-
JulkaisijaArtikkelit
-
Halusin avata keskustelun (jälleen) nykyisestä tasoitusjärjestelmästä, jossa on mielestäni lukuisia valuvikoja. Pelasin jokin aikaa sitten Briteissä ja keskustelin systeemistä heidän kanssaan ja ihmettelin jälkikäteen, että miksi EGA on lähtenyt tässä omille poluilleen, vaikka olisi voitu tässä mennä yhtä jalkaa Brittien (ja jenkkien) kanssa.
Esimerkiksi pelasin pari päivää sitten kisan, jossa tulokseni oli lähellä 36 pistettä. En kuitenkaan edelleenkään tiedä, mikä on tasoitukseni, koska kilpailun CBA’ta ei ole julkaistu. Myöskään vuositarkastusta ei ole voitu tehdä, koska seurani vaihtoi järjestelmää, jotka eivät keskustele keskenään. Lisäksi erityisesti sennukisoissa monet pelaavat vanhoilla (tai kotikentällä ylläpidetyllä) tasoituksella, joka on merkittävästi todellista tasoitusta parempi. Erimieliset voivat katsoa vaikkapa edellisten sennukisojen tuloslistoja, jossa singelitasoitukselliset pelasivat joukoin yli 90 tuloksia. Tämän valuvian seurauksena kisojen CBA’t ovat pielessä, jolloin kaikkien muidenkin tasoitukset laskevat todellista alemmas.
Eikö tasoitusjärjestelmässä voitaisi ottaa askel taaksepäin ja unohtaa CBA’t ja vuositarkistukset ja slopetaulukot. Briteissä on edelleen käytössä SSS, joka on ihan riittävä kuvaamaan kentän vaikeusastetta, jolloin jokainen voisi itse laskea tasoituksensa heti kierroksen päätyttyä.
Pitkälti samaa mieltä, mutta yksi pikku kommentti.
Kun meillä Suomessa oli käytössä SSS-järjestelmä, niin siinäkin oli eräänlainen CBA-kerroin. Jos alle 10% kisaajista pelasi bufferiinsa, niin vain laskevat kortit huomioitiin tasoituslaskennassa. Eipä silloinkaan voinut olla varma tasoituksestaan ennen kuin kilpailun tulokset oli julkistettu.
Brittien CONGU-järjestelmä ei ole sama kuin meidän SSS-järjestelmämme oli, joskin se on melko lähellä sitä.
P.S. Jos kilpailun järjestäjä ei osaa käyttää tietokonetta CBAn laskemiseksi, se tuskin on järjestelmän vika…
P.P.S. Seurasi toiminta kuulostaa oudolta. Kyllä ne tarvittavat tiedot saadaan siirrettyä järjestelmästä toiseen, jos vain viitsitään hieman perehtyä asiaan.
Tuosta edesmenneestä SSS-järjestelmästä vielä sen verran, että jos oikein muistan, niin se ei erotellut tiipulikoita toisistaan. Miehet pelasivat miesten tiiltä ja naiset naisten. Nykysysteemissä kentän vaikeuden vaihtuminen otetaan ainakin jollakin tasolla huomioon, mikä mielestäni on hyvä asia.
Nämä singelisenioirit eivät ole muistaneet tai halunneet jättää nostavia kortteja.
Joskus ovat voineet pelata singelitasolla, mutta kun ikää tulee lisää niin pallo ei enää
lennä kuten ennen.Milligan
Nämä singelisenioirit eivät ole muistaneet tai halunneet jättää nostavia kortteja.
Joskus ovat voineet pelata singelitasolla, mutta kun ikää tulee lisää niin pallo ei enää
lennä kuten ennen.Ettei vaan syynä olis se, ettei isoimmilla tasureilla enää pääsekkään kisoihin – kas kun sinne pitää olla alle joku määrätty tasuri. Ei senpuoleen aika monella ei ole ”palleja” tunnustaa etteä kilometrit alkaa näkyä myös lyönin pituuksissa, vaikke se välttämättä olekaan niin.
Arvattavasta kovasta muutosvastarinnasta välittämättä heitän tässä ’petojen raadeltavaksi’ ajatuksen, eikö koko tasoitusjärjestelmä voitaisi siirtää historian romukoppaan aikansa palvelleena. Mihin sitä aidosti tarvitaan?
Jos kilpaillaan, reiluinta on kilpailla scratch-moodilla. Jos ei kilpailla, koko tasoitusjärjestelmä on yhdentekevä.
eikö koko tasoitusjärjestelmä voitaisi siirtää historian romukoppaan aikansa palvelleena. Mihin sitä aidosti tarvitaan?
Kilpailuissa tasoitusten käyttö on ilmeisen ongelmallista, mutta tasoitusjärjestelmä oman tason ja kehityksen mittarina on minusta kyllä erinomainen. Tietysti suora lyöntituloskin kertoo jotakuinkin saman asian, ainakin jos pelaa kesät talvet samaa kenttää, mutta kyllä minä tasoitusjärjestelmässä näen hyötyäkin, vaikkei ikinä kilpailisikaan.
Kyllä SSS-järjestelmässä ainakin Briteissä on SSS’t joka tiille, tosin punaiset vain naisille (eikä naisille muita kuin punaiset). Esim tässä Royal Dornochin kortti, jonka yläreunassa SSS
Calex: Arvattavasta kovasta muutosvastarinnasta välittämättä heitän tässä ’petojen raadeltavaksi’ ajatuksen, eikö koko tasoitusjärjestelmä voitaisi siirtää historian romukoppaan aikansa palvelleena. Mihin sitä aidosti tarvitaan?
Jos kilpaillaan, reiluinta on kilpailla scratch-moodilla. Jos ei kilpailla, koko tasoitusjärjestelmä on yhdentekevä.
Tasoitusjärjestelmä on aivan keskeinen ja ainutlaatuinen osa golfia. Sen avulla eritasoiset pelaajat voivat pelata toisiaan vastaan. Voittaja on se, kuka pelaa parhaiten omaan tasoonsa verrattuna. Ilman tasoitusjärjestelmää, voittaja olisi aina se seuran ainoa nollatason pelaaja.
Toki huipputasolla pelataan ilman tasoituksia (myös seuran mestaruuksista), joten Calex ja kaikki muutkin voivat osallistua vain näihin kisoihin ja jättää väliin suffelikisat. Eli nykyjärjestlmä antaa mahdollisuuden osallistua joko/tai tai sekä/että.
Mutta toinen ihan mielenkiintoinen tapa olisi sulkiksessa pelattava tapa, jossa osallistujat on rankattu järjestykseen. Siten ottelet aina samantasoista vastaan ja jos voitat, nouset rankingissä ylöspäin ja jos häviät, putoat alaspäin. Tämän järjestelmän varjopuoli on siinä, että aina pelataan niiden samojen kanssa, niiden, joiden ranking on lähellä omaa (sulkiksessa ja tenniksessä se on luonnollista, mutta golfissa voivat pelata vastakkain myös hyvin eritasoiset pelaajat)
Golfkilpailut voitaisiin järjestää allaolevan mallin mukaan:
Henkilökohtaiset desimaalintarkat tasoitukset muutetaan tasoitusryhmiksi ja kilpailusarjoiksi esim. seuraavasti:
Sarja 1: hcp 0-15
Sarja 2: hcp 16-25
Sarja 3: hcp > 25Sarjasta 2 ja 3 osanottajamäärästä riippuen kilpailun yhdestä kolmeen parasta siirtyy seuraavalle tasolle ylöspäin ja sarjoista 1 ja 2 yhdestä kolmeen viimeistä seuraavalle tasolle alaspäin. Jokaisella, joka haluaa osallistua golfkilpailuihin, tulee olla kotiseuransa kilpailulisenssi, johon on kirjattu hänen tasoitusryhmänsä. Kilpailutoimintaan osallistuminen alkaa uuden tulokkaan kohdalla aina ryhmästä 3.
Sponsorien palkinnot jaetaan sarjavoittajille. Mahdollinen pääpalkinto arvotaan sarjavoittajien kesken.
Senioreille ja naisille voisi ehkä (?) riittää kaksi sarjaa:
Sarja 1: hcp < 20
Sarja 2: hcp > 20Malli kaipaa viilaamista mutta jotain tuon suuntaista se voisi mahdollisesti olla?
Keroitoisiko Calex, joka vastustaa tasoituksellisia kilpailuja, mikä järki matkatoimistolle tai muulle yritykselle olisi järjestää scratch kilpailu?
Kyseessähän on markkinointi tapahtuma, jossa edustajat ovat paikalla markkinoimassa matkoja, autoja tai muita omia tuotteita tai palveluja. Pelimuodon ollessa scratch todennäköisesti 98% potenttiaalisista asiakkaista jättäisi tapahtuman väliin.
Tosin nämä pallopakettia suuremmma palkinnot pitäisi arpoa osallistujien kesken, ettei huijaamalla päästä palkinnoille.
Calex
Arvattavasta kovasta muutosvastarinnasta välittämättä heitän tässä ’petojen raadeltavaksi’ ajatuksen, eikö koko tasoitusjärjestelmä voitaisi siirtää historian romukoppaan aikansa palvelleena. Mihin sitä aidosti tarvitaan?Jos kilpaillaan, reiluinta on kilpailla scratch-moodilla. Jos ei kilpailla, koko tasoitusjärjestelmä on yhdentekevä
Hieno idea, tehdään samalla muutos niin että tasurisysteemi ja liiton pakkojäsenyys lopetetaan ja ne jotka haluavat osallistua kisoihin (singelit) maksavat liiton kulut kilpailulisenssin muodossa. Taitaisi liitto ja muut vastaavat toiminnot kutistua aika pieniksi.
Singelit tietysti haluaa voittaa kaiken, mutta ei maksaa mitään. Teitä kun on aika pieni osa pelaajista / maksajista. Joten turpa kiinni ja keskittykää vaan niihin omiin ”kisoihinne” ja antakaa maksajien kusettaa itseään ja toisiaan tasurisysteemin avulla.
Paikalliset singelit ei maailman mittapuussa ole yhtään mitää valitettavasti – ihan samaa tasoa maailmanlaajuisesti kun klubituupparit teihin ns parempii pelureihin.
Calex
Golfkilpailut voitaisiin järjestää allaolevan mallin mukaan:Henkilökohtaiset desimaalintarkat tasoitukset muutetaan tasoitusryhmiksi ja kilpailusarjoiksi esim. seuraavasti:
Sarja 1: hcp 0-15
Sarja 2: hcp 16-25
Sarja 3: hcp > 25Calex haluaa varmoja häviäjiä mukaan omaan singelisarjaan-..
Aika iso tasoero on 2 ja 14 pelaajilla ilman tasureita.. Palaa nyt maanpinnalle .. ja hyväksy tilanne maksajien ja markkinoinnin suhteen sellaisenaan kun se nyt toimii. Ei kukaan ”sponsori” halua vain muutamaa singeliä kisoihin vaan oikeaa potentiaalia markkinoinnin asiakasryhmiinsä.
Malli kaipaa viilaamista mutta jotain tuon suuntaista se voisi mahdollisesti olla?
Sarjat on ihan hyvä systeemi, mutta tämä mallihan ei olisi tasoitus- vaan kilpailujärjestelmän rukkaus. Tasoitukset tarvittaisiin edelleen sarjajakoa varten.
Aika iso tasoero on 2 ja 14 pelaajilla ilman tasureita.
Ei ole henkilökohtaista kokemusta kummallakaan tasolla pelaamisesta, mutta tällä kaudella on tullut perhesyistä seurattua aika paljon junnujen kisailua JCT-tasolla. Siellä on samassa mittelössä leveä haitari, 11-13 vuotiaista parinkympin tasurilla pelaavista parikymppisiin singeleihin asti. Silloin kun peli kulkee, niin kyllä 15 tasurin paikkeilla pelaava junnu pistää hyvin kampoihin niille 5-6 vuotta vanhemmille singeleille, eikä harmita vaikka ihan podiumille asti ei olekaan asiaa.
Kyllä ”kunnon” kilpailut käydään scratchina, mutta ei se tietysti estä tasurikisoja pelaamasta, kunhan osallistujilla on oikea käsitys kisan luonteesta ja mahdollisista ongelmista.
Putti-Possu
Kyllä SSS-järjestelmässä ainakin Briteissä on SSS’t joka tiille, tosin punaiset vain naisille (eikä naisille muita kuin punaiset). Esim tässä Royal Dornochin kortti, jonka yläreunassa SSS
https://www.google.fi/search?q=royal+dornoch+golf&client=safari&hl=fi-fi&prmd=imvn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi5jqGVuqzUAhXrHJoKHTlnANMQ_AUICSgB&biw=1024&bih=672#hl=fi-fi&tbm=isch&q=royal+dornoch+golf+scorecard&imgrc=sUkbjpyW8PXHpM:Tuon kortin yläreunassa ovat myös Slope Rating -arvot. Esim. valkoisilta pelattaessa Slope Rating on 134, SSS 73 ja Par 70. Vastaako SSS EGA:n Course Ratingia, jolloin esim. HCP:llä 5 pelitasoitukseksi tulisi (134/113*5 + 73-70) = 9 ja HCP:llä 15 samalla kaavalla 21?
Sarjat on ihan hyvä systeemi, mutta tämä mallihan ei olisi tasoitus- vaan kilpailujärjestelmän rukkaus. Tasoitukset tarvittaisiin edelleen sarjajakoa varten.
Väärin. Ei tarvittaisi henkilökohtaisia tasoituksia, vaan jokainen kilpailulisenssin omaava kuuluisi johonkin tasoitusryhmään 1-3 (tai 1-4, miten vaan, jos halutaan tiivistää rajoja). Kilpailulisenssin lunastava aloittaa tasoitusryhmästä 3 (tai 4), ja etenee seuraavaan ryhmään kun sijoittuu sijoille 1-3 ryhmässään. Jos ei koskaan sijoitu kärkitiloille niin sitten kilpailee aina samassa tasoitusryhmässä. Mitään henkilökohtaisia, numeerisesti ilmaistuja tasoituksia ei kenelläkään ole, jokainen kuuluu vain johonkin tasoitusryhmään.
P.S. Jos scratch-kilpailuissa olisi edellä kuvattu sarjajako, ja jokaisen sarjan parhaat palkitaan, niin en ymmärrä miksi osanottajat katoaisivat.
CONGU on saanut tai kohta saa päätökseen kenttien slouppauksen. Eli sielläkin (siis täällä kun tätä Lontoossa kirjoitan) ollaan siirtymässä EGAn (ja USGAn) suuntaan. En tiedä onko heillä CBA mielessä.
Nythän on järjestöillä työn alla universaali händäri systeemi, ja saapa nähdä miltä se näyttää jos tulee käyttöön.
Olen KL:n kanssa samaa mieltä että jos seuran tai kilpailun järjestäjän järjestelmät eivät ole kunnossa, niin ei siitä EGA:ta voi syyttää. Paluu aikaan jossa järjestelmiä ei tarvita, ei liene realistinen, eikä niin ole missään muuallakaan.
Katselin CONGU manuaalian sen verran että:
– SSS määritellään USGA course rating järjestelmän mukaan (eli vastaa course rating arvoa, tosin on vain kokonaisluku). Slope luku on helppo hoitaa samalla ja monet klubit julkaisevat myös sen, jotta vierasmaalaiset pelaajaat voivat laskea pelitasoituksensa.
– kisoista lasketaan CSS, joka voi vaihdella välillä SSS-1 … SSS+3 ja sitten SSS+3/RO, joka perustuu siihen kuinka monta % pelaajista kisassa on pelannut vähintään bufferiin. Ei sielläkään tiedä valttämättä tasoitustaan ennen kuin tulokset ja CSS on julkaistu. Vaikuttaa siltä että EGA on tainnut ottaa mallia tästä, kun rakensivat CBA laskentaa.Mielestäni uusittu CBA laskenta on selvästi parempi kuin edellinen kun ei katsota vain % osuuksia väh. bufferiin pelanneista, vaan CBA-2 edellyttää että jäädään tuon % osuuden alle kun mukaan lisätään yhden pisteen päähän bufferista pelanneet. Vastaavasti CBA-2/RO edellyttää että % osuus ei tule täyteen vaikka mukaan lisätään 2 pisteen päähän bufferista pelanneet. Edellisellä järjestelmällä sennukisat olivat usein CBA-3 tai CBA-4/RO, kun nyt tulee samalla tulostasolla CBA-1 tai CBA-2. CBA-2/RO vaatii selvästi huonompaa tulostasoa kuin missä ennen siirryttiin jo CBA-3:sta CBA-4/RO tasolle.
Vuositarkistusta myös korjattiin selvästi paremmaksi. Entinen pelkkien bogipisteiden käyttö, välittämättä millä tasoitusella tulos oli tehty, oli älytön. Toinen älyttömyys oli pohjoismaiden alhaisemmat pistemediaani odotukset perustuen siihen että täällä pelattiin huonompia kierroksia alkukaudesta (ajattelematta että CBA väkisinkin tekee samansuuntaista korjausta kisoissa pelaaville).
Nyt vuositarkistuksesen laskennassa huomioidaan myös se millä tasoituksella kierros pelattiin, jotta pisteet ovat vertailukelpoisia. Lisäksi laskennassa ei ole kai enää mitään helpotuksia pohjoismaisille pelaajille (ehkä ovat huomanneet että CBA on olemassa).Sinänsä pidän itse USGA tyyppisestä tasoituslaskennasta, koska se reagoi nopeammin pelitason muutoksiin. Aussien uusi versio on mielestäni jopa parempi kuin USGA ainakin siinä miten reikien maksimituloksia rajoitetaan tasoitusta laskettaessa.
P-P, kuten sanoin, edesmennyt järjestelmämme oli lähellä CONGUa, vaan ei sama. Meillä ei ollut eri SSS-lukuja miehille eri tiipaikoilta.
Nyt kun sielläkin on siirrytty Course Ratingiin, niin se on jo lähempänä EGAa kuin SSS-järjestelmää.
Jake2: Eikös nuo pohjoismaisetkin pistemediaanit otettu ihan rekisteröidystä datasta eikä suinkaan vedetty hihasta johonkin olettamukseen perustuen?
Hyvä on myös muistaa, ettei CBA mitenkään vaikuta kilpailujen ulkopuolella pelattaviin kierroksiin, mistä syystä koko CBA pitäisi kuopata. On jokseenkin järjetöntä, että voit pelata kaksi kierrosta samalla kentällä samoissa olosuhteissa samana päivänä ja toinen nostaa tasoitusta ja toinen ei, vaikka tulokset ovat identtiset.
Väärin. Ei tarvittaisi henkilökohtaisia tasoituksia, vaan jokainen kilpailulisenssin omaava kuuluisi johonkin tasoitusryhmään 1-3 (tai 1-4, miten vaan, jos halutaan tiivistää rajoja). Kilpailulisenssin lunastava aloittaa tasoitusryhmästä 3 (tai 4), ja etenee seuraavaan ryhmään kun sijoittuu sijoille 1-3 ryhmässään. Jos ei koskaan sijoitu kärkitiloille niin sitten kilpailee aina samassa tasoitusryhmässä. Mitään henkilökohtaisia, numeerisesti ilmaistuja tasoituksia ei kenelläkään ole, jokainen kuuluu vain johonkin tasoitusryhmään.
Ja putoaisi vastaavalla menettelyllä? Mjaah, en tiedä. Tässä on vähän se ongelma, että tasoitusryhmä ei määräytyisi (pelkästään) omien taitojen mukaan kuten nykyinen tasoitus, vaan olisi enemmän tai vähemmän riippuvainen siitä, millaisia kanssakilpailijoita kisaan sattuisi tulemaan, kuinka monta heitä sattuisi siinä omassa tasoitusryhmässä pelaamaan ja kuinka heillä sattuisi peli juuri sinä päivänä kulkemaan.
Voisi toimia jonkun yksittäisen kilpailusarjan (viikkikset tms) menettelynä, jos suunnilleen sama porukka sitä pelaa kisasta toiseen. Noilla perusteilla kuitenkin jo naapuriseuran kisoihin lähteminen olisi aika lailla lottoa ryhmän valikoitumisen osalta.
Ja kilpailusarjoja vartenhan on jo olemassa ranking-menettelyt, joita varmaan voisi hyvin käyttää tasoryhmienkin määräämiseen?
Minkä kilpailusarjan voittajan Calex lähettäisi sinne ulkomaan finaaliin, kun vain yksi voi lähteä?
Tasoitusryhmien rajat ovat muuten siinä määrin suuret, että perin harvoin ylärajan pelaaja pesee alarajan pelaajan scratchissä, etenkin ykkösryhmässä. Se +1 pelaa 99 kiekkaa sadasta paremmin kuin se -4…
Minkä kilpailusarjan voittajan Calex lähettäisi sinne ulkomaan finaaliin, kun vain yksi voi lähteä?
Kuten kirjoitin, viilausta tarvitaan. Ehkäpä luontevaa olisi lähettää tuon alimman tasoitusryhmän voittaja (siis Sarja 1)?
Kilpailuja saa tietysti järjestää kuka tahansa ja millä tahansa säännöillä. Jos kuitekin ajatellaan golfia jonkinlaisena kilpaurheiluna, tasoitusjärjestelmä on onneton ja avian erityisen onneton versio on tämä meillä käytössä oleva. Voittajan sattumanavaraisuuden voi tarkistaa vaikka pienellä simulointiharjoituksella.
Ymmärrän hyvin alhaisen tasoituksen pelaajien kritiikin tasoituskisoja kohtaan. Korkean tasoituksen pelaajien tulokset suhteessa heidän tasoitukseensa vaihtelevat paljon enemmän kuin hyvien pelaajien. Pieni järjestysstatistiikan laskuharjoitus osoittaa, että kilpailun paras pelaaja on suurella todennäköisyydellä korkean tasoituksen pelaaja (kuten kilpailun huonoinkin pelaaja) ja näin sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän osallistujia.
Pidän Calexin ehdotuksesta sarjajaosta – olen sitä itsekin joskus täällä ehdottanut. Mallia ottaisin shakin kilpailujärjestelmästä, jossa ollaan tietyllä sarjatasolla ja siirrytään tasojen välillä kilpailumenestyksen mukaan. Samalla ylläpidetään vahvuuslukua (tasoitusta), joka määräytyy sen mukaan ketkä ovat muut osanottajat ko tapahtumassa. Vahvuusluku itsessään ei vaikuta sarjatasoon, mutta toimii hyvänä tapana seurata omaa kehitystään tai sen puutetta. [Muistot shakin systeemistä ovat > 30 v takaa kirjeshakin aikakaudelta, joten shakkia paremmin tuntevat voivat nähdä virheitä selvityksessäni].
Calexin systeemissä muuttaisin sarjojen lukumäärää. Nopeasti miettien systeemi voisi olla tämä. Kunkin kauden aluksi pelaajat sijoitellaan sarjoihin edellisen kauden tasoituksen mukaan niin, että kullekin tasoitusryhmälle on oma sarjansa. Kilpailussa esim paras 5-10% nousee seuraavaan sarjaan ja huonoin 5-10% putoaa alempaan sarjaan (alimmasta sarjasta > 18 ei pudota). Samalla ylläpidetään tasoitusta seuraavan kauden sarjasijoittelua varten. Sarjan parhaiden pelaajien motivaationa on voitto ja nousu seuraavalle tasolla, huonoimpien sarjapaikan pitäminen.
Kuka lähetetään finaaliin ulkomaille? Aivan sama minulle – voidaan vaikka arpoa, sillä arpomista se on nytkin.
-
JulkaisijaArtikkelit