En ole aikaisemmin asiaa ajatellut, mutta kun asia tuli esiin tässä ketjussa niin tuohan on mainio idea.
Kierroksen rutiineja ei rangella ja teoriatunneilla opi. Sitten kun lähtee kylmiltään ensimäiselle kierrokselle niin vasta-alkajan päässä on niin paljon asiaa: svingi, säännöt, etiketti, pelinopeus, ’miks’ tuli taas toppi’…
Kun tekisi ensimmäisen kierroksen jonkun ystävällisen sielun cädinä niin siinä voisi tutustua rutiineihin (minne bägi, minne haravat, kuka lyö, kuka pitää lippua, miten kortti täytetään, missä seuraava tiiaus) kaikessa rauhassa muiden peliä seuraten. Näkisi myös sääntöjen soveltamista oikeissa esimerkeissä.
Cädinä ollessa ei tarvitsee hermoilla oman pelin kanssa ja voisi oppia pelin sujuvuuden kannalta erittäin tärkeitä asioita. On tyypillistä että alussa keskittyy liikaa oman pelin kehittämiseen ja tämä sujuvuusasiat jäävät vähälle huomiolle. Näistä ylimääräisistä maneereista ja haahuiluista tulee nopeasti tapa, joista on vaikea päästä eroon.
Varmaan yksikin kierros auttaisi paljon ja silloin olisi helpompaa lähteä omalle ekalle kierrokselle.