Etusivu›Foorumit›Säännöt›Montako lyöntiä – Deccarit›Montako lyöntiä?
aakoo64 kirjoitti: (6.10.2010 21:35:15)
KL kirjoitti: (6.10.2010 21:10:38)
aakoo64 kirjoitti: (6.10.2010 19:54:33)
Kerropa nyt KL minulle, miten eri tilanteissa voitaisiin tehdä ero lyönnissä osuneen tai hudin välillä. Lyönti mikä lyönti. Kuten jo Peterkin on pähkäillyt, minun mielestäni asiaa pitää lähestyä sen kautta, mikä olisi ratkaisu palloon osuneella lyönnillä. Jos pelaaja olisi osunut palloon lyönnillään, palloa ei enää vaadittaisi siirrettäväksi takaisin. Näin ollen palloa ei voi enää siirtää takaisin hudinkaan jälkeen. Tässä tapauksessa nyt vain pallo sattui menemään ’hutilyönnillä’ reikään, tosin sääntöjen vastaisesti tuulen viemänä ja liikkuvaan palloon lyötynä.Sama juttuhan on vaikkapa tiipaikalla. Jos pelaaja lyö hudin, palloa ei enää saa siirtää toiseen paikkaan ilman rangaistuksia, vaan peliä jatketaan juuri siltä kohdalta (oli se sitten tiin päällä tai ei). Samoin vaikkapa puskan juuresta yritetyn hutilyönnin jälkeen ei ole enää paluuta sinne, mistä pallo lyötiin puskaan.
Olen tästä kirjoittanut jo lukuisia viestejä, mutta ilmeisesti olet sivuuttanut ne kaikki.
Hutilyönti paikallaan olevasta pallosta ei suuria viisauksia pääse poikimaan, lyönti lasketaan ja ei kun uudelleen tähtäämään. Nyt ei kuitenkaan ole kyseessä paikallaan oleva pallo, vaan pelaajan sääntöjen vastaisesti liikkeelle laittama pallo. Sellaisessa tapauksessa sääntö 18 edellyttää pallon palauttamista takaisin paikoilleen. Kuten olen jo monesti kirjoittanut, sääntöjen vastaisesti ei palloa voi pelata reikään kuin tietyissa erityistapauksissa (mm. lyöminen palloa mailan grippipäällä). Potkaisemalla ei palloa voi pelata reikään, ei siis myöskään muutoin sääntöjen vastaisesti liikkeelle laittamalla.
Jos taas pelaaja tuossa tilanteessa osuu palloon, sitä on pelattu sääntöjen mukaisesti. Sen jälkeen ruvetaan pähkäilemään pitääkö pelaajan edelleenkin palauttaa pallo takaisin alkuperäiselle paikalleen vai ei. Tämän osalta olen itsekin epävarma vastauksesta yleisellä tasolla. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, jossa vakavasta rikkeestä ei ole kyse, katsoisin pallon pelatuksi reikään asianmukaisin rangaistuksin. Jos taas pallo ei menisi reikään, pelaaja voisi joko palauttaa pallon takaisin paikoilleen ja selvitä yhdellä penaltilla (säännön 18 rikkomuksestaan) tai jatkaa siitä mihin pallo pysähtyi kahdella penaltilla, aivan kuten sääntö 18 kertoo.
En ole niitä sivuuttanut, olen jopa lukenut osin useampaan kertaan. Siitä huolimatta minulle ei ole valjennut se, miksi palloon osunutta lyöntiä kohdeltaisiin eri tavalla kuin hutia. Kummassakin tapauksessa pallo on laitettu sääntöjen vastaisesti liikkeelle ja sitä on tarkoituksellisesti lyöty. Mielestäni tässä pitää nyt unohtaa kokonaan se, että pelaaja ei osunut palloon ja miettiä vain siltä pohjalta, että palloa on lyöty. Näin ollen pallo olisi pelattu reikään asianomaisin rangaistuksin, kuten itsekin yllä mainitsit.
Olen aakoon kanssa samalla aaltopituudella.
Mielestäni Peter Furstenborg perusteli erittäin hyvin, miksi pallo voi mennä laillisesti reikään hutilyönnilläkin. Tässä vielä yksi näkökohta lisää:
Säännöissä ei ole otettu kantaa siihen, millä teholla lyönti pitää suorittaa. Vaikea sanoa, oliko hudilla tässä tapauksessa vaikutusta pallon liiketilaan. Joka tapauksessa sen teho oli juuri sopiva: pallo meni reikään, kuten tarkoitus oli. Joskus huti vaikuttaa pallon liikkeeseen, useimmiten varmaan ei. Kevyt lavan kosketus palloon saattaa muuttaa pallon liiketilaa, mutta ei välttämättä. Mielestäni näitä asioita on turha pohtia. Eivät säännöt sellaista edellytä, kun lyönnistä on kysymys.
Lähdetään siis siitä, että pallo menee hudilla reikään lyömällä. Koska vakavasta rikkeestä ei ole kyse, palloa ei ole pakko palauttaa alkuperäiselle paikalleen. Palauttamatta jättämisestä toki tulee rangaistus. Siitä kertoo sääntö 18: ”Mikäli pelaaja ei aseta palloa takaisin paikalleen sääntöjen edellyttämällä tavalla, hän saa yleisen rangaistuksen säännön 18 rikkomisesta, mutta ei mitään muuta rangaistusta tämän säännön perusteella”.
Merkillepantavaa on, että pelaaja ei saa rangaistusta esim. säännön 18-2b rikkomisesta, vaan siitä, että hän ei aseta palloa takaisin paikalleen. Milloin tämä tapahtuu?
Pallon asettaminen on tekemistä, jonka tapahtuma-aika on täsmällisesti määritettävissä. ”Ei asettaminen” ei ole varsinaista silmin havaittavaa tekemistä. Se on valinta. Valinta-ajankohta on silti määritettävissä: Silloin, kun päätös pallon takaisin asettamisesta on mahdollinen, mutta päätöstä ei tehdä. Siis milloin?
Alkuperäisessä tapauksessa pallo lähtee liikkeelle käytännöllisesti katsoen samanaikaisesti taakseviennin alkaessa. Backsvingi on lyhyessä putissa normaalisti lyhyt sekä pituuden että keston osalta. Pelaaja ei ehdi reagoimaan niin nopeasti, että kykenisi jo backsvingin aikana tekemään päätöksen putin keskeyttämisestä. Päätös tapahtuu downsvingin aikana.
Mikäli pelaaja päättää olla keskeyttämättä lyöntinsä, hän päättää silloin sekä jatkaa pallon lyömistä että olla asettamatta palloa takaisin paikalleen. Valinta pallon palauttamatta jättämisestä ja liikkuvan pallon lyömisestä perustuvat samaan päätökseen ja tapahtuvat täsmälleen samanaikaisesti. Molemmista rikkomuksista koituvat rangaistukset tulee siis yhdistää.
Asia on aivan eri, jos pelaaja keskeyttää lyöntinsä. Silloin pelaajalla on aikaa katsoa tilanne uudelleen kaikessa rauhassa. Jos pelaaja harkinnan jälkeen päättää lyödä palloa muualta kuin sen alkuperäisestä paikasta, se on erillinen teko ja ansaitsee erillisen rangaistuksen.
Jankutan siis aina ja vain sitä yhtä ja samaa. Viisi lyöntiä. Hyväksyn myös varsin artovaltaiselta taholta tulleen, tätäkin lievemmän tuomion ’neljäs lähtee’. Perusteluista viis.