Epätoivon vallassa tuijottelin myötäpäivään kieppuvaa hupakkoa kunnes painoin masentuneena pääni ja katseeni kohdistui varpaisiin. Siis ton hupakon, ei omiini. Sitten aattelin sulkea koko sivun mutta hupakko oli tällä kertaa tehnytkin täyskäännöksen kiertämisuunnassaan eli nyt mentiinkin vastapäivään. Totesin ettei kaikki toivo olekaan mennyt, mutta siinä samassa lähettiin taas myötäpäivään. Typerä mobile. Tai ainakin epästabiili. Lähen kaljalle!