Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›kestääkö tämä pää- keskustelu?›Re: kestääkö tämä pää- keskustelu?
Rauski kirjoitti: (31.12.2012 21:30:32)
Glady kirjoitti: (31.12.2012 18:10:26)
Olen vasta pari kautta golfia pelannut daami. Kehitin kuitenkin aika nopeasti ratkaisun sille, että lyönnit epäonnistuivat aina jos joku oudompi katsoi.Rangella en enää mennytkään johonkin reunapaikalle, missä kukaan ei nähnyt lyöntejäni. Valitsin mahdollisimman keskeisen paikan. Suurin osa lyönneistä epäonnistui aluksi, mutta en enää miettinytkään, mitä muut mahtoivat ajatella. Sen sijaan aloin keskittyä pelkästään lyömiseen, minkä seurauksena lyönnit alkoivat parantua.
Aloin pelaamaan kierroksia ennestään tuntemattomien pelaajien kanssa. Ensin varovaisesti korkeamman tasoituksen pelaajien kanssa. Ensimmäiset kierrokset singlepelaajien kanssa aiheuttivat etukäteisjäätymisen, mutta nopeasti huomasin, että heidän seurassaan opin eniten ja pelaaminen olikin yllätys yllätys rentoa ja mukavaa!
Edelleen hakeudun peli-ja harjoitustilanteisiin, joissa tunnen epämukavuutta. Tänä talvena se on ollut hallin chippialue. Siinäkin olen päässyt vaiheeseen, jossa haluan, että mahdollisimman moni katsoo, kun chippaan yhdellä jalalla seisten tai vain oikealla kädellä. Tottakai harmittaa, jos tulee huono osuma. Mutta ensisijaisesti, että lyönti oli huono ja vasta sen jälkeen, että joku vielä näkikin sen 😉
Toivottavasti näistä minun siedätyskonsteistani olisi apua myös muille – etenkin uransa alussa oleville golfareille. Nautinnollista golkautta 2013 kaikille!
Hienoa tekstiä, kiitos!
Otanpa esimerkin, kun me tuon pojan kanssa päästään pelaamaan joskus kotikentällekin, kisojen lomassa. Kun vaihoimme seuraa ilmoitin seuran kotisivujen keskustelusivuilla selkeästi, että tervetuloa aloittelijatkin mukaan pelaaman kanssamme (koska oli näistä ajanvaihdoista vähän kokemusta), jos vain tilaa lähdöstä löytyy. Kaikki ollaan joskus oltu samassa tilanteessa.
Valitettavasti taisi kuitenkin useasti käydä niin, että kun kaksi singeliä josta yksi + händärinen ilmoittaui johonkin lähtöön niin aika hiton usein ne sieltä vaihtoi lähtöaikaa johonkin muualle, pari kertaa yksinäinen kaveri heti meidän jälkeen.
Kerran joku rohkaisi mielensä, oli ennen kierrosta ihan tanan jännittynyt ja vähätteli kokoajan kun hän on vasta pelannut pari vuotta ja händärikin on siellä jossain 25 pinnassa. Pyyteli jopa anteeksi että tuli meidän ryhmään. No siinä kyllä yhdestä suusta Henkan kanssa todettiin että aivan turhaa puhetta, mennään pitämään kentälle hauskaa ja opettelemaan golfia.
Muutaman väylän jälkeen kaveri vasta vapautui ja uskalispa kysellä kakennäköistä, johon sitten vastailtiin parhaan kykymme mukaan. Jutustelua eri asioista oli ihan uskomaton määrä.
Lopuksi kättelessä hän siinä totesi, että ihan turhaan hän jännitti, näin hauskaa hänellä ei ole koskaan ollut aikasemmin. Väitti jopa, että kierroksen aikana oppi golfista paljon enemmän kuin kuin koko kahtena vuotena.
Henk.koht tulee pelattua paljon kavereiden kanssa, jolloin ryhmä on täynnä, mutta myös usein tulee mentyä pelaamaan kenen kanssa sattuu. Valitettavan usein ennen ensimmäistäkään alkaa selittely omalle huonolla pelille tai pyydellään anteeksi kun jouden etsimään muiden palloja 🙂 Tämä on tod.näk joku meidän suomalaisten luonteeseen kuuluva juttu, mutta kuten Rauski sanoi niin aina ryhmään saa tulla vaikka siellä niitä pienempiäkin tasoituksia on. Ryhmä on valmiiksi täynnä jos sinne ei ole tervetullut!
Mun mielestä kaikkien pitäisi tehdä juuri tuota samaa kuin Glady. Itse tein nuorempana (ja edelleenkin) tuota samaa. Erittäin hyvä reeni on lähteä itseään parempaan ryhmään pelaamaan, sopia vaikka 10c skinit ja katsoa kuinka pystyykään pelaamaan pienen jännityksen kanssa. Hyvä harjoitusmetodi kehittää pään kestämistä! Samalla näkee mistä ne erot parempiin tulee.