26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Slopen suuruus 3 hengen scramblessä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Slopen suuruus 3 hengen scramblessä ?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Mikä on normaali slope kolmen hengen scramblessä ? Mun kotiseurassa klubitoimikunta järjestää kauden ainoan scramblen parin viikon päästä, mutta yllätys oli melkonen kun huomasin että slopena on puolet (!) yhteenlasketusta slopesta. Nopeasti ajateltuna tuossa ei kyllä alle 30 yhteislopella ole kovin hyvää saumaa voittaa. Eli esim. 3 pelaajaa 20 slopella pelaavat saavat slopea 30 eli 1.5 kertaa oman tasoituksen verran. Jos joukkue pelaa edes kohtuullisesti niin 75 brutto on normi tulos ja nettona siis 45. 3 pelaajaa 6 slopella saa 9 slopea. päästäkseen samaan niiden tulis pelata bruttona 54 että pääsee tasoihin eli tarkalleen 18 birdietä. En sitten tiedä onko tuossa virhe vai onko tuo ihan normi käytäntö.

    SGL kilpailukäsikirja suosittelee 15% yhteenlasketusta tasoituksesta 3 hengen scrambleen.

    KL

    Q8 kirjoitti: (18.8.2014 18:23:20)
    SGL kilpailukäsikirja suosittelee 15% yhteenlasketusta tasoituksesta 3 hengen scrambleen.

    Mikä sekin on aika iso. Suurimpana murheena on kuitenkin aina pelaajien keskinäisten tasurien ero, koska nollan pinnassa pelaileva saa runsaasti ylimääräisiä lyöntejä hcp 30:ltä.

    Rauski joskus taannoin laskeskeli noita scrambletasureita, haulla löytynee ketjukin.

    Oisko tuossa fiksuinta tarkastella vain parhaan pelaajan händäriä? Joku kerroin siihen. Saattaisi toki vaikuttaa ryhmänmuodostukseen. Bummer!

    Lisäksi pitää laittaa ehto, että ryhmän tasoitus ei voi olla suurempi kuin parhaan ryhmässä pelaavan jäsenen tasoitus.

    Muutamia vuosia sitten erässä seurassa kun ko. sääntöä ei kilpailumäräyksiin vielä tajuttu laittaa kisan voitti aina joukkue, jossa oli 0-3 händärinen hyvä pelaaja ja yksi n.10 händärillä ja sitten tasoitusta kohottamaan joku 36 händärillä.

    KL kirjoitti: (18.8.2014 18:25:35)

    Suurimpana murheena on kuitenkin aina pelaajien keskinäisten tasurien ero, koska nollan pinnassa pelaileva saa runsaasti ylimääräisiä lyöntejä hcp 30:ltä.

    Muistaakseni monesti (vaiko peräti aina) on rajattu ettei joukkueen tasoitus voisi olla suurempi kuin alimman händärin omaavan joukkueen jäsenen…

    KL

    Mr Shanks kirjoitti: (18.8.2014 18:53:31)

    KL kirjoitti: (18.8.2014 18:25:35)

    Suurimpana murheena on kuitenkin aina pelaajien keskinäisten tasurien ero, koska nollan pinnassa pelaileva saa runsaasti ylimääräisiä lyöntejä hcp 30:ltä.

    Muistaakseni monesti (vaiko peräti aina) on rajattu ettei joukkueen tasoitus voisi olla suurempi kuin alimman händärin omaavan joukkueen jäsenen…

    Ei voi yleistää, tämä on täysin kisan järjestäjän hanskassa, ja kokemuksesta nuo hanskat ovat monasti aivan hukassa… mutta tuo jälkimmäinen ei ollut tämän ketjun aihe 😉

    KL kirjoitti: (18.8.2014 18:25:35)

    Q8 kirjoitti: (18.8.2014 18:23:20)
    SGL kilpailukäsikirja suosittelee 15% yhteenlasketusta tasoituksesta 3 hengen scrambleen.

    Mikä sekin on aika iso. Suurimpana murheena on kuitenkin aina pelaajien keskinäisten tasurien ero, koska nollan pinnassa pelaileva saa runsaasti ylimääräisiä lyöntejä hcp 30:ltä.

    Rauski joskus taannoin laskeskeli noita scrambletasureita, haulla löytynee ketjukin.

    En kaivellut tuota, mutta muistikuvan mukaan kahden hengen scramblessä 1/4 suosii korkeampia händäreitä, 1/8 suosii enemmän alhaisen händärin pelaajia. Tasapuolisin kaikkien osalta olisi ollut 1/6, sillä edellytyksellä että max tasoitusero ei voi olla enempää kuin 15. Kaikkissa pitäisi olla tuo max ero 15. Eli siis selvennyksenä peliparin händärit esim 3 ja 30 niin siltä kolmestakympistä ei saa kuin 18 jonka perusteella pelitasoitus lasketaan 21:n mukaan ja siitä 1/6 osa. Jotenkin noin se taisi mennä.

    Mä suosittelisin että jokainen joukkueen jäsen (2-3 hlö) saisi heittää cädärin toimistossa roolipeleistä tutulla D8-nopalla ja joukkueen tasoitus olisi silmälukujen yhteenlaskettu summa.

    KL

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (18.8.2014 23:21:51)

    Mä suosittelisin että jokainen joukkueen jäsen (2-3 hlö) saisi heittää cädärin toimistossa roolipeleistä tutulla D8-nopalla ja joukkueen tasoitus olisi silmälukujen yhteenlaskettu summa.

    Mikä on D8-noppa? Minä tunnen vain D-kupin…

    Svingari kirjoitti: (18.8.2014 18:49:56)
    Lisäksi pitää laittaa ehto, että ryhmän tasoitus ei voi olla suurempi kuin parhaan ryhmässä pelaavan jäsenen tasoitus.

    Muutamia vuosia sitten erässä seurassa kun ko. sääntöä ei kilpailumäräyksiin vielä tajuttu laittaa kisan voitti aina joukkue, jossa oli 0-3 händärinen hyvä pelaaja ja yksi n.10 händärillä ja sitten tasoitusta kohottamaan joku 36 händärillä.

    3-hengen scramblessä ’varma’ kokoonpano on
    – nollatasurin (yleensä) mies, joka lyö keltaisilta
    – singeli- tai muuten pitkälyöntinen nainen, joka lyö punaisilta
    – 36 händärillä pelaava, joka kuitenkin usein puttaa ok (näyttää puttilinjoja)

    — jos näillä spekseillä (esim Mies 0, Nainen 10 ja aloittelija 36) tasurit lasketaan yhteen ja kerrotaan 15 %:lla niin tulos on 7 (jos slopet huomioidaan, pelitasoitus useimmiten 8). Jos samassa kisassa on miesryhmä, joiden keskiarvo händäri on 15 (jolloin ryhmän hcp myös 7), niin 0+10+36=7 porukka on aikas vahvoilla

    Tilannetta saadaan korjattua melkomoisesti, jos pelataan Texas-scrambleä tai scrambleen lisätään ehto, että kaikkien avauksia pitää olla 6 kpl

    KL kirjoitti: (18.8.2014 23:29:45)

    Mikä on D8-noppa? Minä tunnen vain D-kupin…

    Kahdeksansivuinen noppa, tulos on siis 1-8. Normaali arpakuutio on siis D6, sitten on olemassa myöskin D4, D10, D12 ja D20.

    Mutta D-kuppi on noista mielenkiintoisin.

    Itse aiheeseen… Tämän vaalimatematiikan ja varsinkin yllä olevan PP:n matematiikan takia scrambe ei oikein ole reilua. Mukavaa kilvoittelua ja hauskanpitoa se on.

    Ja lopputuloksena tulee olemaan sama kuin muissakin scramble-keskusteluissa:
    Joka kisassa tuntuu olevan eri käytännöt slopen, asetuksen, droppaamisen, mailan mitta vai 15 cm, saako roughista tulla väylälle, saako puun takaa tulla pelattavaan paikkaan, puttilinjojen katsomisen tms. suhteen.

    Pääasia että säännöt on kaikille samat yhden kisan sisällä (näinkään ei aina ole).

    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Lisään vielä, että mitä enemmän on kaikenlaisia poikkeuksia, sitä enemmän pelataan väärin.

    Rauski kirjoitti: (18.8.2014 21:51:23)
    En kaivellut tuota, mutta muistikuvan mukaan kahden hengen scramblessä 1/4 suosii korkeampia händäreitä, 1/8 suosii enemmän alhaisen händärin pelaajia. Tasapuolisin kaikkien osalta olisi ollut 1/6, sillä edellytyksellä että max tasoitusero ei voi olla enempää kuin 15. Kaikkissa pitäisi olla tuo max ero 15. Eli siis selvennyksenä peliparin händärit esim 3 ja 30 niin siltä kolmestakympistä ei saa kuin 18 jonka perusteella pelitasoitus lasketaan 21:n mukaan ja siitä 1/6 osa. Jotenkin noin se taisi mennä.

    Lausun eriävän kokemukseni. 🙂 Näkemäni perusteella ’2-hlö 1/4’-scrambleissa palkintosijoilla on yleensä ollut matalatasoituksisimpia joukkueita myös tasoituksellisessa sarjassa. Tämän perusteella näyttää että myöskin 1/4 on ainakin näissä suosinut matalia tasoituksia. Ehkä jokin 1/3 olisi tuottanut tasoituksiltaan tasaisemman tulosluettelon.

    Vaikutusta saattaa kuitenkin olla muillakin asioilla, esim. jokin kenttä saattaa suosia (tai päinvastoin) lyönneissä sellaista taktiikkaa, jota vain pitkä- ja varmalyöntiset pystyvät menestyksellisesti harrastamaan jne. Ja jos osallistujat painottuvat tyypiltään joihinkin suuntiin, tällä voi olla vaikutusta.

    KL

    Nips kirjoitti: (19.8.2014 19:13:52)

    Rauski kirjoitti: (18.8.2014 21:51:23)
    En kaivellut tuota, mutta muistikuvan mukaan kahden hengen scramblessä 1/4 suosii korkeampia händäreitä, 1/8 suosii enemmän alhaisen händärin pelaajia. Tasapuolisin kaikkien osalta olisi ollut 1/6, sillä edellytyksellä että max tasoitusero ei voi olla enempää kuin 15. Kaikkissa pitäisi olla tuo max ero 15. Eli siis selvennyksenä peliparin händärit esim 3 ja 30 niin siltä kolmestakympistä ei saa kuin 18 jonka perusteella pelitasoitus lasketaan 21:n mukaan ja siitä 1/6 osa. Jotenkin noin se taisi mennä.

    Lausun eriävän kokemukseni. 🙂 Näkemäni perusteella ’2-hlö 1/4’-scrambleissa palkintosijoilla on yleensä ollut matalatasoituksisimpia joukkueita myös tasoituksellisessa sarjassa. Tämän perusteella näyttää että myöskin 1/4 on ainakin näissä suosinut matalia tasoituksia. Ehkä jokin 1/3 olisi tuottanut tasoituksiltaan tasaisemman tulosluettelon.

    Kaikki osatasoitukset suosivat alhaisempia tasureita. Mitä pienempi osatasoitus, sitä alempia tasureita se suosii.

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä.

    Mistä kilpailukäsikirjasta?

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    toveri kirjoitti: (19.8.2014 20:53:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    KVG: ’Kilpailukäsikirja’

    Chip Greenside kirjoitti: (20.8.2014 7:41:59)

    toveri kirjoitti: (19.8.2014 20:53:52)
    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    KVG: ’Kilpailukäsikirja’

    Jos tarkoitat SGL:n kilpailukäsikirjaa niin siinä ei oteta kantaa minimi- eikä maksimitasoituksiin. Samoin annetaan mahdollisuus pelata erilaisia scrambleja.

    Pelimuoto ei ole golfin sääntöjen mukainen. Scramblesta on olemassa useita muunnelmia. Kilpailumääräyksissä on todettava haluttu pelin muoto: kuinka lähelle valittua palloa pudotetaan, onko valittava kaikkien ryhmän pelaajien aloituslyönti esim. kolme kertaa kierroksen aikana jne

    Tai sitten ironiamittarini ei ollut tarpeeksi herkällä.

    Chip Greenside kirjoitti: (20.8.2014 7:41:59)

    toveri kirjoitti: (19.8.2014 20:53:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    KVG: ’Kilpailukäsikirja’

    Ymmärrätkö sinä omia postauksiasi? Millä säännöillä haluaisit sitä pelattavan? Kerro ihan omin sanoin tai mielellään linkki niihin sääntöihin joiden mukaan mlelestäsi tulisi pelata.

    KL kirjoitti: (19.8.2014 19:34:07)

    Nips kirjoitti: (19.8.2014 19:13:52)
    Lausun eriävän kokemukseni. 🙂 Näkemäni perusteella ’2-hlö 1/4’-scrambleissa palkintosijoilla on yleensä ollut matalatasoituksisimpia joukkueita myös tasoituksellisessa sarjassa. Tämän perusteella näyttää että myöskin 1/4 on ainakin näissä suosinut matalia tasoituksia. Ehkä jokin 1/3 olisi tuottanut tasoituksiltaan tasaisemman tulosluettelon.

    Kaikki osatasoitukset suosivat alhaisempia tasureita. Mitä pienempi osatasoitus, sitä alempia tasureita se suosii.

    Mutta jos ajatellaan scramblea ’tasoittamisen’ kannalta, olisko sellainen tasoituskerroin ’suosimaton’, jolla on taipumus tuottaa tasoituksiltaan tasaisia tulosluetteloita eli luettelon alku- ja loppupuoliskossa olisi yhtä paljon osallistuneiden joukkueiden mediaania alempia ja korkeampia tasoituksia.

    toveri kirjoitti: (20.8.2014 17:32:54)

    Chip Greenside kirjoitti: (20.8.2014 7:41:59)

    toveri kirjoitti: (19.8.2014 20:53:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    KVG: ’Kilpailukäsikirja’

    Ymmärrätkö sinä omia postauksiasi? Millä säännöillä haluaisit sitä pelattavan? Kerro ihan omin sanoin tai mielellään linkki niihin sääntöihin joiden mukaan mlelestäsi tulisi pelata.

    Ei voi olla totta! Onkohan sulla kaikki askelmat tallella yläkertaan vievissä portaissa kun et yksinkertaista kirjoitettua tekstiä ymmärrä?

    Chip Greenside kirjoitti: (21.8.2014 22:50:49)

    toveri kirjoitti: (20.8.2014 17:32:54)

    Chip Greenside kirjoitti: (20.8.2014 7:41:59)

    toveri kirjoitti: (19.8.2014 20:53:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (19.8.2014 14:39:45)
    Juuri koskaan ei scramblea ole osattu missään järjestää kunnolla. Aina siihen pyrkii joku tohelo saamaan mukaan jonkin oman poikkeuksen: Milloin se on väärin laskettu tasoitus, milloin raffista ei saa tulla väylälle, milloin ei saa tulla puun takaa pois, milloin se jonka pallo valitaan joutuu lyömään ensiksi jne. puhumattakaan texas-scramblesta tms pelleilyistä.

    Eikö nyt kaikki em. torvelot, jotka kilpailuja järjestävät, voisi lukea kilpailukäsikirjasta ohjeet pelaamiseen ja tasoitusten laskemiseen, jossa luonnollisesti ryhmän tasuri ei voi olla pienempi kuin mikä se on pienitasoituksisimmalla ryhmän jäsenellä. Muuten pitää aina noudattaa golfin sääntöjä. Jos dropin pitää tulla alas mailanmitan päähän valitun pallon paikasta, saa se vielä vieriä kaksi mailanmittaa, pallon saa pudottaa raffista väylälle, suoritusjärjestys on aina ryhmän vapaasti valittavissa jne. Noilla säännöillä scramle on scramblea ja taktiikka pääsee oikeuksiinsa ja toisten hyvästä tuurista mielensä pahoittajat voivat pitää turpansa kiinni.

    Mistä nämä mainitsemasi säännöt löytyvät? Olisi paljon helpompaa järjestää jälkipelit näillä selkeillä säännöillä.

    KVG: ’Kilpailukäsikirja’

    Ymmärrätkö sinä omia postauksiasi? Millä säännöillä haluaisit sitä pelattavan? Kerro ihan omin sanoin tai mielellään linkki niihin sääntöihin joiden mukaan mlelestäsi tulisi pelata.

    Ei voi olla totta! Onkohan sulla kaikki askelmat tallella yläkertaan vievissä portaissa kun et yksinkertaista kirjoitettua tekstiä ymmärrä?

    Ei varmastikaan ole. Mutta yhtä kadoksissa on myös ’kilpailukäsikirjasi’ joka tukee sinun postauksiasi, Olisitko siis ystävällinen ja pistä linkki kyseiseen käsikirjaan,

    toveri kirjoitti: (22.8.2014 16:04:52)

    Ei varmastikaan ole. Mutta yhtä kadoksissa on myös ’kilpailukäsikirjasi’ joka tukee sinun postauksiasi, Olisitko siis ystävällinen ja pistä linkki kyseiseen käsikirjaan,

    https://golf.fi/documents/10162/bb3d9102-b68b-4abb-aa05-10533d6dff91

    Katso tuolta, sivu 39. Kopioi ja liitä osoitekenttään. Ei muuten toimi tuo ’lisää linkki’-nappi.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
Vastaa aiheeseen: Slopen suuruus 3 hengen scramblessä ?

Etusivu Foorumit Yleistä Slopen suuruus 3 hengen scramblessä ?