-
JulkaisijaArtikkelit
-
Wessman: Vähän asian vierestä. Tässäkin threadissa esiintyy sellaisia vähätteleviä ilmauksia kuin ”höntsäkisat” ja ”bingokisat”.
Puhuin höntsäkisasta, joten vastaan omalta osaltani. Minulle tuo ei ole vähättelevä ilmaus, vaan kuvaa sitä, että kisan luonne on rennompi, mailaa on lupa puristaa vähemmän ja ilo tulee yhtä lailla osallistumisesta kuin voittamisesta. Jääkiekkoilijat puhuvat usein höntsäkiekosta, jolla tarkoitettaneen pihapelinomaista, lähinnä ulkojäillä pelattavaa kaverikiekkoa, ja siitä voivat nauttia täysin rinnoin tavallisten tallaajien lisäksi ihan liiga- tai vaikka änäripelaajatkin. Tästä ilmauksesta on turha ottaa hernettä nenään.
Ja minäkin olen muuten sen tason aloittelija, että jään missä tahansa klubitason scratchikisassa 30-40 lyöntiä kärjestä. Siksipä pelaan ihan mielelläni höntsäkisoissa, mutta vakavammat tasoituksettomat mittelöt jätän paremmilleni.
PG: Omaan huonoon pelaamiseeni löydän aina hyvän syyn: ”olen huono pelaaja”.
Minä taas voin todeta useimpien kierrosteni jälkeen, että ”jospa vain olisin pelannut hyvin, niin olisipa tullut parempi tulos”. Positiivinen asenne pitää muistaa!
Vähän asian vierestä. Tässäkin threadissa esiintyy sellaisia vähätteleviä ilmauksia kuin ”höntsäkisat” ja ”bingokisat”. Monessa muussa aiheessa näkyy käytettävän surutta käsitettä ”huono pelaaja”, kun tarkoitetaan vähemmän kokenutta.
John Ross jo asiasta omalta osalta kertoikin ja olen samoilla linjoilla. Tarkoitus ei ole halventaa pelaajia, vaan kuvata pelin luonnetta. Firmakisoissa itse tapahtuma, kollegoiden/ystävien/asiakkaiden näkeminen, ruoka ja juoma sekä hiukan rentoutuminen ovat monelle ”se” juttu.
Regamon:
PG, ei 3/4 tasoitusta lasketa kisoissa noin plus -puolella. Lasket sen väärään suuntaan, pitää jakaa eikä kertoa. Jos pelaat +3 tasoituksella, niin 3/4 tasoituksesi +4.
PG:
Minunkin mielestäni osatasoitukset plus-puolella pitäisi laskea juuri noin eli jakamalla eikä kertomalla. Omassa klubissani ne on kuitenkin laskettu kuten miinus-puolella – ainakin niissä kisoissa, joihin itse olen osallistunut (osallistujina on ollut pari kolme plus-tasoituksella pelaavaa). Pari kertaa olen asiasta huomauttanutkin, mutta korjausta ei asiaan tullut. Omalta kannaltani sinänsä silti aivan sama.
Tätä asiaa on käsitelty aika laajastikin tällä forumilla jokunen vuosi takaperin (Q8 muistaa varmasti…) ja homma menee virallisesti juuri siten kuin Putti-Possu EGA:n määräyksistä sen kaivoi. Tuon periaatteen takana on tasoituserojen kutistaminen ja siksi se tapahtuu kohti nollaa lukusuoran ns. molemmilla puolilla.
Täydellisen hölmön tilanteessta tekee tämä:
PG:
Kyllä ja ne vasta ’hauskoja’ kisoja ovatkin. Tasoituksella +4 pelaavan tasoitus ¾ -tasoituksella on +3 ja tasoituksella -20 pelaavan -15. Saadakseen tuossa kisassa 36 bp edellinen voi hävitä itselleen yhden lyönnin, mutta jälkimmäisen on voitettava itsensä 5 lyönnillä!
Vaikka kuinka tuo EGA:n systeemi minulle silloin taannoin perusteeltiin, pidän edelleen moista matemaattista järjestelmää tuolta osin varsin epäpoikeudenmukaisena. Miksi kummassa joku saa lisää lyöntejä, kun kaikilta muilta niitä vähennetään?
Ei tarvitse vastata…
Kävipä minullakin sitten hyvä tuuri kun tämän golfin löysin. Kaikenlaisia lajeja olen harrastanut ja yrittänyt niissä kykyjeni mukaan kehittyä. Mutta nythän kaikki hikoilu on ohi. Vihdoinkin on löytynyt laji, jossa ei tarvitse olla hyvä ollakseen hyvä.
Tasoitusjärjestelmä pitää saada muihinkin lajeihin. Kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin pitää ehdottomasti saada joku tolkku ja suomalaisille kymppitonnilla vähintään kaksi kierrosta eteen. Koska onhan se ihan ihmisoikeusjuttu, että huonompien pitää saada kilpailla tasaväkisesti itseään parempien kanssa.
KL1: Tätä asiaa on käsitelty aika laajastikin tällä forumilla jokunen vuosi takaperin (Q8 muistaa varmasti…) ja homma menee virallisesti juuri siten kuin Putti-Possu EGA:n määräyksistä sen kaivoi. Tuon periaatteen takana on tasoituserojen kutistaminen ja siksi se tapahtuu kohti nollaa lukusuoran ns. molemmilla puolilla.
Muistan kyllä 😉 ja kuten Putti-Possu laittoikin niin kysehän on tasoituseron pienentämisestä tietyssä suhteessa. Pelaajathan pelaavat toisiaan vastaan, eivätkä enää kentän (tai oman tasoituksensa) par:ia.
Voin kaivaa vanhan keskustelun esiin jos joku oikeasti haluaa ja jos vain löydän.
edit. vaikka KL1 ei halunnutkaan vastausta niin lisään pari esimerkkiä osatasoitusten laskusta.
Esimerkki 1: Jos plus-puolella laskettaisiin erilailla niin miten esimerkiksi teoreettisessa tapauksessa jossa päätetään käyttää 1/100 tasoituksesta. Mitkä olisivat +1 ja -1 tasoituksella pelaavien tasoitukset?
Esimerkki 2: Tasoitukset +5, 0, -5, -10 ja -20. Pelataan käyttäen 1/2 tasoituksesta. Jos taas laskettaisiin erilailla + puolella tulisi tasoituksiksi +10, 0, -2,5, -5 ja -10. Miksi tasoituksella 0 pelaavat saavat pelata edelleen omalla tasoituksellaan, eikä heitä rankaista?
Esimerkki 3: Tasoitukset +5, 0, -5, -10 ja -20. Nuo + tasoitukset eivät ole yhtään eri asia kuin – tasoituksetkaan, nollapiste vain aikoinaan asetettiin ”väärään” kohtaan. Jos se olisi vaikka ”+10 kohdalla” niin nuo tasoitukset olisivat -5, -10, -20 ja -30. Eikä kukaan ihmettelisi matematiikkaa.
Kuten Putti-Possu mainitsi ei 0:n kohdalla voi olla epäjatkuvuutta. Osatasoitusten käyttäminen ei tarkoita ”pelin vaikeuttamista kaikille” vaan ”tasoituksen vaikutuksen pienentämistä”. Tämän kun ymmärtää niin epäoikeudenmukaisuus katoaa.
Osatasoitusten käyttäminen ei tarkoita ”pelin vaikeuttamista kaikille” vaan ”tasoituksen vaikutuksen pienentämistä”. Tämän kun ymmärtää niin epäoikeudenmukaisuus katoaa.
Matemaattisesti tuo kaikki näyttää hyvältä, mutta edelleen plustasurilla pelaava saa lisää tasoituslyöntejä, kun taas miinustasurilla pelaavalta niitä vähennetään. Tuosta tosiseikasta ei mitenkään pääse eroon, vaikka kuinka vääntäisi lukusuoraa eri kohtiin.
Kuten tasoitusjärjestelmästä ylipäätään, ei osatasoituksestakaan saa mitenkään tehtyä täysin tasapuolista (koska elämä ei sitä ole…). Jos kuitenkin haluttaisiin tasapuolistaa asiaa, niin kukin tasoitus tulisi laskea siten, että jokainen pelaaja saa yhden neljäsosan verran ikään kuin VÄHEMMÄN tasoituslyöntejä kuin täydellä tasoituksella pelattaessa. Siten nollatasurilla pelaava pelaisi edelleen nollalla, koska tuo 1/4 pyöristyy lähimpään kokonaislukuun, mutta plussatasurilla pelaava ei koskaan saisi lisää tasoituslyöntejä. Jokainen noutuisi siis pelaamaan tasuriinsa tai paremmin saadakseen nuo 36 bogipistettä.
Keinot siis löytyvät, mutta halua näköjään ei, koska tasoitukselliset kilpailut kuitenkin ovat ’leikkikisoja’. Paitsi että niissä on parhaat palkinnot…
Esimerkki 3: Tasoitukset +5, 0, -5, -10 ja -20. Nuo + tasoitukset eivät ole yhtään eri asia kuin – tasoituksetkaan, nollapiste vain aikoinaan asetettiin ”väärään” kohtaan. Jos se olisi vaikka ”+10 kohdalla” niin nuo tasoitukset olisivat -5, -10, -20 ja -30. Eikä kukaan ihmettelisi matematiikkaa.
Entä jos se olisikin -20 kohdalla? Tasoitukset olisivat silloin +25, +20, +15, +10 ja 0. Auttaisiko tuo yhtään, vai pitäisikö nollakohta viedä sellaiseen paikkaan, ettei kenenkään tasoitus olisi 0 ? Auttaisiko sekään?
Mitäs jos näitä osatasoituksellisia kilpailuja varten koko lukusuora siirrettäisiin 10 pykälää sivuun? Siinä tapauksessa kaikkien tasoitus olisi negatiivinen ja eri suuri kuin nolla. Nykyinen plusnelonen olisi miinuskutonen ja kaikilta vähennettäisiin lyöntejä yhden neljäsosan verran.
Matemaattisestihan tavoite, eli erojen pienentäminen saavutettaisiin eikä kukaan saisi lisää tasoituslyöntejä, vaan kaikilta vähennettäisiin.
Matemaattisesti tuo kaikki näyttää hyvältä, mutta edelleen plustasurilla pelaava saa lisää tasoituslyöntejä, kun taas miinustasurilla pelaavalta niitä vähennetään. Tuosta tosiseikasta ei mitenkään pääse eroon, vaikka kuinka vääntäisi lukusuoraa eri kohtiin.
Toistan: Osatasoitusten käyttäminen ei tarkoita ”pelin vaikeuttamista kaikille” vaan ”tasoituksen vaikutuksen pienentämistä”. Tämän kun ymmärtää niin epäoikeudenmukaisuus katoaa.
Pelaako joku tasoituskelpoisia kierroksia osatasoituksilla vai miksi nostetaan tuo 36 pistettä esiin?
Niin, siis edelleen kun kyse on pelaajien välisistä tasoituseroista, joita kilpailumuodosta riippuen pienennetään (tai voidaan myös kasvattaa, kai), niin silloin on sama, missä kohdassa on ”nollakohta” – erot ovat silti samat.
PS. Tosiaan, kun tuli puheeksi, tietääkö kukaan pelimuotoa, jossa kertoimet olisivat yli 1. Joukkuepeleissä, jossa kaikkien pelaajien lyönnit lasketaan (ei siis pistebogey tai best ball), voisi hyvinkin kuvitella yli 1 kertoimia.
PS 2: täällä on naureskeltu tasoituksille ja pohdittu, mitä jos ne olisivat myös muissa lajeissa. Kyllä niitä itse asiassa käytetäänkin, ainakin ”perhepeleissä”. Muistan kuinka pikkupoikana pelattiin pöytätennistä siten, että aikuiset pelasivat vasurilla. Myös juoksussa tai hiihdossa annettiin nuoremmille etumatkaa. Myös naiset saavat monessa lajissa helpotuksia (kuten kevyempi kuula tai keihäs), mutta yleensä näissä lajeissa miehet ja naiset kilpailevat eri sarjoissa.
Itsellä tasoituksen läheneminen lähelle singleä tai nollaa ei ole eikä tule olemaan todellisuutta. Siksi en pysty ymmärtämään, miksi tasoitukset ovat golfin suurin ongelma, jos laskentasäännöt ovat epäreiluja? ja sekavia kun lähestytään nollaa tasoituksessa. Se, että on olemassa tasoitushuijareita on oikea ongelma. Siinäkään perimmäinen ongelma ei ole tasoitusjärjestelmä vaan pelaajan epärehellisyys.
Junioriurheilussa ainakin jalkapallossa ja salibandyssä on kilpailusarjoja eri tasoisille pelaajille. Kunnon tasoitukset. Pääkaupunkiseudulla on jalkapallossa noin 6 tasoa tietyissä ikäryhmissä ja omien havaintojen mukaan niistä ainakin viidessä taistellaan voitoista verissäpäin. Siitä sitten, onko lajikultturin koodin rikkomista ilmoittaa joukkue väärään sarjaan tai ottaa heikomman joukkueen peleihin liian hyviä bonuspelaajia saman seuran paremmasta joukkueesta onkin sitten eri mielipiteitä. Näkökulma riippuu paljon siitä, onko luomujoukkueen vai doupatun joukkueen pelaaja tai lähipiiriin kuuluva.
Raveissakin on tasoituksia ja niistä sentään lyödään vetoakin”TASOITUSAJO Tasoitusajossa hevoset juoksevat eripituisen matkan, Suomessa 20 metrin välein. Takamatkat määräytyvät normaalisti hevosen palkintosumman tai ennätyksen, joskus myös esim. iän tai sukupuolen perusteella. Mahdollistaa eritasoisten hevosten tasaväkisen kilpailun. Tasoitusajoon saa osallistua Suomessa korkeintaan 16 hevosta.
Pelaako joku tasoituskelpoisia kierroksia osatasoituksilla vai miksi nostetaan tuo 36 pistettä esiin?
Ei osatasoituksella pelaaminen välttämättä poista tuloksen tasoituskelpoisuutta. Jos joka reiältä on bruttotulos, niin tasoituskelpoisuus säilyy.
Ei osatasoituksella pelaaminen välttämättä poista tuloksen tasoituskelpoisuutta. Jos joka reiältä on bruttotulos, niin tasoituskelpoisuus säilyy.
Tämä on totta, mutta ei siihen bogipistelaskentaan osatasoituksia käytetä.
Kaikki tasoitukset lasketaan bogipisteinä…ja myös kisatulokset, jos pelimuotona on pb.
Putti-Possu
Niin, siis edelleen kun kyse on pelaajien välisistä tasoituseroista, joita kilpailumuodosta riippuen pienennetään (tai voidaan myös kasvattaa, kai), niin silloin on sama, missä kohdassa on ”nollakohta” – erot ovat silti samat.Pelkästä mielenkiinnosta selvitin, miten erään kotiseurassani järjestetyn kilpailun sijoitukset muuttuvat kärkikymmenikön osalta, jos täysien tasoitusten sijasta käytetään 1,5 -kertaisia tasoituksia. Kilpailijoita oli 34. Pelitasoitukset vaihtelivat täysillä tasoituksilla +2:sta -23:een ja käyttämäni 1,5 -kertaiset +3:sta -35:een. Tulos: kärkikymmenikköön tunkeutui neljä pelaajaa ja vastaavasti neljä tippui sieltä pois. Kärjessä ollut jäi edelleen kärkeen. Plus -tasoituksella pelannut tipahti sijalta T6 sijalle T16.
Miksei näinkin, mutta mieluummin ei…
Reikäpelaajien tasoituseron kasvattamisessa tuskin on järkeä, mutta sen kaventaminen esim. ¾- kertoimella voi olla joskus perustelua. Joka tapauksessa höntsäkisat aina sekä täysin tasoituksin että tasoituksettomina. Molemmissa sarjoissa parhaat palkitaan. Parhaat palkinnot arpomalla…
Golfinvihollinen39
Junioriurheilussa ainakin jalkapallossa ja salibandyssä on kilpailusarjoja eri tasoisille pelaajille.Mielestäni junioriurheilun sarjajako vastaa sellaista golfurheilun sarjajakoa, jossa pelaajat jaetaan tasoitustensa perusteella useaan eri sarjaan, ja joissa kussakin kilpaillaan tasoituksettomasti. Tällaisiakin kisoja joskus järjestetään.
Eikö myös tasoituksellisissa lyöntipeleissä (HCP) tasoitus lasketa pistebogeynä?
Niin tasoitus kisat ovat kyllä mukavia kun aina voittajaa kutsutaan aina Händeri huijariksi
Eikö myös tasoituksellisissa lyöntipeleissä (HCP) tasoitus lasketa pistebogeynä?
Lasketaan, mutta siihen ei käytetä kisassa mahdollisesti käytössä olleita osatasoituksia. Vaan ne lasketaan täysillä tasoituksilla.
Osatasoitusten käyttäminen henkilökohtaisissa lyöntipelikilpailuissa taitaa olla hyvin harvinaista. Jos sellaisia käytetään, tarkoituksena on – kuten aiemmin moneen kertaan on todettu – tasoituserojen kaventaminen (ei se, että kaikilla on yhtä suuret mahdollisuudet voittoon). Scrambelessa sen sijaan osatasoitusten soveltaminen taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus ja sen nimenomaisena tarkoituksena on saada joukkueet kilpailemaan tasaväkisesti keskenään.
Yleisesti käytetty joukkueen pelitasoitus scramblessa on 15% pelaajien yhteenlasketusta pelitasoituksesta. Takaako se tasaväkisen kilpailun?
Esimerkki.
Joukkue 1: pelaajien tasoitukset +4, +4, +4 ja +4.
Yhteenlaskettu pelitasoitus +16, joukkueen pelitasoitus +2.
=> Jokaisen pelaajan tasoitus on 2 lyöntiä alempi, kuin joukkueen pelitasoitus.Joukkue 2: pelaajien tasoitukset -14, -14, -14 ja -14. (eli tavallaan edellisen joukkueen nollapisteen siirto lukusuoralla 18 lyöntiä oikealle).
Yhteenlaskettu pelitasoitus -56, joukkueen pelitasoitus -8.
=> Jokaisen pelaajan tasoitus on 6 lyöntiä korkeampi, kuin joukkueen pelitasoitus.Joukkue 3: pelaajien tasoitukset +4, 0, -24 ja -36.
Yhteenlaskettu tasoitus -56, joukkueen tasoitus -8 (sama kuin joukkueella 2)
=> 1. pelaajan tasoitus 12 lyöntiä ja 2. pelaajan tasoitus 8 lyöntiä alle joukkueen tasoituksen, muilla huomattavasti joukkueen tasoitusta korkeampi.Onko tasoitusten perusteella arvioiden kaikilla joukkueilla yhtä suuri todennäköisyys voittoon?
__________________________________________________________________________
Tässä esimerkissä noudatettavan scramblen säännöt. (Kopioitu erään seuran kilpailukäsikirjasta):
Scramble
Scramble-joukkueeseen kuuluu 2-4 pelaajaa. Kaikki lyövät avauksensa tiiltä ja avauksien jälkeen joukkue valitsee mielestään parhaimmassa paikassa olevan pallon. Pallon paikka merkitään. Joukkueen lyöntijärjestys on vapaa. Muut pallot pudotetaan enintään yhden mailanmitan päähän merkityn pallon paikasta samanlaiselle kentän osalle. Pallon pudottamiseen sovelletaan sääntöä 20-2b ja c. Joukkueen jäsenet pelaavat omaa palloaan. Viheriöllä ja esteissä pallot asetetaan. Viheriöllä tarkasti samaan paikkaan ja esteissä mahdollisimman samankaltaiseen paikkaan enintään yhden mailanmitan päähän valitun pallon paikasta; ei lähemmäksi reikää. Esim. jos valittu pallo on jalanjäljessä, kaikki lyövät pallonsa jalanjäljestä. Huom.! Valittuun palloon saa koskea muualla kuin viheriöllä vain säännön 22 ”Peliä auttava tai haittaava pallo” tilanteessa ja on toimittava em. säännön mukaisesti.
Tasoitus: Joukkueen pelitasoitus on 15% yhteenlasketusta pelitasoituksesta.
Tasoitus: Joukkueen pelitasoitus on 15% yhteenlasketusta pelitasoituksesta.
Meilläpäin scramblessa joukkueiden tasoitukset kyllä ilmoitetaan yleensä jotenkin näin (tämä 4 hengen joukkueille):
Tasoitus 10% yhteenlasketusta slopesta, ei kuitenkaan korkeampi kuin pienin slope.
Scramble-joukkue pelaa siis aina korkeintaan parhaimman pelaajansa slopella, mikä lienee lajin luonteesta johtuen reiluin vaihtoehto?
Teillä siellä Kalafornian tasamaalla 😉 siis
joukkue 1 pelaisi tasoituksella +4 (kaikilla pelaajilla tämä),
joukkue 2 tasoituksella -6 (kaikilla pelaajilla 8 lyöntiä tätä korkeampi) ja
joukkue 3 tasoituksella +4 (yhdellä pelaajalla tämä, toisella 4 suurempi, kolmannella 28 suurempi ja neljännellä 40 lyöntiä suurempi, kuin joukkueen tasoitus).
Olisivatko joukkueet tasoitusten perusteella arvioiden tasaväkiset?P.S. Joukkueen 2 tasoitus oli aluksi väärin. Korjattu.
Olisivatko joukkueet tasoitusten perusteella arvioiden tasaväkiset?
Kolmosjoukkueen kunnia tietysti jää käytännössä tuon yhden pelaajan harteille, mutta eipä taida korttiin kovin montaa lyöntiäkään muilta pelaajilta tulla. Verrattuna ykkösjoukkueeseen tietysti ei täysin tasapäistä, koska kolmosen muut pelaajat eivät juuri pysty paikkaamaan mestarin mokia. Mielestäni silti reilumpaa kuin se, että kolmosjoukkue pelaisi -6 tasoituksella, eli käytännössä se yksi kaveri saisi 10 lyöntiä oman tasurinsa eteen. Tai jos pelaisi vaikka kolmen kolmekutosen kanssa niin joukkueen tasoitukseksi tulisi -11 ja pelimies saisi 15 lyöntiä hyvää.
Eipä tuosta käytännöstä tasangon taiturit paljoa ole tainneet rutista, kun kerran edelleen käytössä täällä tasamaalla on. Sehän ohjaa oikeastaan siihen, että joukkueet kannattaa muodostaa suunnilleen yhtä hyvistä pelaajista, ainakin jos joukkue kilpailee tosissaan sijoituksista. Jos joukkuetasoituksen rajoitusta parhaimman pelaajan slopeen ei ole, se pikemminkin houkuttelee kasaamaan joukkueita malliin kolme urpoa ja pelimies.
Jep, huumorilla tietysti mennään, mutta kukin pelaaja voisi myös toimia kanssapelaajien viihtyvyyden parantamiseksi. Muiden pelaajien huomioon ottaminen on kyllä keskeistä golf-etiketissä. Tämä tarkoittaa myös turvallisuusnäkökohtia ja pelinopeutta, miten toimin että en aiheuta muille pelaajille vaaraa enkä tarpeetonta haittaa tai pelin hidastumista?
Tässä ketjussa useassa kommentissa todetaan että heidän klubillaan myös tasoituksellisissa ”firma-kisoissa” annetaan tulokset sekä tasoituksella että ilman tasoitusta, ja parhaat scr-tulokset myös palkitaan.Tämä korostaa urheilullista ja oikeuden mukaista näkökulmaa. Tällaisen menettelyn soisi tulevan käyttöön kaikilla klubeilla kaikissa tasoituskilpailuissa vaikka firma-palkinnot jaettaisiinkin tasoituksellisen tuloksen mukaisesti.
-
JulkaisijaArtikkelit