-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nyt on lähtenyt tällä Yleistä-palstalla peli aivan totaalisesti laukalle, liekö syksyn pimeyden mukanaan tuomaa masennusta ja golfkierrosten vähyyttä. Nyt haukutaan urakalla toisiamme ja välillä aika asiattomastikin, notta ihmettelen ettei joitakin ketjuja/ kommentteja ole jo poistettu. Tuntuu välillä että täällä saa olla vain tietynlaisia mielipiteitä. No se siitä. Perustin tämän ketjun, jotta kukin voisi nyt laittaa ns. golfkauden nippuun (vaikka joillakin se vielä jatkuu toivottavasti pitkään) ja muistella kauden kohokohtia – Positiivisesti. Miten kausi 2008 sinulta sujui? Tähän ketjuun EI SAA kirjoittaa mitään negatiivista. Korkeintaan itsestään.
9 kierrosta ja 10-15 rangesessiota..just sen verran golfia, että kaikki lyönnit saa lähtemään napakasti rangella, muttei välttämättä kentällä.
Taytyy sanoa, että Virpiniemen Meri 9 koloa hakkaa kaikki pelaamani kentät tähän mennessä..se meren raikkaus ja hienot näkymät kruunaa kokemuksen.
Mä luulin, että toi Jukan ketju olis ollut positiivisketju, Jukka kun ei ole provosoitunut koskaan, vaikka aihetta olis ollut.
Toisin kuitenkin kävi.Minä olen yrittänyt olla erityisen positiivinen luettuani pätkän Palmista. Eilen löin Talman Masterin saariväylällä totaalisen kylkkärin ja pallo kimmahti griinin pinnasta aina takaveteen asti. Siinä palloa toiveikkaasti etsiskellessäni totesin pelikaverilleni, että ’Jokainen kierros tuo jotakin uutta, minä en ole koskaan ennen lyönyt palloani tänne veteen!’ Sitten minä löin keskinkertaisen pitchin ja erinomaisen putin ja pelastin bogin. Se oli positiivista, jos mikä!
TeesHot kirjoitti: (10.10.2008 9:00:48)
Perustin tämän ketjun, jotta kukin voisi nyt laittaa ns. golfkauden nippuun (vaikka joillakin se vielä jatkuu toivottavasti pitkään) ja muistella kauden kohokohtia – Positiivisesti. Miten kausi 2008 sinulta sujui?Tähän ketjuun EI SAA kirjoittaa mitään negatiivista. Korkeintaan itsestään.
Hyville uutisille taitaa olla sosiaalinen tilaus. Yritetäänpä:
Oma kausi on mennyt ihan pirun hyvin, kiitos kysymästä. ’06 ja ’07 olivat kauheata kuokkimista (hcp nousi niiden aikana 8.2-> 10.0), ja olin jo tavallaan hyväksynyt ettei tästä lajista kai enää tämän kummempaa tule, ’oma taso on löytynyt’. Mutta sitten viime talvena erään palstallakin aktiivisesti vaikuttavan pron hallitunnilla käsitin, että olin tehnyt tiettyjä asioita (aivan hirvittävä krossaus) pari vuotta aika perustavanlaatuisesti perseelleen. Swingi remonttiin ja loppukesästä peli alkoi loksahdella ihan kummasti kohdalleen ja händäri laski jyrkästi nykyiseen 6.4:ään. Eikä vain parin huippukierroksen osalta, laskin omaksi (perverssiksi) ilokseni viimeisen 20 rundin USGA-hcp:n ja sekin osoittaa 6.8:aa tällä hetkellä.
56 rundia pelattuna ja ainoa, mikä harmittaa on että päivänvalo ja hyvät pelikelit ovat jo kortilla.
Tämä on hyvä ketju! Itse voisin tämän kirjoittaa yhtä hyvin tuonne ’Aloittelevan golfarin päiväkirjaan’ mutta kun olen niin innoissani, niin voin kertoa sen tässä.
Jouduin golfin ihmeelliseen maailmaan elokuussa (Löfkullassa melkein vahingossa). GreenCardin sain sitten syyskuun puolessa välissä ja nyt on takana kaksi täyttä kierrosta, pari ysiä puhumattakaan tietenkin lukemattomia kertoja Talman Par 3:lla (suosittelen lämpimästi kaikille kaltaisilleni aloitteljoille). Tulokset eivät vielä päätä huimaa, mutta pysyn muiden tahdissa.
Aloittelevana ’varhaisleidinä’ aloituslyönnillä pääsen 100-130 m päähän, joten pitkällä Par 5:lla on sitten aika monta lyöntiä väylällä edessä – välillä onnistunutta, joskus taas ei 🙂 -mutta aina se on eteenpäin, kuten sanoi mummo lumessa. Väylällä olen oppinut jotenkuten etenemään vanhalla puu-5:llani, ehkä sitten myöhemmin kokemuksen karttuessa lähden ihmettelemään noita uusia hybridejä ynnä muita (en oikein ymmärrä niiden päälle vielä), nyt mennään vielä vanhalla käytetyllä perussarjalla. Mutta on siinä välillä poikien perässä tulemista, kun tuntuu, että menevät yhdellä lyönnillä sen verran kuin minä kolmella… Mutta muistan vanhempien kollegojen ohjeet lähipelin merkityksestä – ja harjoittelen puttaamista sinnikkäästi.
Mutta mukavaa on ollut elokuusta alkaen, en olisi ikinä voinut kuvitella hurahtavani tähän näin totaalisesti!!!
Alkukausi oli vuosikausiin pahiten kuralla, pitkälti kiitos palstan svingikeskustelujen kokeilu omaan lyöntiin. Nyt syksyä kohti on alkanut löytyä oikeita mielikuvia ja peli on lähtenyt uuteen lentoon. Tästä osoituksena:
– useampi peräkkäinen kierros omaan tasoitukseen tai puskuriin
– ilmojen kylmenemisestä huolimatta reippaasti pidentyneet lyönnit
– ensimmäisen kerran kolme birdiä yhdellä kierroksella
– 2,5 kierrosta samalla pallolla (tavallisesti 3-4 palloa/kierros)
Kauden loppuminen kesken olisi se negatiivinen asia, ellei ’korkeanpaikan leiri’ odottaisi reilun kuukauden päästä.Että hehkutusketju…
Noh, kausi alkoi merkillisesti, ei kulkenu yhtään. Mailoihin oli tarttunu varastosta toppiviirus (edelliskaudella slaissiviirus), joten peli oli aika tuskaista. Tohtori Jarno pisti sit lyönnin kuntoon pikku hienosäädöllä ja johan rupes kulkemaan. Lyöntiin tuli lisämittaa reilusti ja tarkkuuskin parani, sokerina pohjalla rupes lähtemään Tour-tason divottia. Osumatuntuma oli huikea siis…
Loman viimeinen viikko oli sit aivan superhuikea, tein elämäni ekan golfreissun Sveitsiin. Suosittelen kaikille, kyllä silmä lepää niissä maisemissa ja kentätkin on aivan jäätävässä kunnossa! Pelikin kulki edelleen…
Reissun jälkeen pelikausi oikeastaan päättyi, työt on haitanneet harrastusta. Pari kertaa kuussa ylläpitävää peliä ja muutamia huikeita yksittäissuorituksia kierrosten aikana. Vielä on edessä ainakin yks kierros Masterissa, toivottavasti kulkee…
Pitkään maltoin välttää koko lajia, vaan 2007 elokuun lopussa sain green cardin suoritettua.
Ostin perusaloittelijan täyssetin ja niillä hcp:n kimppuun tosissaan. Jossain kolmenkympin huitevilla alkoi tuntua että olisi tarvetta parantaa välineitä, etenkin ajurin, putterin ja hybridien osalta (raudat sai kelvata, spoonit oli lähes käyttämättä). Peli kulkikin kunnollisilla välineillä taas paremmin ja paremmin.
Sitten vihdoin löysin väyläpuut, wow. Aivan uusi tahti sen jälkeen. Nyt, noin 13 kk golfaamisen jälkeen ollaan 16.6:ssa, eli matkaa singeliin jää vielä kaudelle 2009, mutta siellä se tavoite on.
Hieman taustaa:
Taktiikkani perustuu siihen, että pyrin lyömään lähestymiset noin sadan metrin päästä lipusta. Eli neljänsadan metrin parnelosella lyön kolmesataa metrisen avauksen ja siitä sitten wedgellä lipulle. Olenpa jopa teettänyt Hekkas-Mikalla kustomoidun wedgen tähän hommaan.
Harjoittelen tätä lähetymistä ahkerasti. Aloitan jokaisen rangesession lyömällä 20 – 30 palloa wedgellä ennen kuin siirryn muihin mailoihin.
Wedgelyöntini onkin nykyisellään tuhansien ja taas tuhansien toistojen ansiosta silmiä hivelevän kaunis ja ennen kaikkea kirurgintarkka. Pallo nousee vaivattomasti varmaankin lähelle kolmeakymmentä metriä ja putoaa kauniisti lipun lähettyville tarkkaa puttiani odottamaan.
Sadasta metristä GIR on 100 %, näin voin väittää. Ylipäätään olen lyhyillä raudoilla maailmanluokan lyöjä. Skramplessa kannattaa hoitaa minut lyömään lähestymiset, niin birkkua putataan aivan varmasti!
Silloin tällöin lyönti ei kuitenkaan toistu korkeana kaarena, vaan lähtee matalana kohti lippua. Olen tiedostanut alitajuntaisesti, tai aivokurkianen tai hypotalamus tai joku on tiedostanut juuri ennen downswingiin lähtöä, että nyt on lyötävä lujempaa kuin normaalisti. Jokin elimistööni rakennettu etäisyysmittari on asettanut epäilyksenalaiseksi mailanvalinnan KsEtäisyydelle ja näin tulen lyöneeksi tarpeettoman lujaa.
Seurauksena on epäpuhtaalta tuntuva osuma, outo kolahtava ääni lavasta ja matala kaari. Pallo ei mielestäni käy kertaakaan yli kymmenen metrin korkeudessa. Alkuun reagoin tähän kuten normaaliin toppiin; totesin sähähtäen -Voi vittu! Mutta kappas vaan, pallo ei rullannutkaan yli greenin, vaan pysähtyi kerran, pari pompattuaan kuin seinään.
Niinpä nykyisin suhtaudun lyöntiin levollisemmin. Totean, että taas lähti tollainen matala, mutta kyllä se greeniltä löytyy. Kaverit katsovat ihmeissään – milloin se on tuonkin opetellut?!
Ongelmani on, etten pysty lyöntiä halutessani toistamaan. Se tulee kun on tullakseen. Telkkarista olen nähnyt kun ammattilaiset lyö samanlaisia. Ja olen pelannut yhden scratch-palaajan kanssa joka löi järkiään lyhyet lyönnit samalla tavoin, matalana.
Jos tietäisin, mitä lyönnissä tapahtuu, saattaisin treenatakin sitä. Nykyisellään se on kuitenkin suuri mysteeri. Positiivinen mysteeri.
Johtaja XXL kirjoitti: (10.10.2008 13:05:43)
Jos tietäisin, mitä lyönnissä tapahtuu, saattaisin treenatakin sitä. Nykyisellään se on kuitenkin suuri mysteeri. Positiivinen mysteeri.
Mä olen tänä vuonna sisäistänyt ehkä vähän kuinka tuota matalaa baittaavaa wedgeä lyödään, ja se on oikein positiivista.
Salaisuus on siinä että pitää yrittää lyödä niin iso slaissi kun pystyy.Lavantauti kirjoitti: (10.10.2008 13:15:43)
Salaisuus on siinä että pitää yrittää lyödä niin iso slaissi kun pystyy.
No voi positiivinen perkele! Noinhan se on, nyt kun sen sanoit. Normilyönti on suora, näissä matalissa on häijy fade, selkeä left to right-jenga! Täytyypä kokeilla ihan tahallaan tuota.
Lavantauti kirjoitti: (10.10.2008 13:15:43)
Johtaja XXL kirjoitti: (10.10.2008 13:05:43)
Jos tietäisin, mitä lyönnissä tapahtuu, saattaisin treenatakin sitä. Nykyisellään se on kuitenkin suuri mysteeri. Positiivinen mysteeri.
Mä olen tänä vuonna sisäistänyt ehkä vähän kuinka tuota matalaa baittaavaa wedgeä lyödään, ja se on oikein positiivista.
Salaisuus on siinä että pitää yrittää lyödä niin iso slaissi kun pystyy.juur niin se kuulemma menee.
Toi meitin ameriikan matkaaja kerto, että niitten tiimissä on yks peluri, joka tuon osaa vallan mainiosti ja hämmästyttää (ja kiusaa) sillä kaikkia muita. Pistää meinaan pallon pakittamaan tuommoselta reilu 10m:n matkalta, jota lyöntiä ovat monet pelurit tourillakin hämmästelleet. Sielläkin on kuulemma yks tumma kaveri joka sen osaa.
’Ranteilla vasemmalle ja lapa auki’ … niin se oli sitä koittanu toisille opettaa…
Tähän en voinut olla vastaamatta. On meinaan ollut kaikki tavoitteet ja vähän enemmänkin täyttävä golf kesä:
1.Voitin ensimmäisen henkilökohtaisen kisani, joka on vielä seuramme arvostetuimpia kisoja (shoot out kisa 10 eri kriteerein valitulle pelaajalle kauden lopussa)
2. Alensin tasoitukseni kauden tavoitteeseeni (alle 11). Se muuten tapahtui ihan syyskuun lopussa vähän niinkuin ’työtapaturmana’, en siis uskonut tähän tavoitteeseeni enää pääsevän. Päätin pelata tasurin EGS:n kentällä (eka kierros ko. kentällä koskaan) ja pelasin vailla yhtään täysin epäonnistunutta lyöntiä. Kierroksen jälkeen luulin saaneeni n. 40 pistettä. Yllätys olikin aikamoinen kun olin täyttänyt tasoituslaskimeen korttini. Sainkin 45 pistettä!!
3. Tein ensimmäisen eagleni
4. Tein ekan holarini (tämä oli todella ekstraa)Pistäkääpä paremmaksi.
Kausi on ollut aivan OK. Heinä on saatu kasvamaan ja jopa saatu leikattuakin. Kenttä on pystytty pitämään pelikuntoisena ja myös pelaajatkin ovat ’meille’ löytäneet (lähes 50.000 kierrosta tälläkin kaudella). Kaikkein parasta kuitenkin on se, että vajaa 150 tuntia enää ja kausi on paketissa ja alkaa hyvin ansaittu ’kesäloma’
Elämäni ensimmäinen golfkierros toukokuun 14. ja tulos jotain 130+ lyöntiä. Nyt takana about 15 täyttä ja 20-25 puolikasta kierrosta ja kierrosennätys 91 lyöntiä. Ensimmäiset 4 kk aivan hillitöntä slaissia draiverilla, mutta onneksi sain tuon draivin oikenemaan juuri ennen kauden loppua. Myös putterin kanssa pääsin jotenkin sinuiksi vasta myöhään syksyllä. Pitkät rautalyönnit, esim i5 aivan paskoja. Lähestymiset 30-70 metristä on oikeastaan ainut missä voin pistää kampoihin singeli tason pelaajille. Ne onnistuu aika kovalla prosentilla, kunhan griinit ovat tarpeeksi pehmeitä ( backspinni puuttuu). Hcp:n sain ekana suvena 27,5 ja olisikin mukava tietää minkälaisilla händäreillä muut täällä ovat lähteneet toiseen golfkauteensa.
ts kirjoitti: (10.10.2008 13:49:53)
Lavantauti kirjoitti: (10.10.2008 13:15:43)
Johtaja XXL kirjoitti: (10.10.2008 13:05:43)
Jos tietäisin, mitä lyönnissä tapahtuu, saattaisin treenatakin sitä. Nykyisellään se on kuitenkin suuri mysteeri. Positiivinen mysteeri.
Mä olen tänä vuonna sisäistänyt ehkä vähän kuinka tuota matalaa baittaavaa wedgeä lyödään, ja se on oikein positiivista.
Salaisuus on siinä että pitää yrittää lyödä niin iso slaissi kun pystyy.juur niin se kuulemma menee.
Toi meitin ameriikan matkaaja kerto, että niitten tiimissä on yks peluri, joka tuon osaa vallan mainiosti ja hämmästyttää (ja kiusaa) sillä kaikkia muita. Pistää meinaan pallon pakittamaan tuommoselta reilu 10m:n matkalta, jota lyöntiä ovat monet pelurit tourillakin hämmästelleet. Sielläkin on kuulemma yks tumma kaveri joka sen osaa.
’Ranteilla vasemmalle ja lapa auki’ … niin se oli sitä koittanu toisille opettaa…
Lyökö vielä sen stanssinsa edestä..niinkuin Mickelson backflippinsä ?
Arctic golfin rangella yllätin itseni, kun oli 10 metriä lipulle ja 6-8 metrinen puu välissä, tuon tyyppisellä lyönnillä.ts kirjoitti: (10.10.2008 13:49:53)
’Ranteilla vasemmalle ja lapa auki’ …
Positiivisia uutisia! Osasin taas lyödä tuon taitolyönteen, nyt lyhyemmältä matkalta. Matkaa oli vain 25 – 30 m, lippu melko edessä. Pallo ei kertaakaan noussut yli kahden metrin, putosi greenin etureunaan, pomppasi pari kertaa ja pysähtyi lipun viereen. Ai jumalauta kun mä nautin!
Sen minä vaan sanon, että tuo lyönti vaatii munaa, sillä lopputulos voi olla mitä vaan. Mutta minä kun en ammatikseni pelaa, niin voin noita kokeilla siinä pelin tiimellyksessä.
Muutenkin meni positiivisesti; 78 brutto ja Kinkkukisan voitto! Saatoinkin kiitospuheessani siteerata Isoa Pahaa Sutta: ”Maa, taivas ja piha! / Täällä haisee porsaan liha!”
Kiitos aloitajalle- tähän ajatukseesi on miellyttävää yhtyä ja kliffaa skrivata. Juuri mainitsemistasi syistä oo nollu keskusteluista out.
Upee kausi ,
melkein sata kierrosta Stack and Tilt – kolohvia sopeutettuna MethodRamin kahen vuuen projektiin 2006-2007.
Ei yhtään PRO-tuntia – eikä varmaan lähvivuosina tarvitakkaaan.
On niitä kyllä vähintään 100 otettukin. Vaihtelevaa.Kolohvini edistynyt parina viimme vuotena aatetasolla – mindgolfing – ja käytännössä enemmän kuin vuosina 1986- 2005 yhteensä.
Miniä rupes golfaamaaan keväällä ja ny vaimokii syssyllä – pääsee eläkkeelle ens vuonna.
Proidi , hänen poikansa ja minun poikani oomma jo pelittäneet vuosikymmenet.
Golffi on painotettu sosiaaliselle puolelle – kilpailuja sopivasti Majurit ( 4 ) vuodesta 1992 pyörineet saatiin kliffasti kotiin 1. Suomen Mäkiveteraanit kakkonen , TKKK 69 ykkönen , Hykkylä kakkonen ja uusin Sp-johtajaveteraanit ykkönen. Siis makee sarja.
Vanhoja sosiaali- ja kaveriverkostoja pitkin on pelit kulkeneet enimmäkseen – .
Gentlemens Golfin kisat Peuramaa, Espoo, Hirsala, Kulloo, Messilä ja illanvietto Vesijärjeen avautuvalla erkkerillä Mattiloiden vieraana sekä Vuosaari.
Golfpisteen kisa vähän osaltani onnahti janoon ,mutta dreivikisan 274 m lämmitti -kiva happening sekin.
Mäkimiesten kisoissa pelasin ryhmässä , jossa oli todellinen golfin herrasmies Cristian Mohn . Puijon mäkikisan voittaja 1954 – nyt 82 vuotias. Myös Norjan Hiihtoliiton johtaja. Odd Hammernes ( 2. Ounasvaaran mäkikisoissa 1963 – lonkka leikattuna ) kuljetti Cristiania golfautolla, mutta hän pelasi upeesti keltaisilta Vanhaa Siilinjärven Tarinaa. Sain tehdä töitä , että voitin ja tulkinkin kisassa toiseksi . Mika Kojonkoski kavereineen oli järkännyt tosi hienot kalakukkoin kisat.Upee kauden aloitusviikko Öölannissa Ekerumin Stadium kolohvicentraalissa , huhtikuussa proidin kaa – vähän erikoisruokavaliota ja kas paino putosi 10 kg –
ja on pysynynyt. Uusi viikko syyskuussa Proidi ja pojat . Ostin Sea Golf Rönnäsin osakken 800 e:lla ja liityin loppuvuodeksi myös Helsinki City Golfiin 50 e:lla ( liittymismaksu, jäsenmaksu ja pelimaksu)
Händäri putosi 15.2.
On upeeta , että kausi jatkuu vielä ainakin IL KRANDE KATASTROFILLA nummero quinque Vuosaaressa 17.10.
Sadetta en oo havainnut – olen nauttinut pelkästään auringosta ja golffista.Ajattelen pelkästään positiivisesti sekä menneestä ja tulevasta kaudesta.
HCP menee vuorenvaramasti sinkkkuun , pelaan alle ikäni jossain 64 v ( 19.10 2008 )
ja 74 v välillä. Pelaan kliffoi rundei hyvien frendien kaa kauniilla kentillä.Johtaja XXL kirjoitti: (12.10.2008 21:51:33)
Muutenkin meni positiivisesti; 78 brutto ja Kinkkukisan voitto!
Onneksi olkoon! Tarkoittaako tuo sitä, että se oli 65 netto ja maailmaan syntyi uusi ns. singelimies?
Ballmarker kirjoitti: (13.10.2008 6:31:33)
Johtaja XXL kirjoitti: (12.10.2008 21:51:33)
Muutenkin meni positiivisesti; 78 brutto ja Kinkkukisan voitto!
Onneksi olkoon! Tarkoittaako tuo sitä, että se oli 65 netto ja maailmaan syntyi uusi ns. singelimies?
Kunpa olisikin ollut näin! Tohtiiko mainitakaan näin negatiivista seikkaa: kenttä ei ollut meneillään olevan remontin takia tasoituskelpoinen. Tämä tiedettiin jo lähtiessä. Kahdeksankympin alitus silti hyväilee. Ja taitolyönteet. Löin 170 metristä rautamailalla veden yli hatunkokoiselle greenille. Oli flow päällä kuin sitkeä flunssa!
harjoittelu alkaa purra:
HC tuli alas 26.8 -> 18.8.
Birkkuja kesällä enemmän kuin 10vuoteen yhteensä…
Kausi 2008 oli kaikin puolin ajateltuna vähintäänkin kelvollinen, vaikka en päässytkään tuloksellisiin enkä pelimäärällisiin tavoitteisiini. Kierroksia tuli noin 60, joka on toki enemmän kuin yhtenäkään pelikautena aikaisemmin.
Kierrosennätykseni parani selvästi, nyt paras kierrokseni on 82 lyöntiä kun se ennen kauden alkua oli niinkin heikko kuin 89. Itse asiassa pelasin yhden viikon aikana 3 kertaa alle tuon entisen parhaan kierrokseni, tulokset 83-88-82. Olin tyytyväinen.
80 lyönnin alittaminen jäi kuitenkin ensi kauteen.Händäri, jota ylläpidin aktiivisesti ensimmäistä kertaa vuosiin, tuli mukavasti alaspäin kauden alun 16,7:sta 14,0:aan, alimmillaan se käväisi vielä pikkaisen parempana.
Löin palloa selvästi paremmin kuin koskaan ennen, kiitos siitä kuuluu isolta osin tämän foorumin aktiivisille (ja asiallisille!) kirjoittajille, joilta sain hyvää palautetta tuolla ’jäsenten swingit’-ketjussa. Swingaaminen helpottui, lyönnistä tuli varmempi, hyvät lyönnit ovat entistä pidempiä ja tarkempia ja ennen kaikkea huonot lyönnit tuottavat entistä vähemmän katastrofeja.
Birkkuja tuli tämän kauden aikana varmaan likimain yhtä paljon kuin edellisinä 8 vuotena yhteensä. Ja pääsimpä pariin otteeseen puttaamaan iigeliäkin, vielä se ei kuitenkaan onnistunut.
Lähipelin harjoittelu jäi, ikävä kyllä, paljon aiottua vähäisemmäksi. Kuitenkin lähipelaamiseni parani selvästi pariin edelliskauteen verrattuna. Se on enää heikkoa, kun se oli muutama vuoden ajan katastrofaalista. Syyt ovat onneksi selvillä, joten tuon osa-alueen parantaminen tulevina vuosina on selkeästi mahdollista ja jopa todennäköistä.
Kilpailumenestykseeni olen myös tyytyväinen. En tainnut jäädä yhdessäkään kisassa viimeiseksi! En edes seuran mestaruuskisoissa, joissa onnistuin ensimmäistä kertaa pelaamaan edes siedettävästi, molemmat kierrokset alle 100 lyöntiä bäkäriltä. Tuohon en ole ennemmin pystynyt…
Mitään selvästi negatiivista sanottavaa en keksi viime kaudesta, paitsi…
yksi lyönti ja sen tuloksena tullut lost ball ketuttaa ankarasti.
Yksi tavoitteistani oli pelata 9 reikää alle 40 lyöntiä. Kertaalleen olin Virpiniemessä 8 reiän jälkeen +1, sitten tiiltä Shhy:n jäsenvaatimukset täyttävä lyönti syvälle metsään. Kakkospallolla sudin sitten teknisen bogin, joten tuon triplan takia kului Harjun puolelle lopulta 40 lyöntiä. Joka toki on paras ysini koskaan.
… kierros jatkui tuon jälkeen kahdella tuplalla, mopo keuli aavistuksenomaisesti. Loput 7 reikää menivät taas +2, joten… tuolla ennätyskierroksellani 15 reikää menivät yhteensä +3 ja loput 3 reikää +7, joten seliteltävää jäi yhtä paljon kuin eräällä toisella tällä seudulla asuvalla golfarilla 🙂Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.
Näyttäisi tuo händäri jäävän tuohon 10,2 (oli kauden alussa 15,7) tai sitten vähän nousee jos vielä ehtii pelaamaan. Paras kierrostulos taitaa myös jäädä 80 lyöntiin kotikentällä. Oikein harmittaa tuon puolesta, että kausi tuntuu jäävän kesken, tässä kun on parasta peliä pelattu syys-lokakuu. Tavoite oli tällä kaudella 80 alitus ja händäri singeliin.
Kesän alussa homma meni vähän niin, että vain joku tai pari seuraavista osa-alueista toimi jotenkin avaukset, pidemmät raudat, lyhyemmät raudat, chipit yms ja putit. Tällä hetkellä avaukset on toiminut sen verran hyvin, että ehkä yksi viidestä slaissaa vähän, muut on sitten suht kunnossa. Lyöntimittaa on tänä kesänä tullut varmaan sellaiset 20-30 metriä lisää parhaiden ollessa siellä 270 rulleineen, ilmassa näyttäisi menevän pääsääntöisesti 220-240m. Tuo onnistui aika hyvin sillä rentoudella ja aika-ajoin saa jopa kunnon painetta palloon, en kyllä tiedä mistä se tulee, mutta ei niin väliä.
Suurin ongelma on ollut väyläpuilla lyönti par5:silla tai joissain avauksissa nekun tuntuu onnistuvan jostain syystä vain noin joka toinen kerta. Duffaa tai tulee toppi ja sitten kir… itketään. Noilla ne viimeaikojen katastrofit on tullut 1-2 väylällä/kierros.
Hybridillä lyönnit raffista on parantunut huimasti, kun tuli hankittua TP Burner 22 loftinen.
Rautamailoilla pelaaminen on ollut aikaisemmin aika tuskaa, nyt tuli heitettyä nuo titun 704 Cb:t pois ja kädestä löytyy Wilsonin Di7 niin varmuutta on tullut älyttömästi lisää, tuntuu välillä ettei niillä edes voi epäonnistua pahasti. Nyt osaa jo paremmin valita vähän pienempää mailaa ettei mene yli.
Suurin parannus on tapahtunt noissa chipeissä ja pitcheissä tuolta alle 60 metrin matkalta, oikein täytyy ihmetellä välillä kuinka ne pallot niin usein päätyvät niin lähelle lippua. Tuo on tietysti vaikuttanut siihen etten taida viimeisen kymmenen kierroksen aikana tehnyt ehkä kuin yhden kolmen putin greenin. Yhden putin greenejä on alkanut tulla huomattavasti enemmän kuin ennen (ennen ehkä 1 nyt tuollaista 3-4). Tosin puttipelikin on alkanut toimia kun vähän mietti sitä alkuasentoa ja käsien rentoutta. Aikasemmin oli vaivana liian pitkä taaksevienti, ehkä jopa 40 cm ja mailan helahtaminen kun taaksevienti lähti. Pikkaisen aikaa rennon alkuasennon ottamiseen ja enintään noin 25 cm taaksevienti pitkissä puteissa ja lyhyemmissä alta 15 cm riipuen matkasta.
Suurin ongelma on ollut bunkkerilyönnit, siinä tosin yhtenä syynä varmaankin nämä suht märät bunkat sen lisäksi että niitä on tullut myös aika vähän harjoiteltua. Niissä kun ei ole tullut kauheasti vietettyä aikaa.
Kierroksia tullut pelattua noin 120+, jos sitten alkaa laskemaan montako kuivalla kentällä niin taitaa jäädä alle 20. Loput enemmän tai vähemmän märissä olosuhteissa. Pääsisipä vielä pelaamaan noin + 10 asteessa ja kuivalla kentällä niin olisi aika juhlaa.
On tässä tietysti yritetty tuota RR:ääkin vääntää koko kesä ja kai siinä nyt jotenkin on onnistunut. Välillä tulee vaan sellainen tunne, että olipas hirveä käsillä veto.
Rauski kirjoitti: (13.10.2008 17:48:11)
Suurin parannus on tapahtunt noissa chipeissä ja pitcheissä tuolta alle 60 metrin matkalta, oikein täytyy ihmetellä välillä kuinka ne pallot niin usein päätyvät niin lähelle lippua. Tuo on tietysti vaikuttanut siihen etten taida viimeisen kymmenen kierroksen aikana tehnyt ehkä kuin yhden kolmen putin greenin. Yhden putin greenejä on alkanut tulla huomattavasti enemmän kuin ennen (ennen ehkä 1 nyt tuollaista 3-4).
Sama positiivinen ilmiö on kohdannut minuakin, mm. viime sunnuntain kierroksella oli kuusi yhden putin griiniä. Hyvien lähestymislyöntien ansiosta elokuun jälkeen jokainen kierrostulos on mennyt bufferiin. Ehkäpä nyt vihdoinkin peliin on löytynyt se konsistenssi jota olen hakenut noin kaksitoista vuotta. Short game rules!
-
JulkaisijaArtikkelit