26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Vauhdittaako poikkeustilanne golfalan rakennemuutosta?

Etusivu Foorumit Yleistä Vauhdittaako poikkeustilanne golfalan rakennemuutosta?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 81)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Kevään tilanteita seuratessa on päässyt näkemään minkälaisille golfpalveluille kysyntää. Uskoisin että meillä olisi käyttöä samanlaisille (hieman riisutuille) golfpalveluille kuin löytyy esim. Norjassa ja Ruotsissa.. Siis yksinkertaisesti pelimahdollisuuksia aivan perustasolla.

    Tarkoitan tällä ns. KKK-periaatetta (Kenttä, Kioski ja Kalustohalli).
    – usein nämä sijaitsevat alueellisesti suurimpien kaupunkikeskusten ulkopuolella, tai lähiöissä jne.
    – palkattua henkilöstöä on vain toimintakaudella, työhön osallistuva kenttämestari apulaisineen (harjoittelijoita, kesätyöntekijöitä jne.). Muita henkilöstökuluja ei ole. Golfseura hoitaa hallinnon harrastuspohjalta.
    – muut kustannukset rajoittuu lähinnä kentän hoitoon sekä ylläpitoon.
    – toki meiltäkin löytyy jo muutamia tällä periaatteella toimivia kenttiä.

    Näille KKK-kentille myydään varsin edullisia vuosijäsenyyksiä, kymppikortteja, ja vieraille gf-kertapelioikeuksia.
    – klubitaloa ei ole mutta kioskilta saa kahvin, pullan tai sämpylä sekä muita virvokkeita.
    – suihkuja, saunoja, pukuhuoneita ei ole. Jonkinlainen WC/kuivakäymälä-saattaa löytyä.
    – lisäksi tietenkin päällystämätön parkkipaikka.

    Tälläkään hetkellä suuri joukko pelaajia ei käytä mitään muita palveluita kuin pääsyn pelikierrokselle. Eikä kentältäkään vaadita mitään Valdemaran hoitotasoa. Talven jäljiltä kuollut ja kuoppainen ruoho riittää hyvin tyydyttämään pelaajien tarpeita.
    – veikkaisin että kohtuullisesti hoidettu perusgolfkenttä kelpaisi varsin monille myös kesäkaudella.

    Suuri ongelma lienee siinä ettei meiltä löydy riittävästi maksajia kovin hienoille ja kalliisti toteutetuille palveluille. Puhumattakaan siitä että myös käyttökustannukset karkaavat monilla kentillä aivan liian korkeiksi.
    – ehkä koronaviruksen aiheuttama tilanne ohjaa huomaamaan ettei kaikilla kentillä tarvita mitään ylimitoitettuja klubeja tai palveluita.
    – voi olla että muutos tulee joillekin kentille väistämättä, markkinatilanteen ohjaamana.

    KKK malli tulee yleistymään. Virus vauhdittaa varmasti sitä muutosta. Myös pelaajaprofiili muuttaa koko ajan köyhempään ja rahvaampaan suuntaan. Rikkaat kenttien rakentajat ja rahoittajat siirtyvät pikkuhiljaa muille pelikentille, perikunnat eivät pelaa ja tarvitse huippupalveluita. Kuten ketjun avaaja mainitsi, ei enemmistöllä ole enää aikaa ja varaa syödä hienoissa golfravintoloissa yms. Hodari ja kalja riittää.

    Myös töihin osallistumattomia toimitusjohtajia tulee kentiltä vähenemään lähiaikoina ja -vuosina.

    Muutos on väistämätön, kuin virus konsanaan.

    En ole ihan vakuuttunut tästä ”rakennemuutoksesta”, josta on puhuttu niin kauan kuin muistan. Monet tahot vaativat mainittua henkilökunnan palkkaamista vain kesäajaksi, erityisesti toimitusjohtajan korvaamista ”palvelupääliköllä”, joka oman toimen ohella hoitaisi myös cm-toimistoa ja kahvilakioskia.

    Tällaisellekin toimintamallille löytyy varmaan kysyntää ja ainakin pk-seudulla tällaisia kenttiä on tarjolla: esimerkiksi Laajasalo, Paloheinä, Löfkulla tai Hiekkaharju. Samaan ryhmään voi vielä niputtaa Vihdin, Kurkin ja Porvoon, joissa gf-messutarjoukset ovat luokkaa 20€ kierrokselta. Kutsutaan niitä vaikka jokamies-golfkentiksi tai pay&play-kentiksi. Tuskin niille erityisen suurta kysyntää on, mistä johtuen Petikon hankkeelle ei tahdo löytyä uutta yrittäjää.

    Osa töistä voidaan varmaan keskittää kesäkauteen, mutta ymmärtääkseni se merkitsee sitä, että kentänhoito on kokonaan ulkoistettu. Mistä muuten löytyy kastelujärjestelmän tunteva asiantuntija korjaamaan vaurioitunutta järjestelmää. Tai miten olisi mahdollista hankkia yritystapahtuma kentälle, jossa palvelupäällikkö rekrytoidaan vasta toukokuussa.

    Ongelma tulee siitä, että pelaaminen kunnon golfkentällä ei ole juurikaan kalliimpaa. Harvoin pelaava maksaa kierroksesta 20-30 € joko hyödyntämällä tarjouksia (2 yhden hinnalla, SGS etukenttiä, pelilippuja tai muita etuja). Paljon pelaava pelaa kausiosakkeella, josta maksaa 500€ ja kierroshinnaksi tulee alle 10€.

    Vaikka meistä osa tuijottaa hintaa, aika moni on valmis maksamaan 10 € lisää siitä, että voi pelata ammattimaisesti hoidetulla golfkentällä, jossa on saunat ja klubiravintolat. Vaikea on myös uskoa, että yritys vie asiakastilaisuutensa tällaiselle jokamieskentälle, jossa ainoa palvelu on hodarien luukkumyynti.

    En siis usko, että lähitulevaisuudessa näkisimme gloffaren peräänkuuluttamaa rakennemuutosta.

    Putti-Possu. KKK mallissahan idea on, että se on perustoimintaa. Ei yritystapahtumia yms. muuta mikä vaatisi isossa mittakaavassa kunnon klubia, saunoja ja hienoa ravintolaa. Tästä mallista varmasti tullaan muuttumaan KKK tyyppiseen toimintaa kuten ketjun aloittaja ansiokkaasti ennustaa, kuten on jo jonkin verran tapahtunut. Uskon samaan kehitykseen.

    Ympärivuotista toimaria, joka ei istu myös kassalla tai myy hodaria, ei jatkossa enää tarvita. Kentänhoito simppelisti peruskoneilla, talveksi lomautukset. Sama muulle henkilökunnalle. Käytetään seurojen (toki vähäistä nykyisin) talkooporukkaa hyväksi niin paljon kuin mahdollista. Kentäksi riittää ysi tai kaksi ysiä, jos 18r. on jo valmiina.

    Seuratoiminta minimiin ja sen tuotot yhtiöön.

    Kyllä tämä malli yleistyy.

    Tuskinpa näille KKK-kentille (ainakaan kaikille) tarvitaan mitään kastelujärjestelmää..tai sitten se voi olla vaikkapa mallia, naapurin isännän traktori + pönttö + letku ja sadettaja.
    Enkä todellakaan usko että kukaan A) kauppaisi mahdollisuuta tai B)järjestäisi siellä yritystapahtumia.
    – mutta varmasti kyseisen seuran tai kerhon omia kisoja siellä voisi mainiosti järjestää.
    – varsinkin Norjassa näkemäni KKK-kentät ovat yleensä 9-reikäisiä.
    – kentiltä ei löydy kovin kummoista bunkkerointia, korotettuja greenejä tai muotoiltuja väyliä ja vesiesteitä.
    – Niillä pelataan kuitenkin ihan oikeaa sääntöjen mukaista ja tasurikelpoista golf’ia.
    – hintataso on vain kolmannes tai neljännes osa ns. klubikentän tasosta.
    – talouden osalta homma toimii kuitenkin normaalin urheiluseuran tapaan omakustannuspohjaisesti.

    Pienistä puutteistaan huolimatta ne ovat erittäin sopivia paikkoja golfhenkiseen ulkoiluun. Ovat myös paikalliselle nuorisolle ihan oikeita harrastuspaikkoja (siis ei mitäään leikkipaikkoja).
    – siellä ei tarvitse käydä suihkussa eikä vaihtaa vaatteita, Varsinkaan kun suihkuja eikä pukuhuoneita ole olemassakaan.
    – eikä kukaan katso pitkään vaikka pelaisie farkuissa, verkkareissa tai tuulipuvussa.
    – voi hyvillä mielin syödä kioskitytön lämmittämiä valmishotdoggeja/-burgereita lippalakki päässä tai vaikkapa puseron huppu pään yli käännettynä.

    Vaikka kuinka arvostaisi hienoja golfklubeja niin tällaisella KKK-kentällä pelaa joskus (reissullaan ja/tai ohikulkiessa) ihan mielellään. Palvelu ja ihmiset ovat aina ystävällisiä.

    Ehkä meillä Suomessa osa harrastajista vaatii jopa hieman liikaa palveluistaan golfkentillä?
    – ja ikävä kyllä haluamatta kuitenkaan osallistua riittävästi kustannusten kattamiseen.
    – oletetaan (jopa vaaditaan) automaattisesti saatavaksi 100 €:a kustantavaa palvelua muutamalla kympillä.
    – todennäköisesti monille riittäisi peruspalvelut joissa pelaajien maksama hinta vs. kenttäyhtiöiden kustannukset ja palvelutaso olisi paremmin balanssissa.
    – viimekädessä tilannetta säätelee markkinat, kysyntä ja tarjonta.

    Jää nähtäväksi mitä muutoksia kenttäyhtiöissä tapahtuu (tai tullaan tekemään) koronatilanteen aiheuttaman häiriön johdosta.

    Vierailin taannoin Marokossa, jossa Marrakeshin ympäristössä on toistakymmentä kenttää. Ne ovat kaikki upeita kenttiä ja rakennettu hyvässä toivossa, että golfmatkailu Marokkoon kasvaa jatkuvasti (paikallisia golfareita on aika vähän, ainakaan niitä, joilla olisi varaa golfaamiseen). Arabikevät muutti kaiken ja matkailijamäärät romahtivat (korona karkoitti varmaan loputkin pelaajat tänä vuonna).

    Pelaajamäärän supistumisen myötä kentät leikkasivat gf-hintoja houkutellakseen omalle kentälle ne harvat jäljelläolevat pelaajat. Sen seurauksena upeilla kentillä (Savannah, Assoufit, Royal Palm, Palmeraie) gf-hinta oli 70 € ja heikommilla (AlMaaden, TonyJacklin, Ourika, Noria) gf oli 50 €. Tämän seurauksena juuri kukaan ei viitsinyt pelata heikoimmilla kentillä, kun hienoille kentillä pääsi maksamalla 20€ lisää. Sen johdosta heikoimmilla kentillä rahat eivät ole riittäneet edes kohtuulliseen ylläpitoon ja kasteluun.

    Joku ihmettelee, miten tämä liittyy Suomalaiseen golfiin ja jokamies-golfiin (KKK-kenttiin). Meilläkin kentät on rakennettu sisältämään hienotklubitalot, kastelujärjestelmät ja saunat, vaikka jälkikäteen ajatellen vähempikin olisi ollut riittävästi. Ylikapasiteettia on ollut sen verran, että kentät ovat kilpailleet lähinnä hinnalla, kun oheispalveluilla tai kentän laadulla ei ole saanut kilpailuetua. Sen johdosta parhailla kentillä pääsee pelaamaan niin halvalla, että ne vievät elintilan näiltä KKK-kentiltä, joille ei edes halvalla riitä maksajia. Jos ylikapasiteettia leikataan, lakkautusuhan alla ovatkin juuri nämä KKK-kentät. Peltola Golf on yksi esimerkki, jolla ei ollut elintilaa Tiilaakson puristuksessa. Suunta onkin tämän johdosta päinvastainen, eli ns. täyden palvelun kentät jatkavat ja KKK-kentät sulkevat ovensa (porttinsa).

    Sekin on jonkinlainen paradoksi että ulkomailla pelikierroksesta ollaan valmiita maksamaan jopa tuplasti se mitä kotimaassa.
    – kentän ylläpito ja muut kustannukset ovat meillä kuitenkin paljon kalliimpia kuin etelässä. Jossa myös pelikausi jatkuu ympäri vuoden.

    Sitä tässä juuri koetan kysellä miten (kenenkin mielestä) koronan aiheuttama häiriötilanne tulee näkymään meillä.

    Jos ihmisten maksukyky heikkenee (työttymyyttä, epävarmuutta jne.) ja samalla kenttien tuotot vähenee niin sillä saattaa olla monenlaisia vaikutuksia. Mahdollisuuksia löytyy useampaan suuntaan..

    Kenttäyhtiö voi tinkiä palveluista säästääkseen kuluissa.
    – asiakas voi myös tyytyä (jopa hakeutua) vaatimattomampaan palvelutasoon

    Toisaalta aina löytyy niitkäkin (sekä kenttäyhtiöitä ja asiakkaita) jotka haluavat tarjota ja toisaalta käyttää laadukkaita palveluita.
    – luonnollisesti myös maksaa niistä.

    Itse olisin sitä mieltä että koronan kaltainen poikkeustila voi hyvinkin aiheuttaa muutoksia myös golftoimialalla.
    – mutta jää nähtäväksi mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
    – joka tapauksessa markkinat ovat aina oikeassa..

    Nimetön

    Sekin on jonkinlainen paradoksi että ulkomailla pelikierroksesta ollaan valmiita maksamaan jopa tuplasti se mitä kotimaassa.

    Voihan sitä tietty yrittää ulkomaillakin sanoa ett ”en maksa”. Mutta jää vaan kierros tekemättä. Toisaalta jos Suomessa pelaa vaikka 100 kierrosta ja ulkomailla 5, niin ei se niin pahasti kirpaise. Eli riippuu… mutta mikä paradoksi olikaan? Jos kertolaskua osaa niin erimerkkinä 100*30e+5*60e=600 euroa kun taas 100*60e+5*60=900 euroa. On siinä eroa, paradoksissa. Ostajaa ei kyllä voi syyllistää halvoista hinnoista.

    Möllikällä pieni lasku virhe… no sattuuhan sitä.

    Taitaisi aika monella jäädä 100 kierrosta pelaamatta 60€ greenfeellä = 6000€

    Uno

    Yrityskilpailuja tulee olemaan erittäin vähän

    Hyvä jos löytyy jatkossa sekä KKK että nykyisen kaltaisia kenttiä. Muutamassakin kirjoituksessa täällä mainittu ympärivuotinen toimitusjohtaja ja ennen kaikkea sen tarve. Saatuun hyötyyn ja monien kenttien kuitenkin melko pieneen yrityskokoon nähden ympärivuotisten toimareiden ylläpito aika lailla kyseenalaista. Ne kentät joissa tj tekee muutakin kuin ”johtaa” eikä pidä lomaansa sesonkiaikaan, heistä saattaa jopa olla hyötyä yhtiölle verrattuna siitä saamaansa rahalliseen korvaukseen. Näitä jotka hoitelevat hommansa ikään kuin oman pelaamisensa ohella ja kavereita tapaillen,, jokainen päätelköön ovatko palkkansa tai minkään arvoisia kenttäyhtiöille.

    Voi olla että kenttäyhtiöiden kannattaa panostaa jatkossa aikaisempaa enemmän omien jäsenten, osakkaiden ja muiden (tavalla tai toisella) sitoutuneiden pelaajien suuntaan. Yhtään asiakasta ei saisi menettää.
    – varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden kenttäyhtiöllä tulisi olla mahdollismman paljon vakioasiakkaita..
    – samalla kenttäyhtiöiden tulee mitoittaa kustannusrakenteensa realistiselle pohjalle.

    Kentän joka haluaa ja ylläpitää ns. championship-palvelutasoa ei todellakaan kannata tavoitella yksittäisiä GF-asiakkaita jotka haluaa maksaa enintään 20-30 €/kierros.
    – tällaisella kentällä tulisi lähtökohtaisesti olla riittävä määrä sitoutuneuta osakkaita ja jäseniä jotka haluaa/kykenee kustantamaan vuodesta toiseen suhteellisen korkean hoitotason.
    – vapailla markkinoilla myydään vain jo etukäteen rajoitettu (budjetoitu) määrä yritystapahtumia sekä gf-pelaamista.
    – näin toimien kenttäyhtiölle ei koidu taloudellista riskiä poikkeuksellisten säiden tai muiden häiriöiden vuoksi.

    Toisaalta 20-30€/kierroshinta on varmasti riittävää tasoa kentällä jossa pelitoiminnan kannalta ylimääriäiset kustannustekijät on karsittu minimiin.
    – siis kentällä jossa ei ole sitoutuneita osakkaita tai jäseniä kattamaan riittävän suurta osuutta kentän hoitokustannuksista.
    – kilpaillaan pay&play-markkinoilla käytännössä mahdollisimman edullisella kierroshinnalla.

    Käytännössä 80-90 %:lla Suomen kenttäyhtiöstä talous on kestävällä pohjalla. Koronavirus ei aiheuta näille välitöntä vaaraa toiminnan jatkumiselle. Pidemmässä juoksussa yleinen talouskehitys voi kuitenkin vaikuttaa kaikkien tilanteeseen.

    Itse ennustaisin että edullisille perustason palveluille löytyy kysyntää jatkossakin. Ehkä jopa nykyistä enemmän.
    – veikkaan että esim. seurapohjaisille KKK-kentille olisi kysyntää jatkossa.
    – jää nähtäväksi tuleeko toiminnan lopettamisia sekä se miten mahdollisesti jatketaan (vrt. Hill-Side)
    – kuinka paljon kenttäyhtiöt sopeuttavat toimintaansa markkinamuutoksen johdosta.

    Uno

    Golf ravintoloiden tulevaisuus on synkkä. Ehkä lounaslippupaketeilla 5-10 kpl tukemaan paikallista toimijaa.

    Uno: Golf ravintoloiden tulevaisuus on synkkä. Ehkä lounaslippupaketeilla 5-10 kpl tukemaan paikallista toimijaa

    Perustuuko näkemyksesi tietoon vai mutuun?
    Golfkentällä ravintola on oheispalvelua ja käyttäjät haluavat ravintolan/kahvilan olevan auki silloin kun käyvät pelaamassa. Ravintolan pitää olla auki usein myös niinä päivinä, kun kentällä on vain vähän pelaajia. Golfravintolan ei useinkaan tarvitse maksaa vuokraa (päinvastoin kuin ravintilat yleensä) ja monesti vielä osa käyttökuluista (vesi, sähkö, vartiointi) tulee kuin Manulle illallinen. On siis outoa, jos ei ravintolaa saa kannattamaan näillä eväin? Ilta- ja sunnuntailisät aiheuttavat ongelman kaikille ravintoloille, mutta yrittäjäpohjalta pyöritetty ravintola voi joustaa näistä. Golfkentät haluavat ravintolalta myös laajempaa palvelua – siis aukioloa aamusta iltaan, myös hinjaisempina päivinä. Myös pikkujouluissa ja yritystapahtumissa pitää pystyä palvelemaan tasokkaasti 100+ henkilöä.
    Väitän, että golfravintolan saa kannattavaksi, kunhan keskittyy peruspalveluun eikä palvelutasolta vaadita liikoja.

    Mistäköhän näitä edullisempia KKK kenttiä syntyisi?
    Tässä pari tietoon perustuvaa faktaa:
    – Meillä on noin 150 kenttää joissa kaikissa on ihan ok klubit, ravintolat ja palvelut.
    – Ravintola maksaa keskimäärin kenttäyhtiölle 0€ eli vaikutus pelioikeuden ja greenfeen hintaan on 0€.
    – Ympärivuotinen tj tienaa ainakin talviajan palkkansa mainos- ja tapahtumamyynnillä eli ympärivuotisuus maksaa noin 0€
    – Pro palvelut maksaa keskimäärin 0€ kenttäyhtiölle
    – Karsia voi sitten… kaiken maailman turhista holkituksista, kylvöistä ja ruiskurukaista, ruohonleikkureista jne

    Golf on Suomessa halvempaa kuin missään muualla tällä planeetalla. Jopa golfvarusteiden hintataso on edullinen. Miten ihmeessä tätä voi vielä radikaalisti halpuuttaa? Tehostaa voi toki aina mutta tässä tapauksessa vain muutaman prosentin.

    On kyllä omituista keskustelua. Golf on harrastus, jossa pelaajat maksavat kaikki kulut, ei ole pelaajien ulkopuolista tahoa, joka toisi systeemiin rahoitusta. En usko yhdenkään golfklubin, kenttäyhtiön tai seurapohjaisen kentän pystyvän tekemään voittoa. Voiton tekeminen olisi osakepohjaisilla kentillä, joiden osakkeet ovat laajasti hajautuneet vain pelaajille, myös täysin järjetöntä, koska osakeyhtiön pitää maksaa voitosta valtiolle veroa. Voitosta maksettavasta verosta tulisi pelaajille vain lisäkustannus. Eivät asuntoyhtiötkään tuota voittoa juuri samasta syystä.

    80-luvulla, vielä 90-luvullakin kyllä syntyi kenttäyhtiöitä, jotka pyrkivät voiton tavoitteluun. Voittoa pyrki tekemään nimenomaan developperi, kentän perustaja. ”Perustetaan ja rakennetaan golf-kenttä, myyden osakkeet golfareille voitolla”, mutta useimmiten iso osa osakkeista jäi developperin käsiin. Ringside (perustaja Notareal, joka meni nurin, mainosti osakkeita Hesarin etusivulla), monta muuta vastaavaa ympäri maata. Developperin rahat eivät riittäneetkään, eivät edes käteen jääneiden vastikkeiden maksuun, kun kenttä saatiin valmiiksi.

    Tämän kehityksen seurauksena on kolmenlaisia kenttiä:
    – Seurapohjaiset, golfareiden itsensä perustamat kentät, kuten Tali, EGS, Lahti, Porin Kalafornia, joihin pääsee jäseneksi maksamalla liittymismaksun. Nämä olivat aikoinaan ennen kaikkea urheiluseuroja. Näissä jäsenistö harrastaa yhdessä eikä käyttäydy kuin kuluttaja.
    – Golfaajien itsensä perustamat osakepohjaiset kentät, kuten Sarfvik, jossa ei parin tonnin vastikkeesta juuri narinaa kuule. Jäsenet arvostavat nopeaa peliä, helppoa lähtöaikojen saatavuutta ja aktiivista klubitoimintaa. Tälläisiä kenttiä on Sarfvikin lisäksi monia muitakin. ”Jos vastike maksaa satasen enemmän, niin sitten se maksaa”
    – Developpereiden perustamat kurimukseen joutuneet kentät, joissa suurin omistaja ei halua maksaa vastikkeita, muita osakkaita v..uttaa vastikkeiden maksaminen ja se että osakkeesta ei pääse eroon,… Green-fee myynnissä keskustellaan muutamasta eurosta/kierros/pelaaja, kunhan nyt joku saataisiin kuluja jakamaan. Kierroksen laadulla ei ainakaan täällä olevien keskustelijoiden mielestä ole merkitystä. Kestäköön 5 tuntia, olkoon huonot greenit, en kuitenkaan ostaisi klubin ravintolasta mitään…Näille kentille todennäköisesti olisi paras ratkaisu konkurssi. Aktiiviset pelaajat voivat sitten ostaa kimpassa kentän vaikka seuralle, veloista ja sijoittaja-osakkaista pääsee eroon.

    Suomessa golf on osakkaalle/jäsenelle todella halpa harrastus, ainakin jos vertaa muihin Euroopan maihin.

    PESP: 
    – Golfaajien itsensä perustamat osakepohjaiset kentät, kuten Sarfvik, …
    – Developpereiden perustamat kurimukseen joutuneet kentät, joissa suurin omistaja ei halua maksaa vastikkeita…

    Ihan hyvä yritys yrittää kategorisoida kenttiä, mutta ei taida ihan näin mennä. Ensiksikin Suomessa ei taida olla yhtään ”golfareiden” perustamaa osakepohjaista kenttää, vaan perustajina on aina ollut joku developperi tai ryhmä sellaisia. Esimerkiksi Golfsarfvik oli muutaman suuryrityksen perustama yhtiö, josta sitten myös niiden johtohenkilöt ja myöhemmin muutkin pääsivät merkitsemään osakkeita.

    Ylivoimaisesti suurin osa kentistä on ollut developperin perustama, mutta sittemmin siirtynyt aktiivigolfareiden laajapohjaiseen omistukseen. Vain murto-osa on sellaisia, joissa osake-enemmistö olisi jäänyt developperin käsiin. Ehkä joitakin näitä golfyhtiöitä koskee PESPin mainitsemat luonteenpiirteet.

    PG

    P-P: Meilläkin kentät on rakennettu sisältämään hienotklubitalot, kastelujärjestelmät ja saunat, vaikka jälkikäteen ajatellen vähempikin olisi ollut riittävästi. Ylikapasiteettia on ollut sen verran, että kentät ovat kilpailleet lähinnä hinnalla, kun oheispalveluilla tai kentän laadulla ei ole saanut kilpailuetua. Sen johdosta parhailla kentillä pääsee pelaamaan niin halvalla, että ne vievät elintilan näiltä KKK-kentiltä, joille ei edes halvalla riitä maksajia. Jos ylikapasiteettia leikataan, lakkautusuhan alla ovatkin juuri nämä KKK-kentät. Peltola Golf on yksi esimerkki, jolla ei ollut elintilaa Tiilaakson puristuksessa. Suunta onkin tämän johdosta päinvastainen, eli ns. täyden palvelun kentät jatkavat ja KKK-kentät sulkevat ovensa (porttinsa).

    Tähän suuntaan minäkin näkisin kehityksen kulkevan – koronasta huolimatta. Peltolan lisäksi viiden kuuden vuoden sisällä ovat KKK-kentistä sulkeneet ovensa myös Ruka, Laukanlampi ja Kuusvaara.

    P.S.

    
    Mitä muuta KKK tarkoittaa, kuin 'Kenttä, Kioski ja Kalustohalli'? Ainakin seuraavia asioita: Ku Klux Klan, keskuskauppakamari, kauppakorkeakoulu, konekiväärikomppania ja kymmenen kaljaa kusematta (ehkä kaikkein tunnetuin edellisistä)...

    (vieritä)

    Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi on toteutettu monia muitakin järjestelyitä. Sellaiset kuuluu normaaliin liiketoimintaan..

    Veikkaisin että esim. Hill-Side’n golftoimintaa pyöritetään tällä hetkellä paljon pienemmällä liikevaihdolla ja kulurakenteella kuin ennen konkurssia. Tulevaisuus näyttää minkälaiseksi toiminta kehittyy jatkossa kun tuotot joudutaan hankkimaan täysin vapailta markkinoilta. Sama tilanne on edessä eräillä muillakin kentillä. Golfyhtiön taloutta kun ei voida loputtomiin ”tervehdyttää” entisellä keinolla. Siis vähäisen osakasmäärän (pakko)vastikkeita korottamalla (sekä hinnoittelemalla gf-myynti mahdollisian halvaksi).

    Silloin kun koko toimialalla kysyntä heikkenee (=maksuhalukkaat ja -kykyiset asiakkaat vähenee) niin palveluntuottajat joutuvat mukautumaan tilanteeseen. Tavalla tai toisella.
    – jää nähtäväksi minkälaisia muutoksia seuraa koronan aiheuttaman häiriön jälkeen.

    Ennakoin sitä että meillä golfpalveluiden tarjontaa tullaa jossain määrin kohdistamaan erilaisille asiakasryhmille. Syntyy tarjontaa erilaisille asiakkaille. Samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa.
    – ehkä saamme lisää edullisen hintatason kenttiä (varsinkin pääkaupunkiseudulla). Tuntuisi että niille olisi kysyntää.
    – eihän kenttien määrä tietenkään lisäänny, mutta tietyillä kentillä liiketoimninnan rakenteita muutetaan (vapaaehtoisilla ja pakkoratkaisuilla).

    Joillain kentillä, missä on jo entuudestaan vakiintunut määrä maksukykyisiä osakkaita/asiakkaita, panostetaan jopa aikaisempaa enemmän ”omien kanta-asiakkaiden” palveluun.
    – siis pidetään tiukasti kiinni vanhoista Asiakkaista ja tavoitellaan samasta ”potentiaalista” myös uusia sekä luonnollista uusiutumista.

    Siis toivoisin jatkossa vielä nykyistä enemmän kehitystä kahteen suuntaan. Eikä niin että kaikki palvelut olisivat samaa massaa ja toistensa kopioita.

    PG

    gloffare: – eihän kenttien määrä tietenkään lisäänny, mutta tietyillä kentillä liiketoimninnan rakenteita muutetaan (vapaaehtoisilla ja pakkoratkaisuilla).

    Näille KKK-kentille myydään varsin edullisia vuosijäsenyyksiä, kymppikortteja, ja vieraille gf-kertapelioikeuksia.
    – klubitaloa ei ole mutta kioskilta saa kahvin, pullan tai sämpylä sekä muita virvokkeita.
    – suihkuja, saunoja, pukuhuoneita ei ole. Jonkinlainen WC/kuivakäymälä-saattaa löytyä.
    – lisäksi tietenkin päällystämätön parkkipaikka.

    Tarkoitatko, että eräissä tapauksissa klubitalot voidaan purkaa ja asfaltit repiä parkkipaikoilta pois, eikä aina edes vessoja löydy, mutta toiminta kuitenkin jatkuu (KKKKK -> KKK)?

    koira:
    – Meillä on noin 150 kenttää joissa kaikissa on ihan ok klubit, ravintolat ja palvelut.
    – Ravintola maksaa keskimäärin kenttäyhtiölle 0€ eli vaikutus pelioikeuden ja greenfeen hintaan on 0€.
    – Ympärivuotinen tj tienaa ainakin talviajan palkkansa mainos- ja tapahtumamyynnillä eli ympärivuotisuus maksaa noin 0€
    – Pro palvelut maksaa keskimäärin 0€ kenttäyhtiölle– Karsia voi sitten… kaiken maailman turhista holkituksista, kylvöistä ja ruiskurukaista, ruohonleikkureista jne

    Toistin tämän koiran kommentin, jota ainakaan gloffare ei sisäistänyt. Johtopäätöshän on se, että kun rakenteet on tehty, palvelut pyörivät omillaan.

    Kentänhoidosta voidaan toki tinkiä, mikä tarkoittaa mielestäni kolmea asiaa:
    – ruohoa ei leikata joka päivä ja etenkin viikonloppuisin pelataan ”pitkällä” karvalla tai sitten viikonloppuisin vain griinit leikataan ja raffien annetaan kasvaa apilaa
    – kentänhoitoa vähennetään ei-sesongin aikana, mikä tarkoittaa esimerkisi syystöistä ja kevättöistä luopumista, mikä merkitsee sitä, että kenttä saadaan kunnoltoon vasta juhannusena
    – peruskorjauksista tingitään, mikä merkitsee korjausvelan kasvua ja jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, jossa raha ei riitä täysremonttiin – jolloin sulkeminen voi tulla eteen

    Näistä em. keinoja näkee joillakin kentillä ja ehkä niitä tullaan näkemään jatkossa aikaisempaa enemmän. Toivottavasti kuitenkin osa kentistä haluaa hoitaa kenttää kunnolla, mikä takaa pelaamisen hyvissä olosuhteissa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä sekä sateella ja heti rankkasateen jälkeen.

    En suinkaan tarkoita mitään fyysisten rakenteiden purkamista..vaikka toki sellaistakin voi tulla eteen jatkossa. Varsinkin kun toiminta loppuu kokonaan. Mutta monta muuta asiaa pitää muuttaa toimintatavoissa ja ehkä hallinnollisissa rakenteissa.

    Kenttäyhtiöiden toimintamalleja sekä kulurakenteita voidaan korjata monella tavalla.
    – siitä löytyy esimerkkejä katsomalla vaikka eri kenttien tilinpäätöksiä ja tuloslaskelmia..
    – kaksi toiminnallisesti samanlaista kenttää voi toimia hyvinkin erilaisella tuotto-/kustannusrakenteella.
    – kaiken lisäksi niin että se (jopa 50%) vähemmän rahaa käyttävä toimii taloudellisesti kestävästi ja se toinen elää vuodesta toiseen konkurssin partaalla (huolimatta siitä että vastikkeet ovat jopa 2x suurempia ja maksajiakin enemmän).
    – tai vaikkapa niin että toisessa yhtiössä pelkästään henkilöstökulut ovat suurempi kuluerä kuin siinä säästäväisemässä koko yhtiön liikevaihto.
    – myös kentänhoidon laatu voi olla parempi pienemmillä kustannuksilla tehtynä. Hämmästyttävää sinänsä.

    Mutta kaikille löytyy historiansa selityksineen. Toki muutokset voi olla vaikeita. Joskus tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan konkurssia, jonka jälkeen palikat voidaan jakaa uudelleen.

    Eihän tässä mitään uutta ole. Mika Waltari/Sinuhe egyptiläinen: ”näin on ollut ja näin on aina oleva”

    Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla konkreettisia esimerkkejä gloffarelta.
    Kuten:
    – Hintamme on halvin, unohdimme alvin
    – Jätetään velat maksamatta niin saadaan vastikkeet samalle tasolle kuin velattomalla naapurikentällä
    – Hoidetaan toimistotyöt talkoilla
    – Ulkoistetaan kentänhoito niin ei tarvita henkilökuntaa.
    – Hoidetaan kenttää yhtä halvalla kuin naapurikentällä vaikka se on perustettu hyvin hyvälle maapohjalle toisin kuin meidän kenttä.
    – Säästetää ravintolan henkilökuluissa ja tehdään voileivät itse klubin keittiössä kun eihän naapurikentälläkään ole yhtiölla ravintolatyöntekijöitä. (Heillä on ulkopuolinen ravintolayrittäjä)

    Että se niistä eri kenttien tilinpäätöksistä ja tuloslaskelmista.

    Uno

    Vantaan golfpuiston toimintamalli tulee pääkaupunkiseudulle, jos ei Vantaalle, niin jonkun kentän konkurssin myötä.
    Hillsiden toimisi, jos kenttä olisi 20 min lähempänä pelaaja massoja.
    Toiminnan hiipuminen jatkuu. Jos on jatkuvuutta enemmän kuin kaksi kautta, niin pienoinen ihme.

    Paloheinägolf on löytänyt hyvin oman paikkansa ja varmasti voi taloudellisesti ihan hyvin.

    Nämä ”jokamies”mallit eivät toimi maakunnissa, jossa on yksi tai kaksi kenttää sekä ympärillä on alle 100 000 asukasta.

    Seuraavat vuodet tulee olemaan ankaria mm. Vanajan Linnalle, Kytäjälle, NordCenterille, Kulloolle. Jokainen kenttä on upea pelata, mutta etäisyys.
    Yritystapahtumien määrän romahtaminen testaa entisestään heikkoa taloutta.

    Mökkikuntien kentillä voi tapahtua muutos tai ei tapahdu. Ennustamiseen vaikuttaa, miten kotimaan matkailu tulee muuttumaan. Mökkeily sinänsä on jo vähentynyt.

    30 000-80 000 asukkaan kuntien kentille ei tule muutoksia, jos ei ole Imatran kaltaista kenttä keskittymää.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 81)
Vastaa aiheeseen: Vauhdittaako poikkeustilanne golfalan rakennemuutosta?

Etusivu Foorumit Yleistä Vauhdittaako poikkeustilanne golfalan rakennemuutosta?