-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (30.5.2015 21:00:05)
Pallo 1 on kyllä esteessä, mutta koskettamisen kautta se on esteessä vain, mikäli se on uponnut maahan siten, että se koskettaa estettä.
Pallo 2 ei ole ulkona, koska se ei ole kokonaan ulkona. ( Ulkona = kentän rajojen ulkopuolella oleva alue). Rajassa kiinni oleva pallon kohta ei ole rajan ulkopuolella.
Ulkorajaa osoittavat merkkipaalut ovat myös rajassa kiinni ja silti ne ovat kokonaan ulkona. Miksi ja minkä säännön nojalla pallon status on eri?
J-PS kirjoitti: (30.5.2015 16:38:49)
duffeli kirjoitti: (30.5.2015 10:24:23)
Jaahas. Eli KL ei siis ollutkaan liittotuomari, tai on – mutta liittotuomari ei ole asiantuntija edes lavealla tulkinnalla. Ottaen huomioon nuo kaikki upeat yhteistyöketjut tältä palstalta liittoon päin ja aiemmin kuullut lässytykset parantuneista viestintämahdollisuuksista, ei tuo vastapallo ehkä niin mahtava ollutkaan. Vaikka foorumin tyyli onkin melko vapaamuotoista, luulisi lukijoiden poimivan täältä myös joitakin tiedonmurusia mukaansa. Niin kauan kun ns. asiantuntijat keskittyvät popparihommiin ja keskenään naureskeluun, ei tavallinen tallaaja saa täältä muuta kuin sen kyseenalaisen viihdearvon. Kun liitto ei tee mitään, on helppo vinkua ettei liiitto tee mitään. Nämä foorumit on siitä hankalia, että kaikki joutuu aina katsomaan peiliin, vaikka se viestintäketju loputa sinne liittoon johtaisikin. Jos asiantuntijat laittaisivat faktaa, perusteltuja näkemyksiä ja tietoa aiemmista tulkinnoista peliin, joutavanpäiväinen jankkaaminen ja riitely vähenisi nopeasti. Vapaaehtoistahan tänne kirjoittaminen toki on ja ei kaikkia kiinnosta netissä roikkuminen. Ja se Peltoniemikin tosiaan puhui mahdollisuudesta viestiä, eikä varsinaisesta viestinnästä.Meillä taitaa olla hieman eri käsitys asiantuntemuksesta. Tokihan liittotuomarin status tarkoittaa että ko. henkilö on selkeästi keskivertopelaajaa paremmin jyvällä lajin säännöistä, mutta ei se kyllä vielä kenestäkään asiantuntijaa tee; jos tekisi, niin sittenhän mäkin olisin asiantuntija. Mitä en siis ole. Mä tarkoitin sellaisia todellisia asiantuntijoita, jotka sääntöjen osaamisen lisäksi ymmärtävät niiden tarkoituksen ja perusteet ja osaavat soveltaa niitä käytäntöön. Ja sellaisa asiantuntijoita mielestäni Suomesta löytyy pikaisesti laskemalla ehkäpä kolme tai neljä ja pari puolikasta päälle. Ne puolikaat ovat kyllä osaamisessa samalla tasolla näiden muiden kanssa, mutta vähäinen käytännön kokemus viime vuosilta hieman ’ruostuttaa’ sitä. Siksi vain puolikas.
Kirjoituksessasi esiintynyt yhteys golfliittoon ei oikein auennut mulle; mitä tekemistä liitolla on tämän asian kanssa?J-P Salakari
Pistin vain nuo yhteistyökumppanit peräkkäin: Golfpiste – digestiivi – liitto.
Mitäs jos joku noista asiantuntijoista viheltäisi pelin poikki ja postaisi loogisen ja perustellun ratkaisun, kun kerta moista ymmärrystä löytyy. Tietysti tähänkin pulmaan voi löytyä joku ennakkotapaus tai ohjeistus, joka myöskin lopettaa jupinat. Provoilulla on puolensa. Sinunkin tekstejä saatiin pitkästä aikaa luettavaksi jo useita.Jos VeikkoK:n 26.5.2015 piirtämän kuvan pallo 2 ei sivuaisikaan pelialueen ja ulkona-alueen rajaa, vaan kyseessä olisikin vesiesteen ja ulkona-alueen raja. Tällöin ulkorajan suhteen on voimassa pallon 2 tapaus ja vesiesteen suhteen pallon 1 tapaus, sillä erotuksella, että pallo koskettaa vesiesteen rajaa ulkona-alueen puolelta. Mikä on ratkaisu tällöin? Ulkona vai vedessä?
Ei tämä ihan oikeasti voi olla näin vaikea asia käsittää!
Ottakaahan ts ja PG jalkapallo ja painakaa se betoniseinään kiinni. Ryhtykää sen jälkeen väittämään, että tuo jalkapallo ei ole kokonaan ko. seinän ulkopuolella.
tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 22:59:47)
PG kirjoitti: (30.5.2015 21:00:05)
Pallo 1 on kyllä esteessä, mutta koskettamisen kautta se on esteessä vain, mikäli se on uponnut maahan siten, että se koskettaa estettä.
Pallo 2 ei ole ulkona, koska se ei ole kokonaan ulkona. ( Ulkona = kentän rajojen ulkopuolella oleva alue). Rajassa kiinni oleva pallon kohta ei ole rajan ulkopuolella.
Ulkorajaa osoittavat merkkipaalut ovat myös rajassa kiinni ja silti ne ovat kokonaan ulkona. Miksi ja minkä säännön nojalla pallon status on eri?
Ulkona olemiselle on paaluille ja pallolle omat sääntönsä. Ei näiden tarvitse olla täsmälleen samat. Ujuttamalla pienen eron määritelmiin (kysymys on ’alle nanometrin erosta’) lordit ovat saaneet nerokkaasti aikaan sen, että sääntöjen soveltaminen ei mene missään tilanteessa hiustenhalkomiseksi. Tärkeintähän on se, että paalujen avulla pystytään mahdollisimman helposti määrittämään, onko pallo ulkona vai sisällä. Vaikka paalut ovat rajassa kiinni ja kokonaan ulkona, sääntöjen soveltamisen kannalta on järkevämpää, että rajassa kiinni oleva pallo on sisällä eikä ulkona. Näinhän se onkin, koska ulkona olevaksi alueeksi lordit ovat määritelleet kentän rajojen ulkopuolella olevan alueen.
Jos jokin joukko jaetaan rajalla kahteen osaan, on sovittava siitä, kumpaan joukkoon itse raja kuuluu. On selvää, että raja ei kuulu rajan ulkopuolella olevaan alueeseen.
KL kirjoitti: (31.5.2015 0:08:07)
Ei tämä ihan oikeasti voi olla näin vaikea asia käsittää!Ottakaahan ts ja PG jalkapallo ja painakaa se betoniseinään kiinni. Ryhtykää sen jälkeen väittämään, että tuo jalkapallo ei ole kokonaan ko. seinän ulkopuolella.
Mietipä sinä onko seinään kosketuksissa oleva jalkapallon pinta kokonaan irti seinäpinnasta ja siten kokonaan betoniseinän pinnan (eli rajan) ulkopuolella ja onko jalkapallon pinta osa jalkapalloa, vai kuuluuko jalkapalloon vain sen sisus ilman pintaa?
KL kirjoitti: (31.5.2015 0:08:07)
Ei tämä ihan oikeasti voi olla näin vaikea asia käsittää!Ottakaahan ts ja PG jalkapallo ja painakaa se betoniseinään kiinni. Ryhtykää sen jälkeen väittämään, että tuo jalkapallo ei ole kokonaan ko. seinän ulkopuolella.
Sinullehan tämä vaikeaa näyttää olevan ja olet kumoamassa loordien antamaa ohjeistusta ja vuosikymmeniä käytössä ollutta tapaa asian ratkaisemiseksi. Mikä huvittavinta, vieläpä täysin järjettömin ja toimimattomin vertauksin jostain kuvitellusta seinästä ja jalkapallosta.
Katsos KL kun sellaista seinää ei ole ja se käytetty narukin on kokonaan sisällä.
…niin ja tuota… kun oikeen tarkkaan mietitään, niin osa siitä jalkapallosta on kyllä seinän sisällä. Tuokin lienee sinulle yllätys..
PG kirjoitti: (31.5.2015 8:16:59)
tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 22:59:47)
PG kirjoitti: (30.5.2015 21:00:05)
Pallo 1 on kyllä esteessä, mutta koskettamisen kautta se on esteessä vain, mikäli se on uponnut maahan siten, että se koskettaa estettä.
Pallo 2 ei ole ulkona, koska se ei ole kokonaan ulkona. ( Ulkona = kentän rajojen ulkopuolella oleva alue). Rajassa kiinni oleva pallon kohta ei ole rajan ulkopuolella.
Ulkorajaa osoittavat merkkipaalut ovat myös rajassa kiinni ja silti ne ovat kokonaan ulkona. Miksi ja minkä säännön nojalla pallon status on eri?
Ulkona olemiselle on paaluille ja pallolle omat sääntönsä. Ei näiden tarvitse olla täsmälleen samat. Ujuttamalla pienen eron määritelmiin (kysymys on ’alle nanometrin erosta’) lordit ovat saaneet nerokkaasti aikaan sen, että sääntöjen soveltaminen ei mene missään tilanteessa hiustenhalkomiseksi. Tärkeintähän on se, että paalujen avulla pystytään mahdollisimman helposti määrittämään, onko pallo ulkona vai sisällä. Vaikka paalut ovat rajassa kiinni ja kokonaan ulkona, sääntöjen soveltamisen kannalta on järkevämpää, että rajassa kiinni oleva pallo on sisällä eikä ulkona. Näinhän se onkin, koska ulkona olevaksi alueeksi lordit ovat määritelleet kentän rajojen ulkopuolella olevan alueen.
Jos jokin joukko jaetaan rajalla kahteen osaan, on sovittava siitä, kumpaan joukkoon itse raja kuuluu. On selvää, että raja ei kuulu rajan ulkopuolella olevaan alueeseen.
Sanoo määritelmä tai sääntö numero…
Kaikki rajaa osoittavat merkinnät ovat itse myös kokonaan ulkona, joten eikö pikemminkin ole selvää, että raja kuuluu rajan ulkopuolella olevaan alueeseen?
Oikeastihan fyysisesti sellaista rajapintaa ei ole olemassakaan. Kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa kaksiulotteista tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siis edes nanometriä. Jos pallo yhdellä pisteellä, jonka tilavuus on nolla, koskettaa tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siitä fyysisesti ole yhtään osaa kentän puolella. Pallon osa on joko ulkona tai sisällä, ei ole olemassa välimuotoa. Jos yhtään osaa ei ole kentällä, on pallo kokonaan ulkona.tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 10:18:23)
Kaikki rajaa osoittavat merkinnät ovat itse myös kokonaan ulkona, joten eikö pikemminkin ole selvää, että raja kuuluu rajan ulkopuolella olevaan alueeseen?
Oikeastihan fyysisesti sellaista rajapintaa ei ole olemassakaan. Kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa kaksiulotteista tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siis edes nanometriä. Jos pallo yhdellä pisteellä, jonka tilavuus on nolla, koskettaa tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siitä fyysisesti ole yhtään osaa kentän puolella. Pallon osa on joko ulkona tai sisällä, ei ole olemassa välimuotoa. Jos yhtään osaa ei ole kentällä, on pallo kokonaan ulkona.Siis hetkinen… raja ei olekaan rajalla vaan ulkona? Ja siis raja onkin rajan ulkopuolella? Ja sen kertoo sääntö nro mikä?
Minkähän takia sitä vastausta mun kysymykseen ei kumpikaan näistä vänkääjästä esitä? Ei se niin vaikea ollut kun vaan toteaa itselleenkin faktat.
Vai haluatko TM kertoa miten tuon alle nanometrin leikkuupinnan aiot kentällä aidossa tilanteessa määrittää?
Huikeeta logiikkaa kaikkineen alkaa esiintyä…
Huoh…
Vielä yksi ajatusmalli havainnolistamaan asiaa. Lähdetään sääntöjen määritelmästä: Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Unohdetaan epätarkkuusperiaate ja ajatellaan, että jokainen pallon osa on joko ulkona tai sisällä. Jos pallon osa ei ole kentällä, on se siis ulkona. Ja päinvastoin. Ajatellaan, että meillä on äärettömän terävä palloja leikkaava lasersäde. Pyyhkäistään sillä rajapintaa. Nyt jos pallosta putoaa hiukkanenkin kentälle, on se osa kentällä ja muu osa ulkona. Jos säde vain sivuaa palloa, koskettaa se sitä vain pisteen verran (pisteen pinta-ala ja tilavuus on nolla.) Kvarkin kvarkkia pallosta ei putoa kentän puolelle, joten sen kaikki osat ovat ulkona. Ts pallo on kokonaan ulkona.***, jätkä jankkaa samaa *** kahdeksatta sivua lukematta muiden viestejä.
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 11:54:32)
Huoh…
Vielä yksi ajatusmalli havainnolistamaan asiaa. Lähdetään sääntöjen määritelmästä: Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Unohdetaan epätarkkuusperiaate ja ajatellaan, että jokainen pallon osa on joko ulkona tai sisällä. Jos pallon osa ei ole kentällä, on se siis ulkona. Ja päinvastoin. Ajatellaan, että meillä on äärettömän terävä palloja leikkaava lasersäde. Pyyhkäistään sillä rajapintaa. Nyt jos pallosta putoaa hiukkanenkin kentälle, on se osa kentällä ja muu osa ulkona. Jos säde vain sivuaa palloa, koskettaa se sitä vain pisteen verran (pisteen pinta-ala ja tilavuus on nolla.) Kvarkin kvarkkia pallosta ei putoa kentän puolelle, joten sen kaikki osat ovat ulkona. Ts pallo on kokonaan ulkona.Soita mulle kun saat ton lasersäteen riittävän tarkasti suunnattua niin tulen asettelemaan sitten palloa linjalle. Siihen asti mä jatkan täällä todellisuudessa käytännön asiat ymmärtäen.
Tosin menee varmaan taas yö valvoessa kun mietin miten pieni hiukkanen siitä pallosta pitää lähteä ja mitäs jos tuuli viekin sen hiukkasen?
Rajapinta on teoreettinen taso, joka jakaa tilan kentällä tai ulkona olevaksi. Tuolla tasolla ei ole paksuutta. Jos olisi, niin se paksuus olisi määritelty säännöissä. Rajapinta voi koskettaa palloa joko leikkaamalla tai sivuamalla. Sivuamistilanteessa kaikki osat pallosta ovat rajapinnan samalla puolella – jos osa olisi toisella puolella, niin rajapinta leikkaisi palloa.
Ihan eri juttu sitten on miten tuon rajapinnan oikea kohta yritetään selvittää – tolpasta tolppaan katsomalla, narulla vetämällä, laserosoittimella keilaamalla tai muulla tavalla.
Uskoisin (uskon asia!), että kun parhaan taidon/tietämyksen/kokemuksen mukaan tuo rajan kohta on selvitetty, niin sen jälkeen katsotaan onko pallosta pienikään osa kentän puolella – jos on, niin pallo kentällä.Rauski kirjoitti: (30.5.2015 20:46:00)
J-PS kirjoitti: (30.5.2015 19:43:48)
ts kirjoitti: (30.5.2015 17:58:08)
Ja edelleen sama kysmys johon nyt toivon vastausta: Millä KÄYTÄNNÖN keinolla ratkaisisit tilanteen jos naru ei kelpaa? Huipputarkka mittalaite VTT:ltä taksilla paikalle ja kenttä jumiin?
Jos vaikka välillä unohdetaan kaikki tuo periaatteellinen vääntäminen ja henkilökohtaiset kaksintaistelut, niin ihan käytännön tuomarityöskentelyssä olen havainnut hyväksi lisävarusteeksi tuomarireppuun tuollaisen laserosoittimen. Jos outtipaalut on asianmukaisesti hoidetulla alueella, on tilanteen tsekkaaminen tuollaisen avulla usein nopeampaa ja helpompaa kuin narun virittely. Onnistuu ilman apuvoimiakin.
-jp-
PS. Rauski, taivuttaaks tuuli lasersädettä? 😀
JP-S ei taivuta tuuli, paljon suurempi virhe tulee sen käyttäjän toimesta, joka kuvittelee sen antavan oikean tuloksen. Toleranssista puhutaan jo milleissä jopa rakennustyömaalla 10 metrin matkalla, jossa ne sentään seisoo tukevasti jaloilla telineessä. Työmiehet sitten korjaa amattitaidollaan käytännössä tuollaiset pikku heitot. Lasereilla tehdyn 3D-mallinnuksen perusteella on jouduttu meidän työpaikalla laittamaan putkilinjoja jo neljä kertaa uusiksi, kun joku kämmäs mittauksissa. 🙂
Olen hieman hämilläni, siis heittääkö laser sivusuunnassa? Jos näin on niin olisi mielenkiintoista kuulla millä työmaalla putkilinjoja vedetään uusiksi näin pienistä heitoista?
TapioH kirjoitti: (31.5.2015 15:01:24)
Rajapinta on teoreettinen taso, joka jakaa tilan kentällä tai ulkona olevaksi. Tuolla tasolla ei ole paksuutta. Jos olisi, niin se paksuus olisi määritelty säännöissä. Rajapinta voi koskettaa palloa joko leikkaamalla tai sivuamalla. Sivuamistilanteessa kaikki osat pallosta ovat rajapinnan samalla puolella – jos osa olisi toisella puolella, niin rajapinta leikkaisi palloa.Ihan eri juttu sitten on miten tuon rajapinnan oikea kohta yritetään selvittää – tolpasta tolppaan katsomalla, narulla vetämällä, laserosoittimella keilaamalla tai muulla tavalla.
Uskoisin (uskon asia!), että kun parhaan taidon/tietämyksen/kokemuksen mukaan tuo rajan kohta on selvitetty, niin sen jälkeen katsotaan onko pallosta pienikään osa kentän puolella – jos on, niin pallo kentällä.Erittäin hyvin kiteytetty, juuri noin se menee.
TS:n ajatushämy johtuu alunperin siitä, että reaalimaailman tapahtumaa yritetään selittää abstrakteilla käsitteillä. Piste, viiva ja taso ovat abstrakteja geometrisia käsitteitä, joille ei oikeasti ole olemassa mitään fyysistä vastinetta. Kolmiulotteisessa maailmassa ei ole fyysisesti olemassa nollaulotteista pistettä, yksiulotteista viivaa eikä kaksiulotteista tasoa. Siten minkään yhden pisteen sivuamisella minkään viivan kanssa ei ole tosimaailmassa mitään vastinetta.
Tosielämässä Sir Smokin esittämä ajatus on hyvä: Jos pallosta ei ole havaittavaa osaa kentän puolella, on se kokonaan ulkona. Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.TS:n ajatushämy johtuu alunperin siitä, että reaalimaailman tapahtumaa yritetään selittää abstrakteilla käsitteillä. Piste, viiva ja taso ovat abstrakteja geometrisia käsitteitä, joille ei oikeasti ole olemassa mitään fyysistä vastinetta. Kolmiulotteisessa maailmassa ei ole fyysisesti olemassa nollaulotteista pistettä, yksiulotteista viivaa eikä kaksiulotteista tasoa. Siten minkään yhden pisteen sivuamisella minkään viivan kanssa ei ole tosimaailmassa mitään vastinetta.
Tosielämässä Sir Smokin esittämä ajatus on hyvä: Jos pallosta ei ole havaittavaa osaa kentän puolella, on se kokonaan ulkona. Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.ts kirjoitti: (31.5.2015 10:35:02)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 10:18:23)
Kaikki rajaa osoittavat merkinnät ovat itse myös kokonaan ulkona, joten eikö pikemminkin ole selvää, että raja kuuluu rajan ulkopuolella olevaan alueeseen?
Oikeastihan fyysisesti sellaista rajapintaa ei ole olemassakaan. Kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa kaksiulotteista tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siis edes nanometriä. Jos pallo yhdellä pisteellä, jonka tilavuus on nolla, koskettaa tasoa, jonka paksuus on nolla, ei siitä fyysisesti ole yhtään osaa kentän puolella. Pallon osa on joko ulkona tai sisällä, ei ole olemassa välimuotoa. Jos yhtään osaa ei ole kentällä, on pallo kokonaan ulkona.Siis hetkinen… raja ei olekaan rajalla vaan ulkona? Ja siis raja onkin rajan ulkopuolella? Ja sen kertoo sääntö nro mikä?
Minkähän takia sitä vastausta mun kysymykseen ei kumpikaan näistä vänkääjästä esitä? Ei se niin vaikea ollut kun vaan toteaa itselleenkin faktat.
Vai haluatko TM kertoa miten tuon alle nanometrin leikkuupinnan aiot kentällä aidossa tilanteessa määrittää?
Huikeeta logiikkaa kaikkineen alkaa esiintyä…
Höh, kirjoitushämy, sori. Rajamerkinnät ovat kokonaisuudessaan kentän ulkopuolella, joten teoreettisen rajapinnakin pitäisi ajatella olevan ulkona eikä kentällä. Toisaalta rajapinnalla ei ole paksuutta, joten ihan sama…
Pohdintahan on ollut ihan teoreettista ja käytäntöön on ihan omat systeeminsä. Yhdestä esittämästäsi käytännöstä olen eri mieltä. Paalujen väliin pingotettua narua sivuava pallo on ulkona eikä sisällä. Kun se naru on paalujen sisäpinnan tasaan tiukalle pingotettu, määrittää narun ulkopinta ulkorajan, eikä ole nanometriä irti siitä.Miksi olisi? Ja jos on nanometrin irti rajasta, voidaan taas spekuloida pallosta, joka on nanometrin irti narusta; onko se sisällä vai ulkona?tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 17:05:15)
Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.Ei se minun hämy ole vaan loordien. Mene heille kertomaan miten väärässä ovat moisessa ohjeistuksessa.
Samalla voit rakentaa sitä laseria ja miettiä sen suuntaamista niin, että millinkään virhettä ei tule ja saadaan näihin jokapäiväisiin tärkeisiin tilanteisiin oikea ratkaisu.
Todellisuudessa sun ajatushämy lähtee siitä, että olet niin kaukana todellisuudesta tämän asian suhteen. Naru on paras konsti tarkkoihin tilanteisiin jos viivaa ei ole piirrettynä ja sen tarkkuus mainitsemallani tavalla tasan riittävä. 99,999% tapauksista kuitenkin katsotaan silmällä ja todellisuudessa tuollaista tangeeraavaa tilannetta jossa tuo yksinkertainen mittaustapa ei riittäisi, ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan.
ts kirjoitti: (31.5.2015 17:55:30)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 17:05:15)
Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.Ei se minun hämy ole vaan loordien. Mene heille kertomaan miten väärässä ovat moisessa ohjeistuksessa.
Kerro sinä ensin meille mistä tuo ohjeistus on löydettävissä.
KL kirjoitti: (31.5.2015 18:12:14)
ts kirjoitti: (31.5.2015 17:55:30)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 17:05:15)
Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.Ei se minun hämy ole vaan loordien. Mene heille kertomaan miten väärässä ovat moisessa ohjeistuksessa.
Kerro sinä ensin meille mistä tuo ohjeistus on löydettävissä.
Voi kun tietäisin mistä se nykyään löytyy. Itselle se on näytetty koulutuksessa joskus 90-luvun puolivälissä ja tuo on ollut kautta aikojen tunnettu tapa ja meille tuotiin silloin esille.
Mutta mä odottelen sitä vastausta edelleen siitä vaihtoehtoisesta konstista. Mikähän kumma siinä on että et saa sellaista aikaiseksi vaan pelkkää tyhjää jankkaamista taas kerran.
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 17:53:06)
Pohdintahan on ollut ihan teoreettista ja käytäntöön on ihan omat systeeminsä. Yhdestä esittämästäsi käytännöstä olen eri mieltä. Paalujen väliin pingotettua narua sivuava pallo on ulkona eikä sisällä. Kun se naru on paalujen sisäpinnan tasaan tiukalle pingotettu, määrittää narun ulkopinta ulkorajan, eikä ole nanometriä irti siitä.Miksi olisi? Ja jos on nanometrin irti rajasta, voidaan taas spekuloida pallosta, joka on nanometrin irti narusta; onko se sisällä vai ulkona?
Samoin sinulta odotan edelleen sitä toimivaa vaihtoehtoista tapaa tilanteen ratkaisemiseen. Nyt ei väistelyt oikeen auta eikä vakuuta.
Niin ja onko raja sisä vai ulkopuolella on ihan puhdas mielipidekysymys ja onneksi sellainen johon ei koskaan kukaan joudu vastaamaan.
Tuota tuota, …
Jos pallo koskettaa out-paalujen väliin pingoitettua narua, pallo ei ole silloin kokonaan ulkona. Tässä menee taas kerran teoreettinen ja käytännöllinen ajattelu sikin ja sokin. Naru nimittäin taipuu tuossa tapauksessa. Ilmeisesti juuri tästä syystä J-PS pitää laseresoitinta mukanaan.
Kotiharjoituksena jokainen voi laskea, kuinka suurella voimalla naru painaa palloa, jos pallo on 1 mm verran kentän puolella, kahden paalun puolessa välissä, paalujen väli on 6 metriä ja narua kiristetään 10 Newtonin voimalla. Kansankielellä 10 Newtonia on kutakuinkin yksi kilo.
Myös TS on oikeassa. Ei ole niin hienoa mittalaitetta, etteikö tyhmyri osaisi käyttää sitä väärin.
Sir Smokki kirjoitti: (31.5.2015 19:09:00)
Tuota tuota, …Jos pallo koskettaa out-paalujen väliin pingoitettua narua, pallo ei ole silloin kokonaan ulkona. Tässä menee taas kerran teoreettinen ja käytännöllinen ajattelu sikin ja sokin. Naru nimittäin taipuu tuossa tapauksessa. Ilmeisesti juuri tästä syystä J-PS pitää laseresoitinta mukanaan.
Kotiharjoituksena jokainen voi laskea, kuinka suurella voimalla naru painaa palloa, jos pallo on 1 mm verran kentän puolella, kahden paalun puolessa välissä, paalujen väli on 6 metriä ja narua kiristetään 10 Newtonin voimalla. Kansankielellä 10 Newtonia on kutakuinkin yksi kilo.
Myös TS on oikeassa. Ei ole niin hienoa mittalaitetta, etteikö tyhmyri osaisi käyttää sitä väärin.
Sekä naru että laserosoitinkin ovat molemmat lähinnä teoreettisia malleja ja harvoin tulee tilannetta että niitäkään pääsisi maastoeteiden vuoksi käyttämään. Enemmän niitä voidaan käyttää tuon määrityksen ymmärtämisen esimerkkeinä.
Veikkaanpa että niissä kisoissa missä J-P on tuomaroimassa, on myös viivat piirretynä. Silloin hän ei kaiva laserosoitinta repustaan vaan katsoo koko kahden metrin korkeudesta näkyykö valkoista vai ei ja koko pienen ja heiveröisen olemuksensa voimalla julistaa tuimailmeisen tuomionsa ilman sen kummempaa vatulointia.
Tuota tuota, …kaksi kysymystä yleisellä tasolla, mutta jossain määrin tähänkin keskusteluun liittyen:
1. Voiko rajaa koskettava esine (esim. pallo) olla kokonaan rajan ulkopuolella?
2. Voiko rajan ulkopuolella olevan esineen (esim. pallon) etäisyys rajasta olla = 0?Onko mielipiteitä?
-
JulkaisijaArtikkelit