Etusivu›Foorumit›Säännöt›Lipputankorumbaa 2019›Vastaa aiheeseen: Lipputankorumbaa 2019
-lexa-: Pallon etsimisen 3min on kyllä tietyllä tavalla haaste ja päänvaiva erityisesti niille ketkä eivät tule auttamaan etsinnässä tai muuten seuraa tarkasti muiden peliä. Huomasin viime vuonna etteivät osa edes kestelle väylää lyönneistä viitsi tulla metsän laitaan auttamaan.
Tätä sivusin jo aikaisemmassa meilissäni. Itselläni on sama havainto. Tämä tietysti on lyhentyneen max-etsintäajan vuoksi osin ymmärrettävää.
Pelaajat yleensä suuntaavat (vievät bäginsä/vetävät kärrynsä) avauksen jälkeen omalle pallolleen. Aika usein väylän sivuun kaartanutta palloa joutuu itsekin katselemaan raffista 10-20 sekuntia ennen kuin se mahd. löytyy ja pääsee näin vapautumaan sekä etsimään kaverin palloa. Kolmen minuutin enimmäisaika on käytännössä niin lyhyt ettei siinä ehdi kaverin apuna kovin perusteellista etsintää suorittamaan. Varsinkin kun tuli jo heti alkuun käytettyä aikaa sen omankin pallon etsimiseen.
Aikaisempaan verrattuna etsiminen jää muuttuneiden sääntöjen vuoksi heikommalla. Paitsi käytettävissä olevan, puolta lyhyemmän, ajan vuoksi sekä toisaalta siksi ettei pelikaveritkaan ehdi samalla tavalla avuksi kuin aikaisemmin.
– varmasti tämäkin seikka on ollut sääntöjen laatijoiden tiedossa.
– tästä huolimatta sääntömuutoksella haluttiin vähentää etsimiseen käytettävää aikaa.
– itse pidän tätä muutosta silti hyvänä ja oikeansuuntaisena kehityksenä.
– siis keskitytään kentällä enemmän varsinaiseen pelisuoritukseen.
Itse toivoisin että myös jatkossa pyrittäisiin kehittämään golf’in pelaamista siten että vähennettäisiin kaikenlaista, varsinaisiin pelisuorituksiin kuulumatonta ”säätämistä”.
Mutta miten voisimme edesauttaa pelaamisen edellytyksiä erityisesti huomioiden etsimisajan lyhentyminen?
– tulisi pyrkiä aikaisempaakin tarkemmin seuraamaan pelikavereiden lyöntiä, jotta nähtäisiin mihin nimenomaiseen paikkaan pallo päätyy lyönnin jälkeen.
– pelaamisen osalta tulee huomioida se että pallo jää useammin kadoksiin..ja siitä luonnollisesti seuraa enemmän rankkuja/lisälyöntejä. Niitä pitää pyrkiä välttämään (muutenkin kuin mahd. tehokkaalla etsimisellä)
– siis tulee opetella lyömään palloa paremmin, skarppaamaan kaikin tavoin ettei pallo karkaa lyhyeksi leikatun kentänosan ulkopuolelle. (mailavalinnat, pitkää rautaa kehiin, taktiikan muutokset, lyöminen turvalliselle puolelle väylää, vähentää riuhtomista sekä pelkän pituuden tavoittelua, vähentää ns. ”toivotaan-toivotaan” lyöntejä jne.jne.).
– yllättäen saattaakin käydä niin että tuloksen tekeminen jopa helpottuu em. tyyppisillä muutoksilla.
– sanoisin ettei pallojen hukkaaminen tai raffista/metsästä pelaaminen jne. ole aikaisemminkaan juuri tulosta parantanut
– lipputangon jättäminen paikoilleen osaltaan kompensoi etsimisen vähenemistä. Kierroskohtaisesti puttien määrä mahd.vähenee (ehkä jopa 1-2 kpl/kierros)
Kenttäyhtiö voi puolestaan siivota reunaryteikköjä, leikata ongelmapaikkojen ruohoa lyhemmäksi. Täyttää ja tasoitella vaikkapa pahimpia ”hukkapaikkoja” esim. puunkuorirouheella tai vaikka hiekalla jne.
– kenttiä voisi myös parantaa siten että korjattaisiin pahimmat sokkopaikat, sellaiset pelilinjalla olevat kummut joiden taakse ei näe lyöntipaikalta.
– monissa tapauksissa auttaisi jos tiiboxeja nostettaisiin edes metrilläparilla jolloin pallon laskeutumispaikan näkee helpommin jne.
Itse en ole kuitenkaan täysin samaa mieltä sen kanssa että kaikki raffiruohot leikataan lyhyeksi leveältä alueelta väylien ulkopuolelta.
– siinä on huonoa se että kentän luonne muuttuu liiaksi
– viime vuosikymmenien trendi on ollut että kenttiä ”tuunataan” pitkien drive-lyöntien ehdoilla.
– samalla lyöntitarkkuuden merkitys on vähentynyt.
Jos tämä kehitys jatkuu nykyisellään niin pian pelaamisessa ei tarvita/käytetä pitkiä rautoja lainkaan.
– ehkä tulevaisuuden kentillä väylät rakennetaankin lyöntipaikalta alkavaan 90 asteen sektoriin joka leveämmässä päässä on greeni
Anteeksi jos ajatus hieman karkasi tuossa lopussa..