Re: Jumankauta Mikko & Kalle!

[Dosto]

Chip Greenside kirjoitti: (27.3.2012 10:09:58)

Takatii kirjoitti: (26.3.2012 20:06:48)

Chip kirjoitti:
Minusta se oli lähellä katastrofia. Kympin kärkeen sijoittuneet (13 pelaajaa) pelasivat keskimäärin neljä alle, Ilonen viisi lyöntiä huonommin. Tuollainen ero on noista asetelmista lähdettäessä valtava.

Minusta se ei ollut mikään katastrofi, jos muutaman sijan putoaa. Toki pettymys. Sitä paitsi minusta Chipin tilasto on väärin koottu, jos tarkoitus oli peilata sitä, miten kärkipää eli viimeiset ryhmät pelasivat. Eli katsotaan topkymppiä kolmen kierroksen jälkeen. Tästä joukosta Mikon tulos oli kahdeksanneksi paras (tai kolmanneksi heikoin), mutta peräti kolmella pelaajalla oli vain yksi lyönti Mikkoa parempi tulos. Ainoa kova tulos tässä ryhmässä oli voittaja Hoeylla ja vain yksi muu ylsi kutosella alkavaan lukuun (Mikon ryhmän Price). Eli ei keskimäärin kovin kaksisesti kulkenut muillakaan kolmen kierroksen kymppikerholaisilla. Perästä lähteneet pelasivat sitäkin paremmin kuten Jamie Donaldson (61), joka pelasikin kenttää ylhäisessä yksinäisyydessä toisella puolella (10 tiiltä lähtenyt)

Ei se mun tilasto ollut mitenkään väärin koottu, vaan juuri niinkuin kirjoitin: ’Kympin kärkeen sijoittuneet (13 pelaajaa) pelasivat keskimäärin neljä alle, Ilonen viisi lyöntiä huonommin’. On se kumma juttu ja tyypillinen tapa, ilmeisesti suomalainen, hakea tukea ja lohdutusta epäonnistumiselle siitä, että joku toinenkin on epäonnistunut. Ei haittaa yhtään enää vaikka on paskat housussa, koska jollakin muullakin on.

Tuolla toisaalla on kerrottu kuinka Woods lähdettyään johtoasemasta 40 kertaa, on voittanut niistä 38 kertaa (95%). Väitän, että suomalaispelaaja lähdettyään kympin sakista viimeiselle kierrokselle on 95%:n varmuudella kympin sakin ulkopuolella kisan päätyttyä. Väitän edelleen, että tällaista tilastoa ei löydy minkään muun yksittäisen maan golfareilta. Ja kyllä, mulla ei ole tästä eksaktia faktaa, olen vaan kauan seurannut näitä pelejä.

Mitä Iloseen tulee, niin lopputuloshan on ihan siedettävä, mikäli ajatellaan asiaa tilanteessa ennen kilpailua ja siinäkin tilanteessa, että olisi ollut sijalla 35 ennen vika rundia. Mutta, mutta kun oli voittotaistelussa ja taas kävi näin.

Minä jaksan ihmetellä tätä logiikkaa. Ensin nimenomaan haetaan sitä kärjestä romahtamista ja sitten sillä ei olekaan väliä vaan verrataan vaan kärkeen tulleita. Ja sitten taas verrataan Woodsin kärjestä lähtöä.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää suomalaisten tilanne golfin maailmankartalla. Se on siellä kaukana. Kun maailman rankingin ynnä muiden joukossa olemme, niin niitä kärkipaikkoja tulee vain harvoin. Ja niissä tilanteissa on luonnollista, että jo ne asemien säilyttämiset viimeisillä kierroksilla vaativat itse asiassa venymistä. Ja kenttä yleensä viritetään viimeiselle kierrokselle niiden henkisten paineiden lisäksi.
Minua häiritsee lähinnä se, että kaikki me kilpaurheilussa mukana olleet olemme kokeneet sen, että nämä vanhat starbat (itsekin kyllä pikku hiljaa sellainen) huutelee muka kokemuksen syvällä rintaäänellä, etteivät nämä nykyiset mitään osaa. Etenkin, kun tuo menestymättömyys johtuu suurelta osin aiemmista sukupolvista. Nyt vasta ensimmäiset pioneerit tuota euroopan kärkeä alkavat kolkuttelemaan. Tarkoittaa samalla, että tekevät pirunmoista pioneerityötä tuolla maailmalla. Ja toivottavasti tuovat kokemuksensa ennen pitkää suomalaisen golfin käyttöön.
Ja nuo tilastot. Kyllähän se niin on, että jos yksittäisiä pelaajia tuijottaa, niin tässä kilpaillussa lajissa tulee enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia. Paitsi hemmoille, jotka ovat siellä ränkingin kärkipäässä. Ja nuo lopun epäonnistumiset. Otin nyt ihan satunnaisotantana Ilosen viimeisen täyden vuoden tilaston 2010;
Kärkikymmenikössä 5 kertaa;
-kerran 3., viimeinen kierros 66
-kerran 4., viimeinen kierros 73 (tippui kakkostilalta neljänneksi)
-kolme kertaa 9., viimeiset kierrokset 66, 69, 72
Ei tippunut kertaakaan kauden aikana kärkikymmeniköstä viimeisellä kierroksella ulos.
Mikko Korhonen ko. vuotena kerran 11., viimeinen kierros 71.
Että siinä niitä romahtamisia. Juu, tämä on satunnainen otanta, ja muunlaisiakin varmasti löytyy.
Muutenkaan tämä(kään) laji ei hyödy mitään jatkuvien negatiivisten asioiden esillä pitämisellä. Lätkässä ei vielä -90 luvulla uskottu milllään siihen, että pystyttäisiin pistämään kampoihin MM-kisoissa sellaisille Kanadan tai Venäjän joukkueille, joissa olisi mukana kaikki huiput. Nyt jo uskotaan. Viime vuonna oli jo Kovalchukit ja Ovechkinit, tuuria tietysti siinäkin täytyy olla mukana. Niin se kehitys kehtittyy.