PG kirjoitti: (4.8.2012 10:11:51)
Mielestäni säännön 22 kohta ’Lyöntipelissä pelaaja, jota on vaadittu nostamaan pallonsa, saa mieluummin pelata ensin sen sijaan, että nostaisi pallonsa’, antaa B:lle oikeuden pelata ennen A:ta. Esim. A: ”Pallosi haittaa minua. Nosta se!”. B ei nosta eikä sano mitään. Sen sijaan hän asettuu pallolleen aikomuksenaan putata. Myös A ottaa puttiasennon mutisten itsekseen: ” Puttaa mitä puttaat, mutta minulla on lyöntivuoro”. Kumpikin lyö palloaan samanaikaisesti. B:n pallo pysähtyy. A:n pallo osuu siihen. Molemmat pallot vierivät pois viheriöltä yli kymmenen metrin päähän reiästä. ”Sinulle kaksi rangaistuslyöntiä”, sanoo B A:lle. ”Omalla lyöntivuorollaan pelaamisestako muka rangaistaan”, sanoo A ja kutsuu tuomarin paikalle. Tuomari miettii ratkaisua kaksi sekuntia ja sanoo: ”Kaksi rangaistuslyöntiä A:lle säännön 19-5a rikkomisesta. A:n on pelattava pallonsa siitä, mihin se pysähtyi. B:n pallo on asetettava takaisin paikalleen (18-5)”.
Ei sentään ihan noin.
Sääntö 22 ei mene säännön 10-2 yli, toisin sanoen kauempana olevalla pallolla on aina lyöntivuoro. Vuoro vaihtuu, jos kauempana oleva pallo/pelaaja antaa lähempänä olevalle luvan pelata ensin, mutta lähempänä oleva ei voi väkisin lähteä omimaan lyöntivuoroa. Sellaisessa tapauksessa lähempänä oleva pelaa väärällä vuorolla ja kaikki mahdolliset rangaistukset kohdistuvat yksinomaan häneen.