-
JulkaisijaArtikkelit
-
Siis pelilipun myyjän on ilmoitettava myös että lipun lisäksi joutuu myös ottamaan jäsennyyden muuten lipun myyjä on vastuussa jos ei pääse pelaamaan.Ja ulkomailla sitä seuran jäsennyyttä ei tunneta juuri sillä vain noin 5-7rossaa pelaajista kuuluu johon golf seuraan miten näiltä sitten vaaditaan jäsenkorttia Suomessa.Minä kerroin vain omasta kokemuksesta että en tarvitse golf seuran jäsennyyttä sillä pelaan vain noin 150 kierosta vuodessa Suomessa ja muualla sitten lisää.
Pelilipuilla ei ole mitään tekemistä jäsenyyden kanssa. Oma lukunsa on kentät jossa ne ovat nimettyjä.
Tietenkin jokainen kenttä itse päättää asian.
Tietenkin. Yllättävää onkin, että niin monet kenttien päättäjät elävät vielä siinä menneessä maailmassa, jonne kuuluivat erilaiset ’pakot’. Toisaalta jos asia vaatii yhtiöjärjestyksen muutosta, niin sitten muutos on himpun verran vaikeampi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan myös osakkeenomistajien pitää olla näiden yhtiöiden kentillä pelatessaan jonkun Suomen Golfliitto ry:n alaisen yhdistyksen tai kansainvälisesti hyväksytyn golfyhdistyksen jäsen. Eri asia on, kuinka tiukasti yhtiöjärjestyksiä tältä osin noudatetaan.
Tästä asiasta on muutamassa eri kenttäyhtiössä käyty kädenvääntöä tuossa 10-20 vuotta sitten ja aina on yhtiö joutunut taipumaan. Minulle on epäselvää miksi noita klausuuleja yhä yhtiöjärjestyksiin kirjoitetaan, koska ne eivät pidä, jos asiasta oikeasti ruvetaan riitelemään.
Aikanaan työsopimuksissa saattoi olla klausuuli, ettei henkilö saa työsuhteen päätyttyä mennä xx vuoden sisällä kilpailevaan yritykseen töihin. Tuokin oli täysin kestämätön vaade eikä sitonut yhtään ketään yhtään mihinkään. Näitä vain kirjoitellaan erilaisiin lappusiin sen enempää selvittämättä onko asialle juridiset perusteet.
Aikanaan työsopimuksissa saattoi olla klausuuli, ettei henkilö saa työsuhteen päätyttyä mennä xx vuoden sisällä kilpailevaan yritykseen töihin. Tuokin oli täysin kestämätön vaade eikä sitonut yhtään ketään yhtään mihinkään. Näitä vain kirjoitellaan erilaisiin lappusiin sen enempää selvittämättä onko asialle juridiset perusteet.
Työnantajanhan pitää tuossa tilanteessa maksaa palkka tuolta ajalta (ilman työvelvoitetta). Sillä siitä taitaa selvitä.
KL1: kyseessä on kenttäkohtainen vaatimus, jolla ei ole mitään tekemistä tasoituksen, jäsenkortin tai suomen Golfliiton kanssa. Kenttäyhtiö päättää ihan itse kenet se päästää suotaan kuokkimaan ja millä edellytyksillä.
Tämä kaikki on muodollisesti totta. En kritisoi kenttäyhtiöitä. Heillä on liiketoiminnan kannalta järkevä syy varmistua pelaajan osaamisesta. Väitän kuitenkin, että Golfliiton tasoitus+jäsenkortti on (useimpien markkinaosapuolten näkökulmasta) määräävässä markkina-asemassa osoittamaan pelaajan riittävän osaamisen. Tällöin kenttäkohtaisilla vaatimuksilla on hyvinkin paljon tekemistä tasoituksen, jäsenkortin ja Suomen Golfliiton kanssa. Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että määräävässä markkina-asemassa olevan toimia arvioidaan muita markkinaosapuolia kriittisemmin. Tässä tapauksessa olennainen kysymys on, onko tasoitusärjestelmän ja jäsenyyden pakkokytkökselle asiallisia perusteita.
Tässä on hyvä nähdä myös digitalisaation merkitys. Aikaisemmin hierarkinen järjestelmä (liitto-seura-jäsen) oli ainoa järkevä tapa todentaa pelaajan ”kenttäkelpoisuus”, koska mitään keskitettyjä järjestelmiä ei voitu järkevillä transaktiokustannuksilla ylläpitää. Nykyään kuitenkin tällainen järjestelmä voidaan tehdä ilman välikäsiä. Luultavasti erilaiset alan digimarkkinatoimijat kehittävätkin tuotteitaan siihen suuntaan, että ne itsessään toimivat kenttäyhtiöiden näkökulmasta riittävänä takeena pelaajan pelitaidosta. Näihin ratkaisuihin voi hyvin yhistää myös esim. optionaalista vakuutusturvaa.
Tämän ketjun aiheena oli hidas pelaaminen ja epäonnistunut tasoitus-järjestelmä. Tulleista kommenteista päätellen monikaan vastaaja ei tainnut lukea ketjun avausta tai sitten ongelmaa on luetun ymmärtämisessä. Useissa kommenteissa puhutaan pelilipuista ja etäjäsenyyksistä tai vakuutuksista, näistähän tässä ei ollut kyse. Oli kyse mätäpaiseesta nimeltä tasoituksen käyttö kilpailuissa. Siihen tuli toki muutamia kommentteja, joissakin kyseessä pelkkä tunteellinen purkaus, joissakin oikeaa pohdiskelua tasoitukseen liittyvistä ongelmista. Tasoituksen käyttöä puolustetaan sillä että se tekee ”hupi-kilpailuista tai höntsy-golfista kivempaa”.
Olkoon niin, mutta minä puhuin tyhjänpäiväisistä bisnes-tapahtumista ja firmakisoista, joita voi olla yli 90% kauden kilpailuista. Ehdotus oli että niissäkin ilmoitettaisiin tulos myös ilman tasoitusta. Tästä huolimatta sponsori voisi jakaa palkinnot minkä tahansa tasoitus-järjestelmän mukaan laskettuina. Tällä muutoksella ne eivät enää olisikaan niin tyhjänpäiväisiä, tasoitukseton tulos antaisi kunniaa niille jotka sen ovat ansainneet, ja silti palkinnot menisi tasoituksen mukaan entiseen tapaan. Olisiko win-win ratkaisu?Olkoon niin, mutta minä puhuin tyhjänpäiväisistä bisnes-tapahtumista ja firmakisoista, joita voi olla yli 90% kauden kilpailuista. Ehdotus oli että niissäkin ilmoitettaisiin tulos myös ilman tasoitusta.
Päinvastoin. Jos kyseessä on tyhjänpäiväinen kisa, miksi ottaa niin vakavasti. Parempi että kaikilla on kivaa. Tasoitukset huomioiden useimmalla on mahdollisuus olla kivaa.
Ja koska on kyseessä bisnes-tapahtuma tai/ja firmakisa niin ei kai tarkoituskaan ole, että vain joku aktiivipelaaja pääsee loistamaan, vaan asiakkkaat/vieraat/työntekijät voivat kilpailla vähän niinkuin lottoarvonnassa. Tuskin asiakkaiden/vieraiden/työntekijöiden nöyryyttäminen varsinaisesti edistää bisnestä tai yrityksen menestystä 🙂Olkoon niin, mutta minä puhuin tyhjänpäiväisistä bisnes-tapahtumista ja firmakisoista, joita voi olla yli 90% kauden kilpailuista.
Prosenttilaskenta on haastava laji. Minä vastaavasti väitän, että 99% kauden kilpailuista on muita kuin firmakisoja. Edelleen väitän, että näistä 99 % kisoista 90 % on itse järjestettyjä kaverien tai pariskunetien keskeisiä kilpailuja (useimmiten tasoituksellisia). JP: firmakisat ovat siis melko marginaalijuttu 😉
Saalinki
Olkoon niin, mutta minä puhuin tyhjänpäiväisistä bisnes-tapahtumista ja firmakisoista, joita voi olla yli 90% kauden kilpailuista. Ehdotus oli että niissäkin ilmoitettaisiin tulos myös ilman tasoitusta.
Päinvastoin. Jos kyseessä on tyhjänpäiväinen kisa, miksi ottaa niin vakavasti. Parempi että kaikilla on kivaa. Tasoitukset huomioiden useimmalla on mahdollisuus olla kivaa.
Ja koska on kyseessä bisnes-tapahtuma tai/ja firmakisa niin ei kai tarkoituskaan ole, että vain joku aktiivipelaaja pääsee loistamaan, vaan asiakkkaat/vieraat/työntekijät voivat kilpailla vähän niinkuin lottoarvonnassa. Tuskin asiakkaiden/vieraiden/työntekijöiden nöyryyttäminen varsinaisesti edistää bisnestä tai yrityksen menestystä ?Mielestäni bisnestapahtumat ja firmakisat kuten myös tavalliset klubikilpailut ovat liian tiukkapipoisen leikkimielisiä, ellei niissä voi palkita myös parhaita pelaajia.
Asiakkaiden/vieraiden/työntekijöiden joukossa on usein hyviä pelaajia, jotka saattavat kokea tulleensa isäntäväen puolelta nöyryytetyiksi löytämällä nimensä tulosluettelon hänniltä isäntiensä jälkeen, huolimatta siitä, että ovat pelanneet huomattavasti isäntiään paremmin. Tuskin tällainen kilpailu bisnestä tai yrityksen menestystä edistää.Tasoitukset huomioiden useimmilla saattaa olla kivaa, mutta vielä useimmilla on kivaa, jos kilpailu käydään sekä tasoituksellisesti että tasoituksettomasti.
Mielestäni bisnestapahtuma-, firma- ja klubikilpailuissa (pl. mestaruuskilpailut) kannattaisikin suosia sellaisia kilpailuja, joissa kaikki osallistuvat / kaikilla on mahdollisuus osallistua sekä tasoitukselliseen että tasoituksettomaan kilpailuun. Pelin nopeuttamiseksi molemmat mielellään pistebogikilpailuna (sitähän voi pelata myös ilman tasoituksia).
P.S. Onko tasoituksellinen mestaruuskilpailu mätäpaise?
PG:
Asiakkaiden/vieraiden/työntekijöiden joukossa on usein hyviä pelaajia, jotka saattavat kokea tulleensa isäntäväen puolelta nöyryytetyiksi löytämällä nimensä tulosluettelon hänniltä isäntiensä jälkeen, huolimatta siitä, että ovat pelanneet huomattavasti isäntiään paremmin. Tuskin tällainen kilpailu bisnestä tai yrityksen menestystä edistää.
Meillä aikanaan henkilökunta diskattiin aina tuloslaskennassa syystä tai toisesta jos menestyi ”liian hyvin” ja kaikki olivat tyytyväisiä..
Mielestäni bisnestapahtuma-, firma- ja klubikilpailuissa (pl. mestaruuskilpailut) kannattaisikin suosia sellaisia kilpailuja, joissa kaikki osallistuvat / kaikilla on mahdollisuus osallistua sekä tasoitukselliseen että tasoituksettomaan kilpailuun. Pelin nopeuttamiseksi molemmat mielellään pistebogikilpailuna (sitähän voi pelata myös ilman tasoituksia).
Ajatus oli minulla sama, vain vähän huonosti muotoiltu. Olen samaa mieltä.
Periaatteessa noissa bisnes/firma -jutuissa parasta olisi jos kaikki voittaisivat, mutta kaikki tuntisivat että voiton eteen on kilpailtu 🙂
Yleensäkin minusta pitäisi noihin kilpailuihin olisi hyvä saada rento tunnelma ja eikä ottaa niitä kovin vakavasti (pl. mestaruuskilpailut).Päinvastoin. Jos kyseessä on tyhjänpäiväinen kisa, miksi ottaa niin vakavasti. Parempi että kaikilla on kivaa. Tasoitukset huomioiden useimmalla on mahdollisuus olla kivaa.
Ja koska on kyseessä bisnes-tapahtuma tai/ja firmakisa niin ei kai tarkoituskaan ole, että vain joku aktiivipelaaja pääsee loistamaan, vaan asiakkkaat/vieraat/työntekijät voivat kilpailla vähän niinkuin lottoarvonnassa. Tuskin asiakkaiden/vieraiden/työntekijöiden nöyryyttäminen varsinaisesti edistää bisnestä tai yrityksen menestystä ?Ja samalla voitaisiin arpoa autojen avaimet millä kukin lähtee kotiin kisoista, eihän se olisi kiva jos auton paremmuus määrittyy maksukyvyn mukaan…..
Mielelläni häviän paremmalleni, ja tänä vuonna häviän kaksi lyöntiä vähemmällä kuin toinen niin tunnen onnistuneeni. Mutta jos voitan parempani (jonkun joka löy vähemmän lyöntejä kuin minä) tasoituksellisessa kisassa, on oloni aika vaivaantunut.
Mielelläni häviän paremmalleni, ja tänä vuonna häviän kaksi lyöntiä vähemmällä kuin toinen niin tunnen onnistuneeni. Mutta jos voitan parempani (jonkun joka löy vähemmän lyöntejä kuin minä) tasoituksellisessa kisassa, on oloni aika vaivaantunut.
On aina osa, joka ottaa myös nämä firmakisat ja golfin tosissaan. Ja ymmärrän hyvin, että heidän mielestään kai moinen on pyhäinhäväistystä.
Kokemukseni mukaan suurimmalle osalle osallistujista ruoka, juoma ja yhdessäolo on se iso juttu. Kisakin on ok, mutta se on ennemminkin hyvä syy tavata kollegoita, asiakkaita, myyjiä jne.
Noin yleensä, voisi olettaa että firmakisojen järjestäjät lähtökohtaisesti pyrkisivät tekemään tapahtumasta miellyttävän mieluiten kaikille kutsutuille (ainakin mahdollisimman monelle). 🙂 Eikö totta?Vielä tämmöinen vasta vain vähän aikaa golfanneen näkökulma tasoituksiin. Tämän näkökulman pitäisi olla melko painavakin, koska uusia harrastajia kaiketi halutaan kipeästi lajiin ukkoutuvien tilalle.
Itselleni tasoitusjärjestelmä on lajin suola. Se on mittatikku, millä seuraan oman taitoni kehittymistä, ja se antaa minulle yhteismitallisen vertailutiedon, missä suunnilleen menen lajikavereihini nähden.
Isoin juttu on, että jokaisella kierroksella pystyn haastamaan nekin pelikaverini, joilla on jo enemmän pelivuosia takanaan, enkä ole havainnut, että se olisi heille mitenkään harmillista. Päinvastoin, kaikilla on aina ollut hauskaa, asuuhan meissähän jokaisessa jonkinasteinen kilpailuvietti, ja tasoitusjärjestelmän avulla kisaaminen on mahdollista ihan tavallisella pelikierroksella.
Mitä tulee firmakisoihin, itselläni ne (3 kpl) ovat tähän asti ainoita ”oikeita” kisoja, mihin olen osallistunut. Ja kuten jossakin edellä jo todettiinkin, kisassa ei olisi paljoakaan mieltä itselleni eikä niille lopuille 16:lle 20:sta, mikäli tasoituksia ei käytettäisi. Ainoa purnaus onkin syntynyt siitä, että kisoissa maksimi tasoitus on 36, kun mukana on saman kauden vasta-alkajia, joiden tasoitus on korkempi, ehkä vielä 54.
Itselleni tasoitusjärjestelmä on lajin suola. Se on mittatikku, millä seuraan oman taitoni kehittymistä,
Olen ihan samaa mieltä kanssasi.
Noin yleensä, voisi olettaa että firmakisojen järjestäjät lähtökohtaisesti pyrkisivät tekemään tapahtumasta miellyttävän mieluiten kaikille kutsutuille (ainakin mahdollisimman monelle). ? Eikö totta?
Pitääkö voittaa jotta voi viihtyä kisoissa? Mielestäni ei ja jos voittaisin parempani (jonkun joka lyö vähemmän kuin minä) niin se tuottaisi minulle enemmän häpeää kuin hyvää oloa.
Pitääkö voittaa jotta voi viihtyä kisoissa? Mielestäni ei ja jos voittaisin parempani (jonkun joka lyö vähemmän kuin minä) niin se tuottaisi minulle enemmän häpeää kuin hyvää oloa.
Ei tietenkään viihtyminen vaadi voittamista. Minusta kuitenkin golfkisoja on erilaisia. En minäkään mitenkään näkisi, että esim klubi- tai seuramestaruus ratkottaisiin tasoituksellisena. Erilaiset höntsäkisat ovat kuitenkin minusta eri juttu. Minusta on ihan paikallaan, että on kisoja, joissa voi voittaa pelaamalla vaikkapa siihenastisen golfuransa parhaan kierroksen – mitä häpeämistä siinä pitäisi olla? Vaihtoehto on se, että joka jumalan scramblenkin voittajat arvottaisiin saman noin viiden pelaajan joukosta, olipa heillä sitten kesän paras tai paskin kierros takana. En nyt sitten tiedä, pitäisikö olla hirveän ylpeä siitäkään, jos olisin nollatasurin pelaaja ja vetäisin voiton ja paketin nxt toureja kotiin 10 yli tuloksella?
Ja kyllähän sitä aina paras scratchikin palkitaan, ainakin meillä päin.
Pitääkö voittaa jotta voi viihtyä kisoissa? Mielestäni ei ja jos voittaisin parempani (jonkun joka lyö vähemmän kuin minä) niin se tuottaisi minulle enemmän häpeää kuin hyvää oloa.
Jos sinä panet 0 tasoituksella ja 36 tasoituksella pelaavat pelaajat samaan kisaan ja lasket pelkät lyönnit ei siinä mahda syntyä etes kilpailua. Kun on kysymys näistä höntsäkisoista, oleellisempaa minusta on luoda osallistujille tunnelma kisoista.
Mielestäni tasoituslukulaskentaan liittyy niin suuri epävarmuus, että ei niitä (tasoituslukuja tai niiden avulla laskettuja tuloksia) kannata kovin tarkasti ottaa. Mutta ei kai niitä firmakisan tuloksiakaan kannata sen vakavammin ottaa. On tietenkin kohtuullista ilmoittaa myös paras scratch -tulos.
Jos minä olen järjestämistapaan vaikuttamassa katson, että tasoituksellinen pistebingo on paras tapa saada porukka viihtymään (ja parhaan scratch -tuloksen ilmoittaminen).
Tiedän, että näistä voi perustellusti olla montaa mieltä.Osassa bingo kisoissa ei oteta huomioon täysiä tasoituksi, vaan esim.3/4 osaa.
Saalinki
oleellisempaa minusta on luoda osallistujille tunnelma kisoista.
Mielestäni paras tunnelma kilpailuihin luodaan sillä, että se pelataan sekä tasoituksellisesti että tasoituksettomasti. Molemmat mielellään pistebogikisoina ja molemmissa sarjoissa palkinnot.
jyris
Osassa bingo kisoissa ei oteta huomioon täysiä tasoituksi, vaan esim.3/4 osaa.Kyllä ja ne vasta ’hauskoja’ kisoja ovatkin. Tasoituksella +4 pelaavan tasoitus ¾ -tasoituksella on +3 ja tasoituksella -20 pelaavan -15. Saadakseen tuossa kisassa 36 bp edellinen voi hävitä itselleen yhden lyönnin, mutta jälkimmäisen on voitettava itsensä 5 lyönnillä!
PG, ei 3/4 tasoitusta lasketa kisoissa noin plus -puolella. Lasket sen väärään suuntaan, pitää jakaa eikä kertoa. Jos pelaat +3 tasoituksella, niin 3/4 tasoituksesi +4.
Vähän asian vierestä. Tässäkin threadissa esiintyy sellaisia vähätteleviä ilmauksia kuin ”höntsäkisat” ja ”bingokisat”. Monessa muussa aiheessa näkyy käytettävän surutta käsitettä ”huono pelaaja”, kun tarkoitetaan vähemmän kokenutta.
Itsetuntoni kyllä kestää vaivatta sen, että minua vielä lähes vasta-alkajana ja ”vain” firmakisoissa käyvänä aliarvostetaan anonyymisti nimimerkkien takaa. Mutta surullisena ja empatiaa tuntien harmittelen, että kokeneiden pelaajien on pönkitettävä itsetuntoaan kokemattomampien vähättelyillä.
Minulla kenties on muilla aloilla sellaisia osaamisia ja kokemusta, joissa olen ylivertainen useimpiin muihin nähden. Mutta ei tulisi mieleenikään vähätellä muita heidän puutteellisesta osaamisestaan tai lyhyestä kokemuksestaan ko. alalla. Jos tulisi, pitäisin sitä ankaran itsetutkiskelun paikkana.
Regamon: PG, ei 3/4 tasoitusta lasketa kisoissa noin plus -puolella. Lasket sen väärään suuntaan, pitää jakaa eikä kertoa. Jos pelaat +3 tasoituksella, niin 3/4 tasoituksesi +4.
Mistä löysit tämän kaavan, jota minä en löytänyt EGA:n tasoitusmääräyksistä – siellä puhutaan koko ajan ”kertomisesta”. Otetaan esimerkki kahdesta pelaajasta, joiden tasoitusero on 4 lyöntiä:
– A:n tasoitus on nolla ja B:n -4, jolloin 3/4 laskukaavalla heidän tasoituseroksi tulee 3
– Jos A:n tasoitus on +4 ja B:n nolla, niin tasoituseroksi pitäisi tulla samalla tavoin 3, mutta tällä sinun laskukaavallasi tässä tapauksessa tasoitusero kasvaa 5:een… sitä paitsi reikäpelissä pelataan nimenomaan kahden pelaajan tasoituseroilla, joita sitten kerrotaan ja käytetään tässä tapauksessa hcp-reillä 1,2 ja 3. Tasoituserothan eivät voi käyttäytyä erilailla nollan eri puolilla.
Regamon
PG, ei 3/4 tasoitusta lasketa kisoissa noin plus -puolella. Lasket sen väärään suuntaan, pitää jakaa eikä kertoa. Jos pelaat +3 tasoituksella, niin 3/4 tasoituksesi +4.Minunkin mielestäni osatasoitukset plus-puolella pitäisi laskea juuri noin eli jakamalla eikä kertomalla. Omassa klubissani ne on kuitenkin laskettu kuten miinus-puolella – ainakin niissä kisoissa, joihin itse olen osallistunut (osallistujina on ollut pari kolme plus-tasoituksella pelaavaa). Pari kertaa olen asiasta huomauttanutkin, mutta korjausta ei asiaan tullut. Omalta kannaltani sinänsä silti aivan sama.
Wessman: Monessa muussa aiheessa näkyy käytettävän surutta käsitettä ”huono pelaaja”, kun tarkoitetaan vähemmän kokenutta.
On siellä voitu käyttää käsitettä ”huono pelaaja” myös sellaisesta kokeneesta pelaajasta, jonka pelaamista ei millään mittapuulla voi selittää hyväksi. Omaan huonoon pelaamiseeni löydän aina hyvän syyn: ”olen huono pelaaja”.
-
JulkaisijaArtikkelit