Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Matalampaa kaarta – ranteet ja release›Re: Matalampaa kaarta – ranteet ja release
ts kirjoitti: (24.9.2007 21:05:22)
Jos otat käteen vaikka Book of Drillssin, niin monessako harjoitteessa tehdään sitä, mitä oikeasti pitäisi tapahtua. Eikös siinä ole kyse samasta huijaamisesta?
Puhumme ilmeisesti koko ajan hieman eri asiasta ja siitäkin hieman eri perspektiivistä. Esim. tuo ylläoleva ei ole ollenkaan sama asia, kun siinä (pääsääntöisesti – ainakin hyvissä drillikirjoissa ;-)) kerrotaan mikä oikea suoritus on tavoitteena ja miksi, ja sitten annetaan drilli, jonka myötä oikeat liikeradat voi (mahdollisesti – tod.näk. ei) helpommin mieltää ja siten myös omaksua. Sehän on fundamentaalisti eri asia.
ts kirjoitti: (24.9.2007 21:05:22)
Pidempiaikaisissa ja tiiviissä valmennussuhteissa voi tuota huijausta jatkua pidempäänkin, kunnes haluttu juttu on saavutettu. Silloin kerron miksi noin olen toiminut ja mihin pyrkinyt, sekä puran totuuden esiin liittäen siihen ymmärryksen. (Tietysti tuossakin enisn olen koittanut, jos ymmärryksen kautta homma löytyisi heti alkuun, mutta niitä tapauksia en ole montaa nähnyt.) Mutta noita pelaajia valmentaja tapaakin joka viikko, eli toteutuksessa on jatkuva valvonta päällä.
Juuri tätähän olen koko ajan penänyt. Jos ei ’oikea info’ mene perille, on syytä etsiä vaihtoehtoisia reittejä. Ja niitäkin yksilöllisesti kunkin taipumusten (kehon- ja kehonkuvanhallinta mukaanlukien) mukaan. Tässä toimitaankin jo siten toisin, että oppilalle on tarjottu välineitä ja pohjaa sen oikean toiminnon ja sitä vastaavan mielikuvan luomiselle.
ts kirjoitti: (24.9.2007 21:05:22)
Kokemus ja sen kautta rakentuva ammattitaito on juuri sitä, että vuosien varrella löytää nuo oikeat tavat ’huijata’ silloin kun sitä tarvitaan. Tätä ei ilman työkokemusta, ja laajaa sellaista, voi ymmärtää.
Ymmärtäähän tuo imbesillikin (uskoisin). Mutta on jälleen kerran eri asia kuin mistä ’väännetään’. ’Huijaaminen’ silloin kun sitä tarvitaan on varmasti ihan asiallinen ja rakentava keino opastaa ’oikeita ohjeita’ väärin mieltävää oikeille urille. Kukapa sen kiistäisi. ’Huijaaminen’ ei kait vain voi olla lähtökohtainen standardi, ja vain koska ’ei ne kuitenkaan sitä oikein ymmärrä’ (ja se on juuri se jonta olen koko ajan ja monella tapaa yrittänyt kyseenalaistaa).