-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kisa kuin kisa niin noin 5 % pelaa händäriin tai bufferiin. Kaikilla / liian monella on liian kova tasoitus. Muutama onnistunut kisa ja händäri on väärässä paikassa. Sen nostaminen oikeaan paikkaan onkin sitten työn takana… Viime kesältä olen kuullut tarinoita ’en pelannut kertaakaan tasoitukseeni’… Maailmalla on monenlaisia ratkaisuja, joita en kuitenkaan tarkasti tunne: 10 viimeisen kierroksen keskiarvo jne. Kauko ja tauko lienee jo puitu. Eiköhän puida tämä asia oikein perusteellisesti, jotta päättäjät tietävät mitä kentällä mietitään.
Tämäkin asia on puitu aika moneen kertaan läpi tällä forumilla. Hakuvehkeellä löytyy paljon tietoa.
Mutta asiaan kuitenkin kommenttina: Tasoituksen tarkoitushan onkin kuvastaa sitä OPTIMAALISTA kierrosta johon PRAHAIMPANA PÄIVÄNÄ, PARHAISSA OLOSUHTEISSA, HYVÄLLÄ PELIHUUMORILLA, SUUREN HARJOITUS MÄÄRÄN JÄLKEEN, kykenee kierroksen pelaamaan.
Jostain muistelen näin viimeaikoina lukeneeni. Että tuolla ei ois mittää tarkotusta kuvata sitä keskiarvoa johon pelaa.
Elikkä tuo tarkoittas nyt niinku sitä, että se tasoitus kuvastaa sitä unelmakierroksen tulosta.
Eli tuo sitten puolestaan selittäisi erittäin hyvin senkin minkä tuossa toit esille, että tulee kommentteja ’en muuten pelannut viimekesänä kertaakaan tasuriini’
Sanottasko Matin kuuluisat sanat: ’Elämä on laiffii’
Oletko ihan varma, että jos et pelaa tasoitukseesi, vika on nimenomaan tasoitusjärjestelmässä?
Jos järjestelmä olisi sellainen, että joka kierros menisi tasoitukseen, oletko ihan varma, että joku ei pahoittaisi mieltään, kun ei pelannut yhtä paljon alle tasoituksensa kuin joku toinen?Mun mielestä nykyisessä systeemissä ei ole mitään vikaa.
Se ei tietenkään ole este keksiä vieläkin parempi menetelmä…
Eikös se mene niin, että kisassa vähintään 10 %:n pitää pelata bufferiin, että kisatuloksilla on vaikutus händäriin.
Toiseksi: kukaan ei ole toistaiseksi selittänyt mitä vahinkoa etenkään kilpailussa kanssakilpailijoille pb:ssa on, jos joku pelaa liian matalalla händärillä?
Viime kesänä taisi olla kaksi händäriä laskevaa korttia(toinen seuran viikkokisassa), 6-7 bufferiin, enimmäkseen 24-28 pistettä. Pistekeskiarvo oli 26 ja haitari (7-38 p).
Laskin huvikseni missä tasoitukseni olisi ollut kauden lopussa, jos kaikki kierrokset olisivat vaikuttaneet nostavasti/laskevasti. Lopputulos muutaman kymmenyksen heitto taskussa olevaan korttiin.
Selitys on simppeli, tasoituksen noustessa esim. bufferiin pelatut kortit muuttuisivatkin tasoitusta laskeviksi korteiksi.
Kilpailukorttien lisäksi jätän harkkarundeilta (ilmoitettu etukäteen merkkarille tasoituskierrokseksi) vain tasoitusta laskevat kortit. Joku varmaan vetää herneen nenäänsä, mutta vetäköön. Pidän parempana, että tasoitukseni on kenties liian matala kuin korkea.
Eiköhän yleinen trendi ole se, että pääsääntöisesti harkkarundit menee siellä sektorilla 25-35 bp, ainakin itselläni, sitten tulee näitä JES-kierroksia ja händäri laskee. Viime kesänä itselleni tuli sellainen todellinen JES-rundi, 47 bp ja händäri ropisi alas reilusti, sen jälkeen en päässytkään tasoitukseeni kertaakaan, pari kertaa bufferiin.
Olen tälle kaudelle ajatellut pelata paljon kisoja ja sen lisäksi jättää laskevan kortin vasta sitten, kun kykenen pelaamaan toisen kerran samaan tasoon, toisaalta en aio jättää nostavia korttejakaan, näin uskon, että liikutaan aika optimi rajoilla. Pääasia, että itsellä on fiilis, että tasoitus on sellainen, että siihen kykenee pelaamaan hyvällä pelillä. Mielestäni tasoitussysteemi on ok ja sen todellakin pitää kuvastaa pelitasoa silloin, kun peli kulkee.
Toisaalta olen sitä mieltä, että kun händäri menee alle 10, voisi pb-pisteiden laskemisen unohtaa, nettolyönnit ja piste.
Yleinen käsitys, että 10% kilpailijoista pitää pelata bufferiin tai paremmin, jotta tuloksilla olisi vaikutusta tasoituksiin, on harhaluulo.
Sääntö on tarkoitettu vain sellaisia tapauksia varten, joissa olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen huonot, esim. kovan tuulen tai rankkasateen vuoksi. Silloinkin sääntö menee niin, että pelkkä sade tai tuuli ei riitä, vaan (Suomen oloissa) pitää sekä tuulla kovaa että sataa rankasti.
Jos krapulaiset eivät tyynenä aurinkoisena päivänä pääse tasoitukseensa, ei ole mitään syytä ’armahtaa’. Vai onko keneltäkään hylätty hyvä harjoituskierros sen takia, että takana tulevalla ryhmällä oli huono päivä?
NimetönJos ajatellaan sitä miten paljon yksi kierros vaikuttaa pelaajan hcp:hen jos pelaat 90,83,95,85,84,87,90,116, ja sitten tuleekin yksi hyvä joka on vaikka 78 sulla oli tasotus ennen 16.7 ja sitten setippuukin 11.1 vaikka kymmenen kierroksen keskiarvo on se 16,7.
Olen sitä mieltä että tasoituksen vaatimuksena pitäisi olla 10 kierrosta ja niiden Bp piste keskiarvo olisi se josta lasketaan hcp se poistaisi händeri huijarit ja muut vilpilliset kikkailijat. Ja niitä nimittäin on mullekin on sanottu et mene sinne ja sinne tourille ja niihin kilpailuihin pokaamaan palkinnot, mielummin olen HUONO kun rupeen kusettaamaan kun kuitenkin kusetan vain itseäni jos se on jollekin ok niin fine kun kerran niitä on EN KUITENKAAN NIMEÄ KETÄÄN niin juuri näillä olisi hieman vaikempaa ja meillä jotka on rehellisiä itselle ja järjestelmälle niin tämä muutos olisi vain plussaa koska se olisi realistisempi tasoitus kuin nykyinen.
’Eikös se mene niin, että kisassa vähintään 10 %:n pitää pelata bufferiin, että kisatuloksilla on vaikutus händäriin.’
En ole kuullukaan! Eikös se aina vaikuta? Siis jos 10% ei täyty, niin huonot tulokset ei muka tasoitusta nostaisi???
’Toiseksi: kukaan ei ole toistaiseksi selittänyt mitä vahinkoa etenkään kilpailussa kanssakilpailijoille pb:ssa on, jos joku pelaa liian matalalla händärillä?’
En usko, että tuo on koskaan se ongelma…
’Kilpailukorttien lisäksi jätän harkkarundeilta (ilmoitettu etukäteen merkkarille tasoituskierrokseksi) vain tasoitusta laskevat kortit. Joku varmaan vetää herneen nenäänsä, mutta vetäköön. Pidän parempana, että tasoitukseni on kenties liian matala kuin korkea.’
Tuskin kukaan herneitä tästä imppaa?? Eihän se ole keneltäkään palkinnoista pois…
Itse jätän aina kortin harkkarundilta, jos se on tasoitusta laskeva. En koskaan erikseen ilmoita toimistoon aikovani pelata tasoituskierroksen. Tasoitukseni on siis niin alhaalla kuin vain suinkin voi. Siks en kisoissa pahemmin alle tasoitukseni pelaakaan… ;
NimetönNiin ja kilpailu kierros voisi kyllä vaikuttaa vanhalla tavalla eli harkat yms x10 ja kilpailu kierros laskisi kerralla se oliskin aika hyvä vai mitä olette mieltä.
Tasoitusjärjestelmä voisi kyllä mielestäni toimia niin että kaikki kierrokset merkataan. Itse laskennassa ei mielestäni ole paljon pielessä.
Nimetönapproach:
’Kaikilla / liian monella on liian kova tasoitus. Muutama onnistunut kisa ja händäri on väärässä paikassa. Sen nostaminen oikeaan paikkaan onkin sitten työn takana…’
Siis häh? Miten händäri voi olla väärässä paikassa, jos sitä pidetään annettujen ohjeiden mukaan? No vastaan itse: epätasainen pelaaja (usein aloittelija ja siten korkeammalla händärillä pelaava) kokee asian näin. Heille lohdutukseksi voi sanoa, että heillä on parempi mahdollisuus pb-kisassa pokata suffelilaatikko. Ja vielä parempi mahdollisuus tulee, jos ei jätä korttia muutamasta loistokierroksesta kesässä. (muuten, ei niitä loistokierroksia tule muillekaan sen useammin)
Kaikilla kentillä ei ole samanlainen käytäntö.Toisilla kentillä pitää etukäteen ilmoittaa pelaako harjoituskierroksella ns.tasoituskierroksen.Jotenka tällöin hyvä tai huono kierros vaikuttaa;eikä voi valita,että kun meni heikosti en jätäkään korttia.Mielestäni AIKA hyvä käytäntö!
NimetönPelatkaa tasoitus niin alas ettei tarvi/ pysty enää jättämään kortteja muuta kuin kisassa. Silloin ei muutenkaan voi tuo tasoitus olla monella lyönnillä pielessä.
Jääpähän silloin tuo spekulointi pois.
Ps. Mulle on ihan sama kuka sen suklaapatukan voittaa niissä maitokannukisoissa, kunhan kavereiden kanssa pelatessa on tasurit kohdallaan 😉
No kun (joskus) pääsee I-tasoitusryhmään ei harkkarundilta enää voi korttia jättää, vaan ainoat tasoitukseen vaikuttavat on oltava kisakierroksia… 😉
Tuo joidenkin kenttien käytäntö voi koskea vain oman seuran pelaajia.
’kaikki kierrokset merkataan’
Mikä on ’kaikki’?
Ennalta ilmoitettava ’tasoitus rundi’ on Ok
Jokainen pelaa itseään vastaan. Hähdäri on kohdallaan, jos siihen pääsemiseksi joutuu todella panemaan parastaan. Näin se etenee. Hyvä rundi tuo onnistumisen tunteen ja händäri tippuu, ja taas aletaan taistelu händäriin pääsemiseksi. Itse koen onnistuneeni kohtuullisesti, jos pääsen bufferiin.
Näinhän se menee kun virallinen taho pitää julkaisunsa ajan tasalla 🙂
Eli tuolla on päivittämättä tasoitusmääräykset olleet nyt neljä vuotta ja rinnalle on rakennettu sääntöpuolelle tasoitus- osasto erikseen missä taas on ajantasalla olevat tiedot.
Sieltä minullakin tuo vanhentunut tieto oli muistissa. Ajalta kun olin nuori ja hyvä 🙂 Kiitos BS :):)
Olen nörttinä kehitellyt pikku ohjelman, joka laskee tasoitusta sekä Suomen että jenkkisääntöjen mukaan. Merkkaan ohjelmaan jokaisen kierroksen, eli tasoitus elää koko ajan. Kolmas asia on sitten tasoituskortti, jossa lukee jotain sen mukaan, miten usein kortteja jättää.
Parhaiten pelitaitoja ja päivän kuntoa kuvaa kyllä jenkkisysteemi, toisena on Suomen systeemi silloin kun jättää jokaisen kortin. Ylivoimaisesti huonoin on satunnainen kortin jättö. Tämän olen mitannut yksinkertaisella tavalla: miten lähelle mitäkin tasoitusta tulokset keskimäärin menevät.
Viimeisen toimimattomuus on ihan loogistakin. Tilastomatematiikassa ja eri näytteiden vertailussa otosten pitäisi olla mahdollisimman suuret (paljon kortteja jätetty) ja vertailtavien asioiden otosten samalla tavalla kerättyjä (kaikki jättävät korttinsa samoin perustein).
Oooops. ja väärään ketjuun. Tätä se vanhuus teettää.
Esim. tenniksessä (ja mailapeleissä yleensä) tasoitukseen vaikuttavat VAIN kilpailu- ja sarjapelit. Harkkapelit ei vaikuta mitenkään…
Mutta on siellä tenniksessäkin niitä ’tasoituishuijareita’… 🙁
Jos golfissa joka ikinen kortti pitäis jättää, ni joka klubille pitäis palkata yks korttienselaaja lisää… ja silti samoja tuloksia kisoissa pelaavilla voi olla ihan eri tasoitus.
Eli ihan sama miten se tasoitus lasketaan, niin aina se on joillakin ’pielessä’.
Selitäpäs nyt tyhmälle, että mitä tällä tarkoitat:
”Yleinen käsitys, että 10% kilpailijoista pitää pelata bufferiin tai paremmin, jotta tuloksilla olisi vaikutusta tasoituksiin, on harhaluulo….
Jos krapulaiset eivät tyynenä aurinkoisena päivänä pääse tasoitukseensa, ei ole mitään syytä ’armahtaa’. Vai onko keneltäkään hylätty hyvä harjoituskierros sen takia, että takana tulevalla ryhmällä oli huono päivä?”
Siinä olet kyllä oikeassa, ettei tuollaista sääntöä ole olemassa. Sääntö kuuluu nimittäin siten, että ei vaikuta NOSTAVASTI tasoituksen. Kyllähän laskevat tulokset huomioidaan tässäkin tapauksessa.
Edellyttäen, että kenttä on muuten tasoituskelpoinen.
NimetönNyt puhutaan ainakin kahdesta eri asiasta: tasoituksen laskukaavasta, joka oli alkuperäisen viestin pointti, ja toisaalta siitä miten niitä ’kortteja jätetään’.
Tämä käytössä oleva kaava sattuu antamaan suhdeluvun, jonka suuruinen määrä lisälyöntejä kentän paarin suhteen on keskiarvoa vaikeampi saavuttaa. Niinpä ehdotan, että kaikki lisäävät siihen nykyiseen hcp-lukuunsa numeron- sanotaan vaikka seiskan. Tuolloin nelosen händärillä pelaavan pelitasoitus olisikin 11 ja 18 händärin omaavalla 25. Olisiko helppo ratkaisu? Nyt jää vielä ongelmaksi se, että joku kuitenkin pelaa vieläkin huonon kierroksen ja haluaa lisätä kympin…
Kyllä kyllä oman seuran pelaajia,mutta muilta kentiltä tasoituskelpoinen kortti kelpaa vain liiton/arvotun lähtöajan?kilpailuista,elikä kutsutaanko näitä avoimiksi liiton kilpailuiksi?
-
JulkaisijaArtikkelit