Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2›Re: Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2
ts kirjoitti: (9.7.2013 16:45:02)
Ja tätähän ei voi olla lainaamatta:In summary, this article has shown that modeling and simulation have been used in various investigations to analyze the mechanics of the golf swing. The sophistication of the models range from very simple (for example, a gravity-driven double pendulum model in the first part of White’s study [16]) to very complex (for example, a full-body model that includes various sub-models, such as that proposed by Nesbit [39]). Each model has its justification and purpose, but it appears at this point in time that more realistic models have the greatest potential to improve our under- standing of the dynamics of the golf swing, while not becoming over-complicated
This article shows that swing modeling and simulation has
significantly improved our understanding of a number of factors
influencing golf performance
Tuossahan oli mukana Nesbitin käyttämä laite, joka ei ole laskentamalli varsinaisesti vaan mittalaite. Mittalaite kertoo vain mitattavasta henkilöstä, mutta laskentamallilla voidaan kokeilla ja luoda uusia asioita. Tämä ero on syytä pitää mielessä. Tietenkin tuo Nesbitin laite antaa huomattavasti yksityiskohtaisemman kuvan voimien osalta siitä, mitä kehon eri osissa tapahtuu. Se on selvä. Sehän on myös 3D geometrinen mittalaite eli käsittääkseni yksi kehittyneimmistä ellei kehittynein mittalaite tällä alueella maailmassa. En nyt kuitenkaan usko, että tuo laite sopii ihan joka pojan kukkarolle. Tärkeää siinä kuitenkin on nimenomaan voimien, työn ja tehon mittaus, mitkä monista laitteista puuttuu. Toki merkittävästä tiedosta joutuu aina maksamaan.
Nopeasti katsoen vaikutti, että pääasiassa varsinaiset laskentamallit olivat perus tyypiltään dp-malleja. Mittalaitteet olivat 3D laitteita. Täytyy muistaa, että monissa dp-malleissa on erilaisia rajoitteita, jotka vähentävät niiden käyttöaluetta. Niissä on esimerkiksi rajoitteita millainen vääntömomenttien ajallinen muuntuminen voi olla. Niissä on myös rajoitteita kulman purkautumisen tavalle. Tästä esitettiin kritiikkiä totta kai. Minun mallissani ei ole tällaisia rajoitteita ja siinä huomioidaan myös varren jakautunut massa ja taipumat. Tämän lisäksi minulla on myös virhearviota varten malli, jossa keskiö voi liikkua ja ykkösvivun säde voi muuttua.
Dp-malleissa on toki virhelähteitä, mutta niin on mittalaitteissakin. On aivan turha kuvitella, että ne edustaisivat jotain absoluuttista totuutta. Myös eri laitteiden välillä erot voivat olla suuriakin. On tietysti valmistaja kohtaista, että ilmoitetaanko tarkkuutta. Toki harjaantunut silmä näkee virheen tason karkeasti.
Virhettä on geometrian osalta kahdenlaista
-peräkkäisten mittausten välinen pimeä alue, joka voi pahimmillaan olla luokkaa 30cm!
-mittapisteen paikan tarkkuus
arvioisin, että riittävä tarkkuus paikan suhteen olisi:
-tutkimuskäyttö max 1cm
-opetuskäyttö max 2cm

