-
JulkaisijaArtikkelit
-
Coriolis-voima Coriolisvoima (tai: Coriolisin voima, coriolisvoima, käytetään myös nimitystä geostroofinen voima) on maapallon pyörimisliikkeestä johtuva (näennäinen) voima, joka kääntää liikkeen suunnan pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Sen vaikutus näkyy tuulien ja merivirtojen sekä pitkien jokien suuntautumisessa. Coriolisvoima aiheuttaa kiihtyvyyden a = fv, missä f on niin sanottu coriolistekijä, jonka arvo riippuu leveysasteesta ja v on liikkuvan kappaleen nopeus. Suomessa f ~ 10-4 s-1, joten nopeudella 10 m/s (= 36 km/h) liikkuva kappale kokee corioliskiihtyvyyden, joka on 1 mm/s2. G. G. de Coriolis (1792-1843) oli ranskalainen insinööri ja fyysikko. Nyt viimeinkin selvisi syy slaissiin! Perskules, pitäisi päästä päiväntasaajalle pelaamaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla lyönti tietysti kääntyy hukiksi.
Joo joo, mut mites toi mun huukki selittyy. entäs vasureiden slaissi? Löytyykö kuun asennoista selitystä?
Hitto, vasta nyt se selvisi, miksi meikäläisen pallot menevät usein 3 milliä ohi reijästä lähestymisessä. Täytyypä tarkistaa stanssia…
Vielä jäi ratkaisematta kysymys, miksi lyhyillä mailloilla menee hookin puolelle ja pitkillä slaissin?
Täytyypä ensi kerralla kokeilla kotona selityksenä: ’Olin kyllä tulossa suoraan kotiin, mutta coriolisvoima käänsi pubin kohdalla liikkeen suunnan oikealle…’
Hukkihan johtuu vuorovesivoimista. Kun kuu liikuttelee valtameriä, täytyyhän sen pieneen golfpalloonkin vaikuttaa.
Pitää pelata vain väyliä, jotka on pohjois-etelä-suunnassa. Tällöin Coriolis-voima auttaa estämään slaissia… Tämä ohje siis vain oikealta lyöville.
Olen lukenut, että slaissi johtuu stanssista, gripistä, vartalon painosta vasemmalle/oikealle, swingin kaaresta, lantion suuntauksesta, jalkaterien asennosta ja kämmenien keskinäisestä korkeuserosta. Uskon näihin.
Oikeasti kaikki kierteet tulevat mailan tulokulmasta palloon ja tulonopeuden suunnasta.
Svingiä muuttamalla niihin voi toki vaikuttaa.
…tulonopeuden suunnasta…? Hei fyysikot, voiko nopeudella olla suunta???
Itse olen aina luullut että slaissi johtuu huonoista mailoista…
Nopeus (speed) on vektorisuure, vauhti (velocity) skalaari joten toden totta nopeudella on suunta.
Tästä seuraa esimerkiksi se, että vaikka kuinka nopeasti tekisi edestakaisen matkan Turkuun ja palaa lähtökohtaan, on keskinopeus ollut 0.
NimetönVoihan vektori !! Siinäpä se ! Lavan massakeskipisteen ( cg ) suunta on swingiradan tangentin suuntainen. Mikäli lapa ei ole suorassa kulmassa tämän radan kanssa, pallo poikkeaa suoralta lentoradalta. Kitkan (liikettä vastustava voima ) ansiosta pallo saa pystyakselin suuntaista pyörimisliikettä . Ilman virtausnopeus pallon eri puolilla vaihtelee ja Bernoullin periaatteen mukaisesti tästä seuraa paine-ero, joka ’ työntää ’ palloa pyörimisen suuntaan. MUISTA TÄMÄ, KUN ASETUT LYÖNTIIN, MUUTEN SE SLAISSI TULEE TAAS !!!!
Slaissia vain pahentavat huonot releet: liian löysä tai jäykkä tai liian sopiva varsi, liian ohut tai paksu grippi, voi olla myös liian sopiva. Piraattilapa, kloonilapa, usein myös aito, mutta vääränmerkkinen lapa tai virheellinen fitting. vahattu kengännauha antaa usein liian tiukan istuvuuden ja kuluneet tai liian uudet piikit sisältävät sivukierteen siemenen. Perussyy on kuitenkin coriolis.
Tavallaan hiukan vastustan tätä. Viimeiset 4 kuukautta olen tehnyt testejä eteläisellä pallonpuoliskolla ja tulokset eivät puolla teoriaa.
Pukkaa sekä slaissia, että hukkia. Välillä myös jyrkkää drawta. Harvemmin feidaa kyllä.
Kyllä Turkuun mennessä vauhti on aika hidas ja vastaavasti pois tullessa on vauhtia enemmänkin. Ei tuo nyt todistanut mitään.
Ehkä El Ninõ sotkee lyöntiäsi siellä…
Mutta uskoisin magneettisen pohjoisnavan olevan syy miksi lapa tuppaa kääntyilemään eri suuntiin eri suuntaisilla väylillä
Mulle tulee yleensä slaissi tai kaksi ihan siitä syystä, että en jaksa syödä kokonaista.. pizzastahan tässä puhuttiin.. puhuttiinhan?!
Luonnollisesti idästä länteen lyötynä draivistakin tulee pitempi kuin päinvastaiseen suuntaan tykittäessä. Maapallohan ehtii golfpallon ilmalennon aikana vierähtää tovin matkaa alta pois itään päin. Toisaalta nousuveden aikaan pallon lentorata on korkeampi.
Entäpä jos pallolla on muisti. Jospa sille jääkin muistiin viimeinen pyörimissuunta, (esim. viimeksi putattu putti). Ja pallo ottaa samansuuntaisen pyörimissuunnan kuin edellisessäkin lyönnissä oli.
Tällöin olisi hyvin tarkkaa miten päin pallon asetat tiille. Jos esim. asetat pallon tiille samoin päin kuin se oli edellisessä putissa, pallo saattaa saada yläkierteen ja putoaa alas heti lyönnin jälkeen. Jos taas käännät palloa 90 astetta, saat joko slaissin tai hukin riippuen siitä, kumpaan suuntaan käänsit palloa. Paras olisikin varmaan kääntää palloa 180 astetta. Tällöin pallolle tulisi alakierre. Ja se pysyisi (ehkä) suunnassa. Mutta jos pallo edellisessä putissa teki koukkauksen reikään mennessään, silloin se varmaan koukata avauksessakin. Varo koukkaavia palloja ;~)
Tietysti pallolla on muisti. Järvipallothan pyrkivät aina palaamaan takaisin järveen ja outista löydetyt takaisin outtiin.
Pallot pitää siis aina opettaa, ottamaan kierre haluamaansa suuntaan. Sen ehkä voisi tehdä pyörittämällä palloa enne tiiausta, pitkin tiiausaluetta tai salaa taskussa. Ja asettamalla se tarkasti oikean asentoon tiille. Kannattaa kuitenkin varoa järvipalloja ja metsäpalloja. Ne saattaa olla kovapäisiä oppimaan.
Ei pallojen opetus paljon auta, jos on mailasta väärä ote. Parhaiten slaissin välttää, kun pitää mailaa peukalon ja keskisormen välissä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)