Nykyisissä hyvissä pelaajissa löytyy niitä, jotka crossaavat selvemmin ja niitä jotka eivät. Tässä voi olla eri koulukuntia. Vähemmän crossaaminen ei tuo todistettua etua joskaan ei mitään todistettua haittaakaan. Crossaamista ei kuitenkaan tarvitse vääntöä tuottamalla edistää. Se on selvä. Nyt puhutaan geometrisestä ilmentymästä. Tärkeää on riittävällä aksiaalisuljennalla saattaa lapa oikeaan asentoon osumassa. Tämänkin toteutuksessa on eri vaihtoehtoja ollut aina niin voimantuotollisesti kuin geometrisestikin. Hyviin tuloksiin on päästy hyvin erilaisilla tavoilla. Mitään mullistavaa ei ole siis tapahtunut, mutta uutta tarkempaa tietoa on toki edistyneillä mittalaitteilla saatu esim. Nesbitin toimesta.