Etusivu›Foorumit›Säännöt›Ongelmia tilapäisen veden kanssa›Re: Ongelmia tilapäisen veden kanssa
KL kirjoitti: (4.12.2014 12:26:42)
Sorsa kirjoitti: (4.12.2014 11:37:05)
Eetu G kirjoitti: (3.12.2014 22:02:46)
Aikas tärkeää muistaa, että golfissa ei voi / saa / ole mahdollista käyttää tuon tyyppisiä sääntöjä hyväksi. Jos pelaaja ei paikasta pelaisi, ei siitä vapaata droppiakaan saa. Pelaaja tietää 100% varmasti pelaisiko vai ei. Eli mitään tulkinnanvaraisuutta ei ole.
Missä kohtaa sääntökirjaa tämä lukee?
Mielestäni impracticable on sinänsä selvä, että tulkinnanvaraisuus rajautuu lyönnin toteutuksen mahdollisuuden arviointiin, eikä sen järkevyyden. Suomenkielisissäkin säännöissä on pidetty tämä linja sanomalla ’ei ilmeisestikään voi lyödä palloaan’.
Tuohon ’ei ole järkevää’ ja ’ei voi lyödä’ väliin mahtuu jo aikas monta tilannetta, missä pelaaja voi hyötyä säännöstä.
Kuka päättää mikä on järkevää missäkin tilanteessa? Otetaan pieni esimerkki.
Pelaajan pallo on 100 metriä viheriöltä vasemmalla metsän reunassa puun takana pelisuuntaan nähden ja kutakuinkin kiinni puussa. Oikealta lyövä pelaaja toteaa, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa. Joko hän julistaa pallonsa olevan pelaamattomassa paikassa tai chippaa pallon vasenkätisesti mailansa kärjellä poikittain väylälle. Pelaaja päätyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon, lyönti onnistuu ja pallo päätyy väylälle.
Sama tilanne, mutta nyt pallo on tilapäisessä vedessä. Pelaaja määrittää lähimmän vapauttavan paikan (vasenkätisesti!) ja droppaa pallonsa enintään mailanmitan päähän tuosta paikasta väylän suuntaan. Pallo päätyy raffissa paikkaan, josta pelaaja pystyykin lyömään normaalisti oikealta puolelta ja suoraan kohti viheriötä.
Kaikentasoiset pelaajat eivät osaa chipata vääräkätisesti mailan lavan kärjellä, joten tapausten pelaaja hyötyi jälkimmäisessä tapauksessa paitsi taidoistaan myös sääntötuntemuksestaan.
Lisätään jälkimmäiseen tapaukseen vielä muutama kivi ja puun juuri lyöntiä vaikeuttamaan. Iman tilapäistä vettä pelaaja kenties haluaisi säästää mailojaan ja ottaa pelaamattoman paikan rankkarin, vaikka uskoisikin suoriutuvansa chipistä ja saavansa pallonsa tuosta paikasta väylälle. Sen sijaan tilapäisen veden tapauksessa hän voi aivan luvallisesti ottaa ilmaisen vapautuksen edellä kuvatuin seurauksin. Tuomarin jossain määrin epäkiitolllinen tehtävä on tuossa tilanteessa arvioida pelaajan onnistumisen mahdollisuudet ja joko myöntää vapautus tai evätä se.
Niin siis oma ideani oli juuri siinä, että järkevyyden pohtiminen ei olisi olennaista, pelkästään lyönnin toteutettavuuden. Eli jos vasemman käden chipille ei ole ’fyysistä estettä’ kivistä, juurista, oksista., niin osaamattomampikin pelaaja saisi vapautuksen (jos vain osaa hyödyntää sääntöjä).