-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sitoutumattomuus on myös mahdollisuus, asiaa tarkastellaan kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta – enemmän tai vähemmän suljetun yhteisön tavoitteesta tai kaikille pelaajille avoimesta kenttäyhteisöstä. Sitten on näkökulmia, jotka tarkastelevat golfyhteisöä kentän tulomuodostuksen vinkkelistä – siinä on näkökulma, jossa on merkittävä poikkeama ansaintalogiikassa. 1) Kenttäyhteisöt, joissa kierrosmäärä jää selvästi alle maksimikierrosmäärän (25 000/kiekkaa/18reikää) 2) Kenttäyhteisöt, joissa kierrosmäärä on kentän maksimikierrosmääraa hipova. Näissä ansaintalogiikka näyttää toimivan mielenkiintoisesti poikkeavalla tavalla. Aluksi muutamia lukuja laskelmien lähtökohdiksi. – Kierrosten keskihinta muuttuu kentän kokonaiskierrosmäärän mukaisesti. – Kentän liikevaihto on noin 750 t€/18reikää(+-10%), maksimikierrosmäärä on 30 000 (+-10%) – täyden kentän kierroksen hinnan keskiarvoksi tulee 25€/kiekka – väljemmän kentän (20 000 kiekkaa/18r/vuosi) kiekalle tulee hintaa 37,5€/kiekka Väljemmällä kentällä ajatellaan siten, että jokainen myyty kiekka on aina kotiin päin ja alentaa sitä kuuluisaa pakkovastiketta. Usein niillä kentillä vierailija saa edullisen kierroksen erilaisten kanavien kautta ja maksaa vähemmän kuin kierroksen keskihinnan. Erotuksen maksaa aina osakas. Maksimikierrosmäärää hipovilla kentillä taasen pyritään leikkaamaan muita kuin rajoittamattoman pelioikeuden omaavien kierroksia ja osa niitä rajoitetaan hinnan perusteella. Näillä kentillä ajatellaan siten, että rajoittamattomien pelioikeuksien ulkopuolisista kierroksista pitää saada keskihintaa korkeampi hinta. Eli jokainen myyty kiekka ei olekaan kotiin päin. Älkää nyt vaan sanoko, että nostetaan GreenFeen hintaa reilusti. Sitä kentän hinnastossa kerrottua hintaa maksetaan harvakseltaan, jopa niin harvoin, ettei sillä ole merkitystä. Joillain harvoilla varhain keväällä avautuvilla kentillä se on merkittävä tulolähde – muille ei. Osakkaan vieras on joillekin kentille merkittävä tulolähde, mutta se on oikeastaan osakkaan etuoikeus – ei sitä vieraan etuna voi pitää.
Kenttäyhtiö on osakkaidensa omistamia.
Miksi haluaisin omistaa yhtiötä, jonka tuottamaa hyötyä ei tule minulle. Miksi haluan ylläpitää kenttää henkilöille, jotka tulevat paikalle, ja jopa joskuni eivät välitä huolehtia siitä että kenttä olisi samanlaisessa kunnossa vierailun jälkeen.
Jos muutkin osakkaat epäilevät tätä… kuinka sitten kenelläkään paikkaa mennä harrastamaan.
Tähänhän on pari todella helppoa ratkaisua. Osakkaat voisivat maksaa enemmän vuosittain vastiketta ja vielä kenttäyhtiökin tulisi alentaa green fee-hintaa ensi kaudellle. Näin golfin suosio nousisi lähialueilla ja tulevaisuudessa maksavia asiakkaita kertyy enemmän. Jollain talousmatematiikalla tämä tulisi toimimaan.
Osakkeiden onnellisuusindeksi tulisi nousemaan, kun kentällä lorvisi nuoria harrastajia ja kaiken kirjavaa peliseuraa. Pitää huomauttaa, että klubiravintolallakin menee paremmin, kun huomataan kasvanut kävijämäärä. Ja mikä parasta maksajina toimivat lajille hyvää tahtovat osakkaat.
Toinen vaihtoehto on nostaa suoraan green fee-hintaa ja tuhota lajin tulevaisuus kaventamalla asiakaspohjaa. Lisäksi tämä karsii satunnaisia pelaajia, joten välillisinä kärsijöinä ovat taas osakkaat, vaikka he saavatkin pelata enemmän.
Samalla osakkaille jää enemmän aikaa tyhjemmällä kentällä, mitä voi käyttää enemmän hyväkseen vaatimalla korkeampia hintoja golf-aiheisilla keskustelupalstoilla. Samalla taloudellisesti kenttä joutuu maksamaan vuosittain enemmän ja tämä puuttuva summa kaivetaan väkisin osakkaiden kukkarosta. Slogan ’meidän kenttä’ sopii tähän tilanteeseen, kun lopulta kenttä uppoaa omaan mahdottomuuteensa.
Jos green feen-hinta nousee, niin pelkästään siihen turvautuneet pelioikeudettomat pelaavat eli kansan kielellä lokit etsivät edelleen itselleen edullisimman vaihtoehdon. Tämä voi olla kausipelioikeuden vuokraaminen, pelillippujen ostaminen tai mahdollisesti tarjousostopalvelun kuten Supergolf käyttäminen.
Minusta ei pidä uskotella, että osakkaat voivat siirtää maksuja muille pelaajille ilman valitusta.
Tämä viesti oli provosoivasti kirjoitettu.
eikka kirjoitti: (28.11.2014 9:28:59)
Sitoutumattomuus on myös mahdollisuus, asiaa tarkastellaan kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta – enemmän tai vähemmän suljetun yhteisön tavoitteesta tai kaikille pelaajille avoimesta kenttäyhteisöstä. Sitten on näkökulmia, jotka tarkastelevat golfyhteisöä kentän tulomuodostuksen vinkkelistä – siinä on näkökulma, jossa on merkittävä poikkeama ansaintalogiikassa.
1) Kenttäyhteisöt, joissa kierrosmäärä jää selvästi alle maksimikierrosmäärän (25 000/kiekkaa/18reikää)
2) Kenttäyhteisöt, joissa kierrosmäärä on kentän maksimikierrosmääraa hipova.Näissä ansaintalogiikka näyttää toimivan mielenkiintoisesti poikkeavalla tavalla. Aluksi muutamia lukuja laskelmien lähtökohdiksi.
– Kierrosten keskihinta muuttuu kentän kokonaiskierrosmäärän mukaisesti.
– Kentän liikevaihto on noin 750 t€/18reikää(+-10%), maksimikierrosmäärä on 30 000 (+-10%)
– täyden kentän kierroksen hinnan keskiarvoksi tulee 25€/kiekka
– väljemmän kentän (20 000 kiekkaa/18r/vuosi) kiekalle tulee hintaa 37,5€/kiekka
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on teoreettinen maksimikierrosmäärä kentälle. Ja mikä käytännön maksimikierrosmäärä per 18r ? Ensimmäisessä kappaleessa eikka ilmoittaa luvun olevan 25.000 kierrosta ja toisessa 30.000 (10% heitolla).
Kuitenkin esim. Maskun kentällä pelattiin kaudella 2014 pitkälti yli 36000 kierrosta? Kenttä avattiin huhtikuun loppupuolella ja suljettiin marraskuun puolivälissä.
Tässä lukemassa on vääristymää, enemminkin pitäisi puhua vahvistetuista lähdöistä, ei pelatuista kierroksista. Kankaisissa kun voi nykyisellä väyläreitityksellä pelata ketterästi 3, 6 tai 9 reikää, täyden kierroksen sijaan.
Oktaani kirjoitti: (28.11.2014 13:08:19)
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on teoreettinen maksimikierrosmäärä kentälle. Ja mikä käytännön maksimikierrosmäärä per 18r ? Ensimmäisessä kappaleessa eikka ilmoittaa luvun olevan 25.000 kierrosta ja toisessa 30.000 (10% heitolla).Kuitenkin esim. Maskun kentällä pelattiin kaudella 2014 pitkälti yli 36000 kierrosta? Kenttä avattiin huhtikuun loppupuolella ja suljettiin marraskuun puolivälissä.
Tässä lukemassa on vääristymää, enemminkin pitäisi puhua vahvistetuista lähdöistä, ei pelatuista kierroksista. Kankaisissa kun voi nykyisellä väyläreitityksellä pelata ketterästi 3, 6 tai 9 reikää, täyden kierroksen sijaan.
Kotikenttäni on ollut vuosien saatossa erityisen suosittu (yli 35 000 kiekkaa) ja sitten vain suosittu 28000… 32000 kiekkaa/vuosi.
Teoreettista maksimimäärää on vaikea arvioida tarkasti, koska juuri kukaan ei pelaa kesällä yöaikoina, eikä ukonilmalla ja eikä runsaiden sateiden aikaan. Joku laski että 52 0000 kiekkaa 18r kentälle saa mahtumaan, se on varmasti käytännössä toiveajattelua.Kentiltä puuttuu lähes kokonaan konsepti myydä osakierroksia. Osakierrosten myynti muutoin kuin lähtöreiältä alkaen edellyttää melko hyvää kentän pelitilanteen seurantaa. On saatava luotettava tieto kesken kierrosen vapautuvaan lähtöön. Uskon, että teknologia tulee asiaa edistämään niillä kentillä, joilla osakierroksia voi luontevasti pelata.
Oktaani kirjoitti: (28.11.2014 13:08:19)
Olisi mielenkiintoista tietää mikä on teoreettinen maksimikierrosmäärä kentälle. Ja mikä käytännön maksimikierrosmäärä per 18r ? Ensimmäisessä kappaleessa eikka ilmoittaa luvun olevan 25.000 kierrosta ja toisessa 30.000 (10% heitolla).Teoreettinen maksimi voisi olla 10tuntia *24 pelaajaa *7 kuukautta (210)= 50400. Keväällä ja kesällä voi pelata melkeinpä ympäri vuorokauden ja syksyllä vähemmän, keskimäärin kuitenkin vähintään 10 tuntia startteja.
eikka kirjoitti: (28.11.2014 13:26:40)
Kentiltä puuttuu lähes kokonaan konsepti myydä osakierroksia. Osakierrosten myynti muutoin kuin lähtöreiältä alkaen edellyttää melko hyvää kentän pelitilanteen seurantaa. On saatava luotettava tieto kesken kierrosen vapautuvaan lähtöön. Uskon, että teknologia tulee asiaa edistämään niillä kentillä, joilla osakierroksia voi luontevasti pelata.
Tuota olisi syytä todellakin kehittää. Kolmen lenkin kentillä voisi yksi olla aina varattu näille vajaille kierroksille, kolmen kentän (54 reikää) kokonaisuuksissa kaksi. Miten sitten 18 tai 36 rei’än kentillä? Miten ne paikat miehitettäisiin, jotka jäävät vajaiksi takaysille mentäessä kun moni lopettaa ysiin. Siinähän käytännössä lopullinen päätös syntyy monesti vasta siinä ysiä pelatessa. Kuitenkin moni tietää jo kierrokselle lähtiessään pelaavansa vain yhdeksän reikää, joten ei olisi kovin monimutkaista tehdä järjestelmä, jossa henkilön tulisi ilmoittaa cm:lle tästä ja cm täyttäisi sitten noita ryhmiä takaysille.
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2014 13:40:29)
Tuota olisi syytä todellakin kehittää. Kolmen lenkin kentillä voisi yksi olla aina varattu näille vajaille kierroksille, kolmen kentän (54 reikää) kokonaisuuksissa kaksi. Miten sitten 18 tai 36 rei’än kentillä? Miten ne paikat miehitettäisiin, jotka jäävät vajaiksi takaysille mentäessä kun moni lopettaa ysiin. Siinähän käytännössä lopullinen päätös syntyy monesti vasta siinä ysiä pelatessa. Kuitenkin moni tietää jo kierrokselle lähtiessään pelaavansa vain yhdeksän reikää, joten ei olisi kovin monimutkaista tehdä järjestelmä, jossa henkilön tulisi ilmoittaa cm:lle tästä ja cm täyttäisi sitten noita ryhmiä takaysille.
Totta. Eikös siihen ole joku applikaatio älypuhelimiin jo olemassa, missä CM pystyy seuraamaan missä ryhmät etenevät? Jotakuinkin kaikilla pelaajillahan tänäpäivänä on älypuhelin niin ei luulisi olevan vaikeaa ennen kierrosta napata sovellus päälle ja puhelin taskuun/bägiin (äänettömänä obv).
Ainahan sitä saadaan enemmän pelaajia kentälle jos osakkaat maksaa kentän ylläpidon ja vieraat pääsevät puoli-ilmaiseksi. Mahdollisesti 18-reiän kentälle mahtuu jopa 50.000 kierrosta kaudessa..Klubiravintolakin tuplaa lounasmyyntiään jos osakkaat maksavat aina kahdesta annoksesta ja se toinen tarjotaan satunnaisille ohikulkijoille.
Mutta, pitkässä juoksussa tämäkään tuskin riittää lisäämään golfin suosiota riittävästi. Liiton talous on taas kuralla ja tarvitaan lisää jäseniä ja jäsenmaksuja. Nykyinen määrä ei riitä kunnolla johtajien palkkoihin ja päivärahoihin. Lisää pitää saada jostain – ja äkkiä. Mutta mistä sitä saisi helpoiten?
Tässä valtakunnassa on eniten rahaa valtiolla ja eräs arvostetuimmista poliitikoistamme, ent.ministeri ja tuurijuoppo arhinkäki, sanoikin pari päivää sitten TV:ssä ettei valtion kannata juuri muuta tehdäkään kuin ottaa lisää halpakorkoista lainaa ulkomailta. Siellä sitä jaetaan määrättömästi kaikille halukkaille. Rahasta ei valtakunnan asiat jää kiinni..
Ilmeisesti tämä on vihdoin huomattu myös liiton johdossa. Nyt tavoitteena onkin saada valtio osallistumaan maksumieheksi kansalaisten pelaamiseen. Se on konsultin mielestä erinomaisen hyvä apu myös kentän rakentamisen maksaneille osakkaille. Valtion osallistuminen kustannuksiin helpottaa kuulemma muutenkin osakkaiden maksuvelvollisuutta.
Näin päästään vihdoinkin tavoitteeksi otettuun sitoutumattomaan pelaamiseen – se takaa golfin tulevaisuuden.. Kenenkään tavallisen kansalaisen ei tarvitse sitoutua ainakaan maksajaksi. Kenttien osakkaat ja yhteiskunta kustantaa kaikkien golfharrastuksen.
Eipä muuta kuin suurkiitokset ja terveiset liiton johdolle – lajimme tulevaisuus on pelastettu!
Asioita ehkä muuttaisi, jos golfliitto ja muut golfvaikuttajat veisivät tällaista viestiä:
1)
monissa kunnissa on golfkenttiä, joille pääsee kuka vaan (Paloheinä; monet par-3; täällä kerrotut muut esimerkit)
ilman green cardia, seuran jäsenyyttä, tai muutakaan lippulappua ei tarvita.2)
miksi eivät nämäkään kentät saa kuntien tai valtion tukea, vaikka ovat kaikille avoimia harrastuspaikkoja?Silloin poistuisi argumentti, että golfkentät ovat suljettuja harrastuspaikkoja. Kun nehän ovat avoimia!
Tämä sama viesti läpi myös mediassa.Tietysti tähän täytyy saada faktaa taakse, koska media ja some kaivaa kuitenkin faktat esiin yhdessä päivässä.
Kuten että– kuinka monta % kunnan tai Suomen kentistä on kaikille avoimia?
– kuinka monta % golfkierroksista pelataan näillä avoimilla kentillä?*******************
Jos prosentit ovat järkevän kokoisia, kyllä tukea pitäisi tulla?
Mutta: osaavatko, ja haluavatko, golfvaikuttajat ajaa näiden avoimien kenttien asiaa?
Niistähän yhteiskunnan tuki ja ’valtaväestön’ mielipiteiden muokkaus pitäisi lähteä liikkeelle.Se ei laisinkaan olisi pois Talin tai Sarfvikin jäseniltä, eihän kukaan kiellä suljettujakaan kenttiä ylläpitämästä.
Vielä tarkennus omaan edelliseen:
tarkoitan edellä termillä ’suljettu’ perinteistä ohjeistusta, että on oltava jonkun golfseuran jäsen.
Huono termi tuli valittua, oikeampi olisi ehkä ’rajoitettu’.
Vaihtaisin, jos olisi edit…’Avoin’ tarkoittaa että kuka vaan pääsee, kunhan maksaa pyydetyn maksun.
Olisko kuitenkin niin, että se sitoutumaan haluton, joka pelaisi mistään mitään tietämättä pari kierrosta vuodessa, ei ole mikään ongelma golfin kannalta. Siis vaikka ei pääsisi ollenkaan kentälle. Siellä par-kolmisillakin on hyvä olla jonkinlainen ’järjestys’.
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2014 17:57:23)
Olisko kuitenkin niin, että se sitoutumaan haluton, joka pelaisi mistään mitään tietämättä pari kierrosta vuodessa, ei ole mikään ongelma golfin kannalta. Siis vaikka ei pääsisi ollenkaan kentälle. Siellä par-kolmisillakin on hyvä olla jonkinlainen ’järjestys’.Mitä tarkoitat ’järjestyksellä’ ?
Sitä paitsi otsikko on ’Sitoutumaton on golfille mahdollisuus’, eikä ’Sitoutumaton ei ole golfille ongelma’. Noiden lauseenpätkien merkityksillä on aivan valtava ero.
KL kirjoitti: (28.11.2014 19:17:35)
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2014 17:57:23)
Olisko kuitenkin niin, että se sitoutumaan haluton, joka pelaisi mistään mitään tietämättä pari kierrosta vuodessa, ei ole mikään ongelma golfin kannalta. Siis vaikka ei pääsisi ollenkaan kentälle. Siellä par-kolmisillakin on hyvä olla jonkinlainen ’järjestys’.Mitä tarkoitat ’järjestyksellä’ ?
Sitä paitsi otsikko on ’Sitoutumaton on golfille mahdollisuus’, eikä ’Sitoutumaton ei ole golfille ongelma’. Noiden lauseenpätkien merkityksillä on aivan valtava ero.
Onko sitoutumaton siis golfin pelastaja ja kaikkien ongelmien ratkaisija. Hän täyttää vajaalla kapasiteetilla toimivan, gf-pelaajien massaesiintymistä haikailevan ja budjettivajeen kanssa kamppailevan kentän peliajat ja kassan. Hän jättää rauhaan ruuhkaisen kentän, eikä tule sinne ahdistamaan omistajaa yhä ahtaammalle lähtöaikojen suhteen.
Sitoutumaton ei ole minkäänlainen ongelma eikä varsinkaan mahdollisuus, valitettavasti.
Jonkinlainen järjestys tulee olla myös par-3-kentällä, siten, että kentän kunnosta huolehditaan, otetaan muut huomioon, huolehditaan turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Kun tavallinen Matti Meikäläinen lähtee minne tahansa kylmiltään pelaamaan, ei hänellä voi olla näistä fundamenteista mitään käsitystä sen olen niin monta kertaa päässyt omin aistein toteamaan..
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2014 19:54:37)
KL kirjoitti: (28.11.2014 19:17:35)
Chip Greenside kirjoitti: (28.11.2014 17:57:23)
Olisko kuitenkin niin, että se sitoutumaan haluton, joka pelaisi mistään mitään tietämättä pari kierrosta vuodessa, ei ole mikään ongelma golfin kannalta. Siis vaikka ei pääsisi ollenkaan kentälle. Siellä par-kolmisillakin on hyvä olla jonkinlainen ’järjestys’.Mitä tarkoitat ’järjestyksellä’ ?
Sitä paitsi otsikko on ’Sitoutumaton on golfille mahdollisuus’, eikä ’Sitoutumaton ei ole golfille ongelma’. Noiden lauseenpätkien merkityksillä on aivan valtava ero.
Onko sitoutumaton siis golfin pelastaja ja kaikkien ongelmien ratkaisija. Hän täyttää vajaalla kapasiteetilla toimivan, gf-pelaajien massaesiintymistä haikailevan ja budjettivajeen kanssa kamppailevan kentän peliajat ja kassan. Hän jättää rauhaan ruuhkaisen kentän, eikä tule sinne ahdistamaan omistajaa yhä ahtaammalle lähtöaikojen suhteen.
Sitoutumaton ei ole minkäänlainen ongelma eikä varsinkaan mahdollisuus, valitettavasti.
Jonkinlainen järjestys tulee olla myös par-3-kentällä, siten, että kentän kunnosta huolehditaan, otetaan muut huomioon, huolehditaan turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Kun tavallinen Matti Meikäläinen lähtee minne tahansa kylmiltään pelaamaan, ei hänellä voi olla näistä fundamenteista mitään käsitystä sen olen niin monta kertaa päässyt omin aistein toteamaan..
Jos Chip pääsee asioista päättämään, niin mikään ei koskaan kehity mihinkään suuntaan, se on aivan selvä…
Et varmaankaan ole työssäsi joutunut koskaan innovoimaan tai ylipäätään miettimään mitään uusia ratkaisuja olemassa olevien tilalle..? Ei se mitään, ei kaikista ole siihen.
KL kirjoitti: (28.11.2014 21:15:42)
Jos Chip pääsee asioista päättämään, niin mikään ei koskaan kehity mihinkään suuntaan, se on aivan selvä…
Et varmaankaan ole työssäsi joutunut koskaan innovoimaan tai ylipäätään miettimään mitään uusia ratkaisuja olemassa olevien tilalle..? Ei se mitään, ei kaikista ole siihen.
Sinäkö olet innovoinnin mestari? Ei voi todellakaan olla mitään innovointia, jos kuvittelee, että sitoutumattomuus pelastaa suomalaisen golfin, varsinkin kun se ei ylipäätään ole missään ongelmissa. Siellä missä ei ole tarpeeksi pelaajia, on syytä katsoa peiliin. Uusia pelaajia on hankittava suuntaamalla markkinointi golfin syystä tai toisesta lopettaneisiin, eläköityneisiin kansalaisiin yai aktiiviväestöön, joka hakee itselleen harrastusta.
En panisi mitään painoa sitoutumattomiin, sillä se on kohderyhmä, joka on kaikkein epävarmin ja jonka pelaaminen ja tämän toiminnan kustannuksista vastaaminen edes osaltaan on kaikkein epävarmimmalla pohjalla.
Jos golfkenttien hinnoittelurakennetta siirrettäisiin vielä nykyistäkin enemmän sitoutumattomia suosivaksi, voisin kuvitella ainoan hyötyjän olevan Golfliiton ’työn’tekijät. Lisää ’pelaajia’ ja lisää rahaa tuhlattavaksi.
Pyramidimallista olen samaa mieltä. Mitä enemmän on kaikenkarvaisia golfin harrastajia, sitä enemmän on myös sitoutuneita. Tietysti sillä edellytyksellä että kenttien kannustin- ja hinnoittelurakenne ohjaa pelaajia sitoutumaan.
Selvennykseski. Sitoutunut on pelaaja jolla on pelioikeus joko perinteiseen malliin tai jonkinmoinen rajoitettu pelioikeus jolla voi pelata tiettyinä aikoina tai tiettyjä kenttiä / kentän osia kuten raffeja. Tuo oli vitsi. Rajoitettu pelioikeus voi olla myös junnupelioikeus, opiskelijapelioikeus tms.
Miksiköhän tää keskustustelu muistuttaa yks yhteen suomen tilaa? Joukko fiksuja suomalaisia insinöörejä joilla on käänteentekeviä ajatuksia voivottelee keskenään muttei ota osaa päätöksentekoon. Ihan niin kuin taloudessammekin, pitää olla mukana tekemässä rakenteellisia muutoksia eikä uikuttaa miten asiat on huonosti. Suljetut klubit jees, pay&play klubit jees. Ja kaikki siltä väliltä.
Mukava pelata omalla osakkeella ja hyödyntää sen mukana tuomia etuja.koira kirjoitti: (28.11.2014 22:21:38)
Sitoutunut on pelaaja jolla on pelioikeus joko perinteiseen malliin tai jonkinmoinen rajoitettu pelioikeus jolla voi pelata tiettyinä aikoina tai tiettyjä kenttiä / kentän osia kuten raffeja. Tuo oli vitsi. Rajoitettu pelioikeus voi olla myös junnupelioikeus, opiskelijapelioikeus tms.Ei sitoutuneita pelaajia ole olemassakaan. On vain sidottuja (osakkeenomistajat) ja sitoutumattomia (muut).
PG kirjoitti: (28.11.2014 23:53:38)
koira kirjoitti: (28.11.2014 22:21:38)
Sitoutunut on pelaaja jolla on pelioikeus joko perinteiseen malliin tai jonkinmoinen rajoitettu pelioikeus jolla voi pelata tiettyinä aikoina tai tiettyjä kenttiä / kentän osia kuten raffeja. Tuo oli vitsi. Rajoitettu pelioikeus voi olla myös junnupelioikeus, opiskelijapelioikeus tms.Ei sitoutuneita pelaajia ole olemassakaan. On vain sidottuja (osakkeenomistajat) ja sitoutumattomia (muut).
Vähän sama kun tämän maan taloudesta keskustellessa. On työnantajapuoli ja muut. PG varmaan ajattelee että jos muut sais päättää, yritykset nousis uuteen kukoistukseen!
Tässähän voisi olla tosiaan jotain samankaltaisuutta:
Osakkaat eli pelimahdollisuuden antajat ~ Työnantajat
Vuokrapelaajat ~ Yrityksen menestykseen sitoutuneet työntekijät
Sitoutumattomat ~ Töitä vain palkan eteen tekevät, tahallaan työttömät ja AY- intoilijatJokaisella on tietysti vapaus valita mihin ryhmään kuuluu. Lukuunottamatta yrittäjää joka on usein sidottu yritykseensä kuten osakas joskus osakkeeseensa. Päätöksentekoon sen sijaan on turha yrittää vaikuttaa, jos ei kuulu sitoutuneisiin.
koira kirjoitti: (29.11.2014 1:11:10)
PG kirjoitti: (28.11.2014 23:53:38)
koira kirjoitti: (28.11.2014 22:21:38)
Sitoutunut on pelaaja jolla on pelioikeus joko perinteiseen malliin tai jonkinmoinen rajoitettu pelioikeus jolla voi pelata tiettyinä aikoina tai tiettyjä kenttiä / kentän osia kuten raffeja. Tuo oli vitsi. Rajoitettu pelioikeus voi olla myös junnupelioikeus, opiskelijapelioikeus tms.Ei sitoutuneita pelaajia ole olemassakaan. On vain sidottuja (osakkeenomistajat) ja sitoutumattomia (muut).
Vähän sama kun tämän maan taloudesta keskustellessa. On työnantajapuoli ja muut. PG varmaan ajattelee että jos muut sais päättää, yritykset nousis uuteen kukoistukseen!
Tässähän voisi olla tosiaan jotain samankaltaisuutta:
Osakkaat eli pelimahdollisuuden antajat ~ Työnantajat
Vuokrapelaajat ~ Yrityksen menestykseen sitoutuneet työntekijät
Sitoutumattomat ~ Töitä vain palkan eteen tekevät, tahallaan työttömät ja AY- intoilijatJokaisella on tietysti vapaus valita mihin ryhmään kuuluu. Lukuunottamatta yrittäjää joka on usein sidottu yritykseensä kuten osakas joskus osakkeeseensa. Päätöksentekoon sen sijaan on turha yrittää vaikuttaa, jos ei kuulu sitoutuneisiin.
Vertauksesi on osuva, mutta olemukseltaan tunteita herättävä ja herkkä. On tässä toinenkin merkittävä ero. Osakkeenomistajat eivät voi mennä lakkoon tai rajoittaa muutoinkaan ’yhteisvoimin’ tomintaansa. Se tulkitaan kartelliksi ja laki on sen suhteen ankara. ’Sitoutumattomat’ voivat nykyisellä someaikakaudella muodostaa ’lakkoja tai boikotteja’ eikä laki siihen, ainakaan vielä, sano mitään.
Asetelma on yksipuolisesti osakkeenomistajan käsissä. Heillä on täydellinen vapaus päättää tariffeista (kunhan eivät sovi yhdessä muiden kenttäyhtiöiden kanssa). Järkeä peliin ja päättämään.koira kirjoitti: (29.11.2014 1:11:10)
PG varmaan ajattelee että jos muut sais päättää, yritykset nousis uuteen kukoistukseen!
En ajattele näin, vaan lähinnä kuten Lassi Tilander viimeisessä blogikirjoituksessaan: ’Tänä päivänä ei kukaan viisas sijoita golfiin ropoakaan’. Golfosakkeen joskus hankkinut huomaa yhä useammin, ettei pääse osakkeestaan eroon edes maksamalla. Hän on sidottu siihen.
Vuokralaisesta puhuttaessa on ’sitoutunut’ mielestäni täysin väärä termi. Hänhän on vuokralainen useimmiten juuri siksi, että vuokralaisena hänen ei tarvitse sitoutua.
PG kirjoitti: (29.11.2014 8:08:30)
koira kirjoitti: (29.11.2014 1:11:10)
PG varmaan ajattelee että jos muut sais päättää, yritykset nousis uuteen kukoistukseen!
En ajattele näin, vaan lähinnä kuten Lassi Tilander viimeisessä blogikirjoituksessaan: ’Tänä päivänä ei kukaan viisas sijoita golfiin ropoakaan’. Golfosakkeen joskus hankkinut huomaa yhä useammin, ettei pääse osakkeestaan eroon edes maksamalla. Hän on sidottu siihen.
Vuokralaisesta puhuttaessa on ’sitoutunut’ mielestäni täysin väärä termi. Hänhän on vuokralainen useimmiten juuri siksi, että vuokralaisena hänen ei tarvitse sitoutua.
Tuossa koiran sarkastisessa lauseessa on myös paljon viisautta.
Tosiasiassa ulkopuoliset päättävät (jaloillaan ja lompakollaan) miten kenttäyhtiöillä menee. On osakkeenomistajien lyhytnäköisyyttä mikäli eivät kykene muodostamaan olosuhteiden edellyttämiä päätöksiä. Viittaan avauksessa esitettyyn ristiriitaan:
– vajaakäytössä toimivat kentät haluavat ottaa jokaisen lantin, jonka lisäkierroksista saavat. Sekän on kaikki kassassa vähentämässä pakkovastikkeen määrää.
– Täydet kentät yrittävät jotenkin rajoittaa (jos osaavat) halpapelaajien tunkua kentälle.Sitten nämä kaksi näkökulmaa kohtaavat täällä foorumilla ja keskusteluss on havaittu vähäistä suurempia ymmärtämisvaikeuksia. Samaan aikaan sitoutumattomuusongelman löytäjä kehuu kuinka hän pelaa alle kymmenen euron kierroshinnalla – golf on edullista sitoutuneelle. On siinä ristiriittaa sopeutettavaksi.
eikka kirjoitti: (29.11.2014 9:07:26)
Sitten nämä kaksi näkökulmaa kohtaavat täällä foorumilla ja keskusteluss on havaittu vähäistä suurempia ymmärtämisvaikeuksia. Samaan aikaan sitoutumattomuusongelman löytäjä kehuu kuinka hän pelaa alle kymmenen euron kierroshinnalla – golf on edullista sitoutuneelle. On siinä ristiriittaa sopeutettavaksi.
Sitoutumaton pelioikeudeton golffari ei todellakaan pelaa kympin kierroksia, sen sijaan vuokrapelaaja aika usein. Mutta mihin hän oikein on sitoutunut? No kyllä osakkeeseensa sidotulle osakkeenomistajallekin golfin pelaaminen saattaa joskus olla edullista – jos kaikkia ei lasketa…
Muutamilla kentillä ei ole ns. pakkovastiketta. Ja jotkut menestyvät hyvin vuosittaisen toiminnan ylläpitämiseen kerättävän budjetin rakentamisessa.
Pakkovastikkeen keräävät yhtiöt ovat teoriassa tilanteessa, jossa ei välttämättä tarvitse tehdä mitään muuta, kuin lähettää maksulaput vuosittain. Kentän ’myynti’ ensi kappaleessa kuvatussa mallissa vuosittain jäsenistölle on pakollinen missio, joka ehkä pitäisi ottaa enemmän huomioon myös niillä kentillä, joilla yhtiöjörjestys tai peliohje sisältää pakolisen vuosivastikkeen.
Seuraavana vuonna vapaaehtoisperiaatteella toimivassa mallissa toivotaan, että tuotettu palvelu saa jäsenistön palaamaan ja pelaamaan – lunastamaan pelioikeutensa uudelleen. Mallissa on se hyvä puoli, että toimijoiden on meneteltävä jäsenistöä ja osakkaita tyydyttävällä tavalla tai palkanmaksu hiipuu.
Tavallaan tällainen ’vuokramalli’ olisi itse asiassa siis terveempi tapa pyörittää kenttää. SItoutuminen ja sitouttaminen tapahtuisi vuosittain reilun pelin periaatteella.
-
JulkaisijaArtikkelit