Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Mailanpään nopeuden kasvatus vinkkejä›Re: Mailanpään nopeuden kasvatus vinkkejä
Henkka kirjoitti: (4.3.2013 22:27:22)
Tiedän että tämä kuulostaa tosi tylsältä, mutta käy ammatilaisen luona. Jos sitä nuppia opettelee ihan helvetin lujaa lyömään, johonkin saakka siihen mailan päähän tosiaan saa ihan kunnioitettavankin vauhdin flipattua, mutta kyllä paras ja jopa helpoin tapa on käydä kuuntelemassa jonkun puhetta joka on analysoinut swingiä vähän laajemmaltikin kuin kuin ytubesta.Yksi vapaa lainaus kuuntelusta joka on oikeastaan yksi isoimpia asioita jota olen pitkään aikaan kuullut:
Tasapainoaistin kaikki tuntee. Jos ojentaa oikeaa jalkaa taakse se pitää korvata painon siirrolla eteen. Refleksinomaisesti yleensä tämä tapahtuu ylävartalon eteen taittamisella ja mahdollisesti jopa kättä eteen ojentamalla. Tasapainoaisti vaan on hämmästyttävän nopea. Jos lyö palloa vaikkapa ihan perkeleellisen lujaa, on epätasapainossa ja keho on sitä mieltä että nyt ollaan aika liki kellahtamassa jonnekkin väärään suuntaan, keho luo automaattisesti vastavoiman. Ja jos meinaa jo aluksi mennä väärään suuntaan ja keho korjaa sitä toiseen värään suuntaan, oletteko sitä mieltä että on kaikki paukut käytössä, vai jarruttaako keho automaattisesti väärää liikettä ettei ukko lennä turvalleen/perseeelleen? Menkääpä seisomaan varpaille niin etukenoon kuin pystytte ja heittäkää palloa niin lujaa kuin pystytte. Vaikka olisi mikä Hulk, pikkutyttökin heittää tasapainoisesta asennosta palloa pidemmälle.
Että ei muuta kuin planeja/lägejä ja lihaksia treenailemaan 🙂
Jos on heikko power-house (pilatestermi), niin väärät lihakset, tai siis oikeat lihakset joutuu töihin väärään tehtävään tasapainon säilyttämiseksi.
Mielestäni keskikehon syvien lihasten hyvällä kunnolla ja oikealla käytöllä mahdollistetaan ojentajien, kiertäjien ja koukistajien maksimaalinen käyttö siihen tarkoitukseen, johon ne on tarkoitettu, kehon osien liikuttamiseen ja liikkeen muodostamiseen.
Jos joudut käyttämään edellisiä liikaa tasapainon ylläpitoon, niin osa tehosta menee ’harakoille’ etenkin kovempaa lyödessä ja aiheuttaa vääriä, jopa vaarallisia asentoja kehon terveyden kannalta tärkeässä tukirangassa. Riski teloa itsensä ilman ulkoista vaikutinta kasvaa.
Six-pack voi näyttää hienolta, mutta siinä piilee leivonnasta tuttu lausahdus, moni kakku päältä kaunis, silkkaa silkkoa sisältä. Kerronpa tarinan, jonka pilatesohjaaja kertoi taannoin.
Jutusteltiin pilatesliikkeiden suoritustekniikasta ja hengityksen tärkeydestä liikkeitä tehdessä. Eräs toinen ryhmässä ollut, naisihminen, harmitteli ääneen, kun ei pysty tekemään liikkeitä. Ohjaaja kertoi, miten hänen pakeilleen oli lääkärin lähetteellä tullut mid-ikäinen uros kiiltokuvavatsan kanssa ja suivaantuneena todennut, että lääkäri käski tulla tänne, kun ei mulla oo kuulema vatsalihaksia nostaen paidanhelmaansa ilkikurinen ilme kasvoillaan: – Eikö nää oo vatsalihakset?
Olihan ne, pintavatsa kunnossa, mutta niin vaan jäi tältä broilerilta neitimäiset hengittelyliikkeet tekemättä. Ei vaan saanu riittävän pientä liikettä aikaseksi, ei pysyny jalat oikeassa asennossa, eikä tapahtunu siellä tärkeässä syvyydessä mitään. Pintalihas jännittyi, mutta liike ei onnistunut.
Vertaan tynnyriin, jossa tammilankut kuvaa näkyviä lihaksia. Jos kuori on terässä ja sitä käyttää maksimit, niin onttoon sisukseen kohdistuvia voimia ei ole mikään muu ottamassa vastaan, kuin jänteet ja välilevyt.
Tarina ei kertonut, oliko kaveri telonutkin leikkauksesta kuntoutettavan selkänsä juuri saliharjoittelullansa. Voi hyvinkin olla.