-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tässä tilanteessa kannattaa jättää bägistä puumailat pois, näyttäytyy kenttä muulta kuin draivi ja wedge menolta.
”Toki noinkin voi tehdä, mutta mikä silloin muuttuu? Avaat eri mailalla kuin keltaisilta, mutta lyöt kakkoslyöntiä samasta paikasta kuin ennenkin. Missä vaihtelu?
KL1 Minkä Par 4 väylän lyöt raudalla punaisilta päälle?
Minkä Par 4 väylän lyöt raudalla punaisilta päälle?
Ei kenttäsuunnittelijatkaan ihan tyhmiä ole sijoittaessaan tiipaikkoja. Esimerkiksi Nordcenter Benz väylä 1 on punaisilta vain 224m ja myös 10 vain 250m alarinteeseen. Nämä ovat griinin keskelle, joten eteen vielä -15m. Poistuminen on vielä viistosti sivulle (toiset -15m), jolloin normilyöntinen mies ei voi kummallakaan väylällä avata ennen kuin edellinen ryhmä on poistunut griinin läheisyydestä.
Mahtaa seuraavaa ryhmää harmittaa, kun joku mies änkeää naisten tiipaikalle ja sitten odotuttaa seuraavia ryhmiä. Siinä sitten hämmästellään, kuinla ”Buddha pelaa golfia” (JK:kyllä Palminen voi avata punaisilta ilman vaaraa 😉
Punaisilta pelaaminen on hyvinkin luontevaa vaikka primeaikaan. Varsinkin jos peliseura on kauniimpaa sukupuolta.
Kauniimpi sukupuoli ei tuosta välttämättä ihastuisi.
Mielestäni myös naiset ansaisisivat neljä sloupattua tiiauspaikkaa – punaisten eteen vielä yhden, vain naisille sloupatun. Nythän miehillä on mahollisuus valita harjoituskierroksilla pelitiikseen klubitiinsä etupuolelta vielä kaksi muuta tiitä naiset eivät yhtäkään oman klubitiinsä etupuolelta. Mitä sukupuolista tasa-arvoa se sellainen on?
Jos kuitenkin miehet ja naiset joutuisivat jostain syystä pelaamaan samalta tiiltä, honori tulisi jakaa tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.
No kappas vaan onpa niitä tosiaan lyhyitä par4 punaisilta jossain. Itsellä ei ole kokemusta tästä punaisilta pelaamisesta muuta kuin kotikentältäni ja sitä ei lyö raudalla punaisilta päälle. Tämä siis vain oma kokemukseni ja huomiona että hybridien tulon jälkeen pienin rauta itselläni on r5, lyöntipituus sillä noin 175 metriä.
P-P: Esimerkiksi Nordcenter Benz väylä 1 on punaisilta vain 224m ja myös 10 vain 250m alarinteeseen. Nämä ovat griinin keskelle, joten eteen vielä -15m.
toverit: No kappas vaan onpa niitä tosiaan lyhyitä par4 punaisilta jossain.
Yritin selvittää, onko se jossain muuallakin, kuin Nordcenterissä. Kyllä, yllättävän monessakin paikassa, esim.
Talma Master16 – 210m, Laakso10 – 230m
Master Master18 – 206m, Forest10 – 198m
Peuramaa Porkkala3 – 230m, Vanha Peura16 – 199m
Nevas Kettu5 – 225m, Karppi1 – 215m
Kytäjä NW2 – 218m, SE5 – 203m
Kurk ValleyLake2 – 238m, Hill13 – 217m
Pickala Park4 – 200m, Sea Side4 -220m, Forest4 – 235m
HillSide Hill16 – 216m, Valley15 – 218m
Hyvinkää9 – 210m
Ringside3 – 231m
Kullo5 – 220m
Porvoo3 – 204mSamalla huomasin, että Pickalan Parkilla on viisi tiiauspaikkaa, joista neljä on sloupattu naisille. Lyhimmän kentän pituus 4105 m, sopiva monelle naiselle. Hyvä!
No pekkele myönnettävä se on onhan niitä paljon.
Mutta sitten se pointti mitä hain, kuka esimerkiksi foorumilaisista ottaa noilta etäisyyksiltä bägistään raudan jos mieli griinille?
Voin sanoa omasta puolestani että r5 jää vajaaksi.Minusta kenttä on oikein suunniteltu ja sopii meille molemmille. Vaimoni tavoite on pelata keskimäärin bogi (eli päästä alle 90) ja minä vastaavasti tavoittelen 7 alkavaa kierrostulosta. Meillä on siis eri tavoitteet ja miksi kaikkien tavoite kaikilla pitäisikään olla ”joka reiällä birdie-putti”
Kysyit siis kysymyksen, johon et edes halunnut vastausta. Ja vastasit itse kysymykseen, jota et kysynyt.
Ihan hyvä.
Toverit kirjoitti:
Tässä tilanteessa kannattaa jättää bägistä puumailat pois, näyttäytyy kenttä muulta kuin draivi ja wedge menolta.
”Toki noinkin voi tehdä, mutta mikä silloin muuttuu? Avaat eri mailalla kuin keltaisilta, mutta lyöt kakkoslyöntiä samasta paikasta kuin ennenkin. Missä vaihtelu?
KL1 Minkä Par 4 väylän lyöt raudalla punaisilta päälle?
En ymmärrä kysymystäsi. Johtuuko se siitä, että sinä et ymmärtänyt mitä tarkoitin?
No selitän. Jos bägissä ei ole ns. isoja mailoja lainkaan, niin punaisilta pelattaessa ei juurikaan pääse hyötymään lyötävän kokonaismatkan lyhentymisestä. Niinpä se avauslyönti raudalla punaisilta päätyy samoille haminoille kuin avaus isolla mailalla keltaisilta. Jos ja kun se kakkoslyönti tällä menetelmällä pelataan osapuilleen yhtä kaukaa viheriöstä, niin kysyin missä se vaihtelu on.
Menikö nyt jakeluun?
Jos kuitenkin miehet ja naiset joutuisivat jostain syystä pelaamaan samalta tiiltä, honori tulisi jakaa tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.
Miksi?
toverit: No kappas vaan onpa niitä tosiaan lyhyitä par4 punaisilta jossain.
PG:Yritin selvittää, onko se jossain muuallakin, kuin Nordcenterissä. Kyllä, yllättävän monessakin paikassa, esim.
Talma Master16 – 210m, Laakso10 – 230m
Lukuina nuo saattavat vaikuttaa lyhyiltä, mutta kummallakaan reiällä ei keskiverto mies lyö yhdellä päälle.
M16 lyödään jyrkkään ylämäkeen, mikä pidentää lyöntimatkaa merkittävästi. L10 puolestaan lyödään korotetulle viheriölle, jonka edessä on jyrkkä ylämäki.
Itse en nykyisellään pysty lyömään kumpaakaan yhdellä päälle, vaikka normidraivi edelleen lentää yli 200 metriä ilmassa.
Raudalla päällelyöminen vaatii sitten jo todellisen tekijän.
EDIT:
Kullo5 – 220m
Tuokin lyödään jyrkkään ylämäkeen, joten päälle lyöminen vaatinee rulleineen semmoisen 250-metrisen draivin.
“Tässä tilanteessa kannattaa jättää bägistä puumailat pois, näyttäytyy kenttä muulta kuin draivi ja wedge menolta.
”
Toki noinkin voi tehdä, mutta mikä silloin muuttuu? Avaat eri mailalla kuin keltaisilta, mutta lyöt kakkoslyöntiä samasta paikasta kuin ennenkin. Missä vaihtelu?
KL1 Minkä Par 4 väylän lyöt raudalla punaisilta päälle?
”En ymmärrä kysymystäsi. Johtuuko se siitä, että sinä et ymmärtänyt mitä tarkoitin?
No selitän. Jos bägissä ei ole ns. isoja mailoja lainkaan, niin punaisilta pelattaessa ei juurikaan pääse hyötymään lyötävän kokonaismatkan lyhentymisestä. Niinpä se avauslyönti raudalla punaisilta päätyy samoille haminoille kuin avaus isolla mailalla keltaisilta. Jos ja kun se kakkoslyönti tällä menetelmällä pelataan osapuilleen yhtä kaukaa viheriöstä, niin kysyin missä se vaihtelu on.
Menikö nyt jakeluun?
En oikein usko että ymmärsit mitä tarkoitin. Minun pointtina oli se että pelaa kentän bägin raudoilla punaisilta.
Ehkä oma kokemukseni siitä ei ole hyvä mittari tähän vertailuun koska pisin rautani on nykyään r5.
Kuitenkin oma kokemukseni on että kenttä on aivan erilainen näin pelatessa ja nimenomaan kokemukseni mukaan joudun lyömään lähestymiseni par4 ja 5 kauempaa.En oikein usko että ymmärsit mitä tarkoitin. Minun pointtina oli se että pelaa kentän bägin raudoilla punaisilta.
Kyllä minä ymmärsin aivan täysin.
Ehkä oma kokemukseni siitä ei ole hyvä mittari tähän vertailuun koska pisin rautani on nykyään r5.
Niinpä… ja lyöntipituuskin voi olla jotain muuta kuin …
Jos ja kun KL1 mielestä toinen lyönti lähtee edellä mainituista tilanteista samasta paikasta, niin kysyn vaan että mitä kaivat bägistä yleensä esimerkiksi pitkällä par5 väylällä?
EDIT:
Ja voin sanoa että lyön pitkälle ei tässä siitä ole kyse.KL1
Jos kuitenkin miehet ja naiset joutuisivat jostain syystä pelaamaan samalta tiiltä, honori tulisi jakaa tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.
Miksi?
Jotta sukupuolista tasa-arvoa ei loukattaisi. Kunnian menetys sukupuolen takia ei ole mikään vähäpätöinen asia…
Miksi voisi niin käydä? Otan esimerkin. Kaksi miestä ja kaksi naista pelaavat yhdessä Talman Laaksoa punaisilta. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kaikkien pelaajien HCP on sama, esim. 15,2. Mikäli miehet pelaisivat omalta klubitiiltään eli keltaisilta, heidän pelitasoituksensa olisi 18, joka olisi sama kuin naisten pelitasoitus heidän omalta klubitiiltään punaisilta. Kaikki neljä ovat siis samantasoisia pelaajia. Jokaisella olisi samat mahdollisuudet honoriin, mikäli se määräytyisi nettotuloksen perusteella, kuten pistebogikisassa tulisi olla, mutta ei ole. Ainakaan itse en ole koskaan osallistunut sellaiseen pistebogikisaan, jossa niin olisi ollut.
Seurustelukierroksilla, joista käsittääkseni nyt on kyse, on vakiintunut käytäntö, että honorin saa tasoituksista välittämättä se, jolla edellisellä reiällä oli paras tulos. Miesten tasoitus Laakson punaisilta on 13 – viisi alempi kuin naisilla. Näin ollen tasatuloksella rei’illä HCP 14 – 18 miehet saisivat kunnian lyödä aina ennen naisia, vaikka ovat pelanneet tasoitukseensa nähden huonommin kuin naiset. Selvää syrjintää sukupuolen perusteella 😉
Miesten kesken ei niin väliä, mutta miesten ängetessä naisten seuraan samalle tiille, tilanne on herkempi. Jos nettotuloksia ei pystytä tai viitsitä laskea, niin parasta jakaa glooria tasapuolisesti miehille ja naisille…
Jokaisella olisi samat mahdollisuudet honoriin, mikäli se määräytyisi nettotuloksen perusteella, kuten pistebogikisassa tulisi olla, mutta ei ole. Ainakaan itse en ole koskaan osallistunut sellaiseen pistebogikisaan, jossa niin olisi ollut.
Tuo johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin ihmiset eivät tunne sääntöjä, ja toisekseen useimmiten aikaa säästyy, kun ensin avataan kauemmalta tiipaikalta.
Sukupuolisen tasa-arvon jättäisin tässä yhteydessä suosiolla huomiotta ja toimisin golfin sääntöjen mukaisesti. Siinä on tasa-arvoa aivan kylliksi.
Jos ja kun KL1 mielestä toinen lyönti lähtee edellä mainituista tilanteista samasta paikasta, niin kysyn vaan että mitä kaivat bägistä yleensä esimerkiksi pitkällä par5 väylällä?
Riippuu jonkin verran kentästä. Esim Talman Laaksossa kaivaisin par4- ja par5-väylillä bägistä avauslyöntiini rautaviitosen, koska pointtinasi oli se, että pelataan raudoilla punaisilta. Muuten avaisin nuo draiverilla, jolla pallo lentää keskimäärin 50 m pitemmälle kuin r5:llä. Laakson par4- ja par5-väylät ovat keskimäärin 50 m pitempiä keltaisilta kuin punaisilta, joten samoilla paikkeilla ollaan avauslyönnin jälkeen draiverilla keltaisilta vs. r5:llä punaisilta.
Toverit kirjoitti:
Jos ja kun KL1 mielestä toinen lyönti lähtee edellä mainituista tilanteista samasta paikasta, niin kysyn vaan että mitä kaivat bägistä yleensä esimerkiksi pitkällä par5 väylällä?
Tämä menee puoleltasi saivartelun puolelle, mutta vastaan silti.
Toinen lyönti kirjoituksessani tarkoitti tietenkin parnelkulla lyötävää toista lyöntiä, minkä taatusti myös ymmärsit. Käytetäänpä siis toista termiä, joka on lähestymislyönti. Selvennän tätä ihan siltä varalta, että lähdet siitäkin saivartelemaan. Lähestymislyönnillä tarkoitetaan lyöntiä, jonka seurauksena pallon on tarkoitus päätyä viheriölle.
Nyt kun termit ovat kohdallaan, voimme siirtyä kentälle. Aloitamme Laakson kolmoselta, jolla keltaisen mitta on 450 m ja punaisen muistaakseni 379 m. Keltaiselta lyön draivin ja sen jälkeen sellaisen lyönnin, jolla pallo päätyy noin sadan metrin päähän lipusta, toki tuulesta riippuen. Punaiselta pelkillä raudoilla pelatessani toimisin tismalleen samoin.
Otetaan seuraavaksi vaikkapa Masterin kymppi. Keltaisilta avaus puunelosella, jatko taas sinne satasen paikkeille jollakin pitkällä mailalla. Punaisilta raudoilla kaksi perättäistä nelosta tai vitosta käyttämästäni setistä riippuen, ja taas ollaan siellä satasella.
Kummallakin näistä parfemmoista, kuten ylipäätään hyvin lyhyitä parfemmoja lukuun ottamatta haluan lähestyä viheriötä noin satasesta mieluummin kuin 40-70 metrin etäisyydeltä. Sen vuoksi avauksen lyhentäminen punaisilta pelattaessa ei muuta kierrosta mihinkään suuntaan verrattuna keltaisilta täydellä setillä pelaamista.
Toivottavasti ymmärsit mitä ajan tässä takaa. Siis: missä vaihtelu?
KL1
Jokaisella olisi samat mahdollisuudet honoriin, mikäli se määräytyisi nettotuloksen perusteella, kuten pistebogikisassa tulisi olla, mutta ei ole. Ainakaan itse en ole koskaan osallistunut sellaiseen pistebogikisaan, jossa niin olisi ollut.
Tuo johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin ihmiset eivät tunne sääntöjä, ja toisekseen useimmiten aikaa säästyy, kun ensin avataan kauemmalta tiipaikalta.
Silti yleisesti niin tehdään ja omassa ryhmässäni on aina tehty, vaikka säännöt on tunnettu ja vaikka kaikki flaitissa olisivat olleet miehiä ja pelanneet samalta tiiltä. Ja hyvä niin, oikein hyvä.
Siirsin loput honööri sääntökeskustelusta sääntöalueelle.
—
MOD Q8
KL1
”Toivottavasti ymmärsit mitä ajan tässä takaa. Siis: missä vaihtelu?”
Keskustelu kääntyi PAR4 väylille mutta tarkoitin kenttää kokonaisuudessaan. Pelaa joskus kenttä niillä raudoilla joita yleensäkin käytät niin huomaat varmasti eron.
Yleisellä tasolla noin muutenkin voisi miettiä kuinka usein esimerkiksi hybridi tai puu pelastaa huonon avauksen? Raudalla tämä mahdollisuus tietenkin pienenee mutta yhtä kaikki on olemassa vahvasti.
Keskustelu kääntyi PAR4 väylille mutta tarkoitin kenttää kokonaisuudessaan. Pelaa joskus kenttä niillä raudoilla joita yleensäkin käytät niin huomaat varmasti eron.
Puhumme näköjään aivan eri asioista, koska et selkeistä suomenkielisistä selityksistä huolimatta käsitä mitä tarkoitan. Olkoon sitten niin. Pelaa sinä raudoillasi keltaisilta ja minä punaisilta.
Niille, jotka kehuvat punaisilta pelaamista, kun kyse miehistä tai naisista, jotka ainakin aika ajoin avaavat yli 200m kannattaa muistuttaa, että on olemassa myös kenttäsuunnittelija. Suunnittelija sijoittaa esteet ja pallon alastuloalueen pelin kannalta tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, jolloin etäisyydet on laskettu normitiipaikoilta.
Esimerkiksi tyypillistä Nicklauksen kentille on, että bunkkerointi on tehty siten, että hyvin usein on ”risk and reward” reitti bunkkerien yli tai ”varman päälle reitti” jossa otetaan lyhyempi mailla, kun halutaan ehdottomasti välttää bunkkerit. Reikäpelissä tämä korostuu, kun riskinottoa pitää miettiä suhteessa vastustajan peliin ja pelitilanteeseen.
Jos nyt siirrytään liian eteen tiiaamaan, esteet ovat yksinkertaisesti väärässä paikassa ja golfista putosi yksi keskeinen elementti (risk and reward) pois. Tulokset usein paranevat, jopa suhteessa slopeen – mutta minusta se ei ole enää samaa golfia, josta minä pidän.
Muutamia ajatuksia, korjatkaa jos olen väärässä.
Eikö suurin osa Suomessa olevista kentistä ole rakennettu 1980-1990-luvulla.
Tuolloin on myös suunniteltu esteiden paikat sen aikaisten lyöntipituuksien mukaan. Näitä tuskin on monellakaan kentällä siirretty.
Käsittääkseni esim drivin mitta keskimitta on kasvanut 90-luvusta 20-30 metriä, ainakin hyvillä klubipelaajilla.
Ainakin itsellä sellainen mielikuva että esteet eivät useinkaan ole enään hyvillä pelaajilla millään lailla pelissä. Toki greenin ympärillä olevat esteet koskevat kaikkia.
Käsittääkseni esim drivin mitta keskimitta on kasvanut 90-luvusta 20-30 metriä, ainakin hyvillä klubipelaajilla.
En olisi tuosta ihan vakuuttunut ennen kuin näen jotain tilastoja. Sitä paitsi kenttiä on muokattu lähes kaikkialla noista vuosista.
Edelleen kun ottaa huomioon, kuinka pelaajien keski-ikä kasvaa koko ajan, mediaanigolfari oli 90-luvulla 40+ ja nyt varmaankin 50+. On siis hyvinkin mahdollista, että keskimääräinen klubikisoihin osallistuja lyö ”vanhuuttaan” 20-30 alle 90-luvun keskiarvojen.
Jos nyt siirrytään liian eteen tiiaamaan, esteet ovat yksinkertaisesti väärässä paikassa ja golfista putosi yksi keskeinen elementti (risk and reward) pois. Tulokset usein paranevat, jopa suhteessa slopeen – mutta minusta se ei ole enää samaa golfia, josta minä pidän.
Tiipaikan vaihtaminen ei ole mikään mustavalkoinen asia eikä kentän lyheneminen suinkaan ole mikään takuu saavuttaa alhaisempi nettotulos, joskus jopa päinvastoin. Toki tämä riippuu pelaajan taitotasosta, mutta samaan nettotulokseen pääseminen edellyttää edestä pelattaessa vähemmän huonoja lyöntejä.
On tietenkin totta, että hyvin suunnitellulla kentällä esteet on sijoitettu paikkoihin, joissa ne ohjaavat pelaajan valintoja. Muistetaan kuitenkin, että pelaajapopulaation kovin erimittaiset lyönnit tarkkuudesta puhumattakaan vaikuttavat lopputulokseen käsittämättömän paljon eivätkä esteet olekaan kaikille esteitä, koska ne eivät yksinkertaisesti ole pelaajan käyttämällä reitillä, joko lyönnin pituudesta tai lyhyydestä johtuen.
Pelin luonne on tottakai lyhyellä kentällä erilainen kuin pitkällä. Olenkin aina korostanut nimenomaan vaihtelun hakemisella tiipaikan vaihtamista. Toki jos punaisilta tai sinisiltä pelaaminen tuntuu liian helpolta ja kentän par menee rikki liian usein, niin silloin varmaankin kannattaa pelata kauempaa.
-
JulkaisijaArtikkelit