-
JulkaisijaArtikkelit
-
Fubar kirjoitti: (27.1.2015 19:13:08)
Vantti kirjoitti: (27.1.2015 18:54:04)
Tässähän juurikin tuo homma kompastuu. Ei huonon pelaajan tarvitse päästä yrittämään par tulosta vaan pelata omalla tasollaan kaikki elementit sisältäen.
Jotenkin tähän sisältyy ajatus, että parempien pelaajien tulee pystyä pätemään kentällä ja muiden on sopeuduttava parempien pelaajien sääntöihin.
Minä olen kokenut aina pelaavani harjoituskierroksella vain itseäni vastaan. Jos joku vie pallon 30 metrin päähän lipusta ja lyö siitä niin mitä se minulle kuuluu. Jos hän on tyytyväinen, hyvä vain. Kuten on aikaisemmissa viesteissä sanottu, kilpailut ja tasoituskierrokset ovat asia erikseen.Tämä ’harjoituskierros’ -ajatus tuntuu nyt vievän vähän harhateille. Mun ymmärrykseni mukaan golfia harjoitellaan rangella ja lähipelialueilla, mutta kentällä sitä pelataan. Ja väitän, että kaikille ryhmässä mukana pelaaville se on nautittavimpaa jos peli tapahtuu sääntöjen puitteissa. Ymmärrän vapaan tiin valinnan, mutta edes ajatus pallojen kuljettelusta sinne tai tänne kuulostaa kyllä kummalliselta.
Ehkä tämä itselleen pelaaminen sitten tarkoittaa sitä perisuomalaista ollaan yksin porukassa -mentaliteettiä, joka ei golfin parissa ole kyllä kovin mielekästä. Toki jos pelaa yksin omassa ryhmässään ei tietenkään kukaan ole ihmettelemässä vaikka palloa potkisi tai siirtelisi niin paljon kuin sielu sietää.
Tiipaikan valinnan vapaudesta käsittääkseni keskustellaan vaiko? Itse harjoittelen kentällä useastikin, pelkät raudat mukaan kierrokselle ja punaisilta. Pelaamisen alkupuolelta tulee itsellenikin mieleen omat siirtelyt kierroksen aikana mutta syynä oli aina pelinopeus.
Oman tiipaikan valinta pitääkin nimenomaan olla vapaaehtoinen ja siitä jokaisen pitää päättää itse mistä haluaa pelata. Mutta ylhäältä päin ei pidä tulla mitään yleisohjeita, että aloittelijat/seniorit pelaa lyhempää kenttää jne. Kenenkään etua tuskin palvelee, että aloittelija laitetaan 100m päähän lipusta ja sanotaan että ’lyöppäs siitä neljällä kuppiin, niin olet yhtä hyvä kuin Tiger Woods’. Täällä keskustellaan paljon siitä onnistumisen riemusta, kun lyhyemmällä kentällä pääsee birkkua puttailemaan. Onnistumisten pitäisi kuitenkin tulla haasteiden kautta, eikä helpotusten. Haastamalla pelaajan ja silloin onnistumalla ruokitaan varmasti paljon enemmän pelaajan mielenkiintoa ja onnistumisen riemua, kuin tekemällä asiasta liian helppoa. Jokaisella on edelleen joka väylällä tasoituksen määrittelemä par-tulos ja tähän omaa tulosta pitäisi verrata, pelasi sitten punaisilta tai valkeilta tiipaikoilta.
Toisin myös tähän toisen epäkohdan esille ja väitän, että moni suomalainen pelaa kentät liian lyhyinä. Suurin osa 0-15 tasoituksellisista tyytyy aina pelaamaan keltaisilta, vaikka lyöntitaito ja pituus riittäisi varmasti pelaamaan valkoisiltakin. Sitä vaan yleisesti pidetään ’pelimiesten’ tiinä ja sinne ei kehdata mennä. Täältä pelattuna se vasta ensimmäinen 80 lyönnin alitus vasta onnistumiselta tuntuukin ja peliinkin saa haasteita useammalta osa-alueelta verrattuna keltaisiin tiipaikkoihin. Suomalaisten mieliin on vaan iskostettu ajatus, että sieltä ei pitäisi pelata kuin oikeiden pelimiesten, ja tälläisiä mielikuvia ei tarvitsisi enää ruokkia punaisten tiipaikkojen suhteen, vaan antaa puolueeton vapaus kaikkien valita oma tiiboksinsa, halusi se aloittelija/seniori pelata sitten vaikka punaisilta tai valkeilta.
toveri kirjoitti: (27.1.2015 19:31:02)
Fubar kirjoitti: (27.1.2015 19:13:08)
Vantti kirjoitti: (27.1.2015 18:54:04)
Tässähän juurikin tuo homma kompastuu. Ei huonon pelaajan tarvitse päästä yrittämään par tulosta vaan pelata omalla tasollaan kaikki elementit sisältäen.
Jotenkin tähän sisältyy ajatus, että parempien pelaajien tulee pystyä pätemään kentällä ja muiden on sopeuduttava parempien pelaajien sääntöihin.
Minä olen kokenut aina pelaavani harjoituskierroksella vain itseäni vastaan. Jos joku vie pallon 30 metrin päähän lipusta ja lyö siitä niin mitä se minulle kuuluu. Jos hän on tyytyväinen, hyvä vain. Kuten on aikaisemmissa viesteissä sanottu, kilpailut ja tasoituskierrokset ovat asia erikseen.Tämä ’harjoituskierros’ -ajatus tuntuu nyt vievän vähän harhateille. Mun ymmärrykseni mukaan golfia harjoitellaan rangella ja lähipelialueilla, mutta kentällä sitä pelataan. Ja väitän, että kaikille ryhmässä mukana pelaaville se on nautittavimpaa jos peli tapahtuu sääntöjen puitteissa. Ymmärrän vapaan tiin valinnan, mutta edes ajatus pallojen kuljettelusta sinne tai tänne kuulostaa kyllä kummalliselta.
Ehkä tämä itselleen pelaaminen sitten tarkoittaa sitä perisuomalaista ollaan yksin porukassa -mentaliteettiä, joka ei golfin parissa ole kyllä kovin mielekästä. Toki jos pelaa yksin omassa ryhmässään ei tietenkään kukaan ole ihmettelemässä vaikka palloa potkisi tai siirtelisi niin paljon kuin sielu sietää.
Tiipaikan valinnan vapaudesta käsittääkseni keskustellaan vaiko? Itse harjoittelen kentällä useastikin, pelkät raudat mukaan kierrokselle ja punaisilta. Pelaamisen alkupuolelta tulee itsellenikin mieleen omat siirtelyt kierroksen aikana mutta syynä oli aina pelinopeus.
Kaikki golfkierrokset ovat harjoituskierroksia, lukuunottamatta kilpailu- tai tasoituskierroksia. Jos joku haluaa harjoituskierroksella siirtää palloa, nostaa pallon taskuun, dropata vesiesteen yli tai muutoin helpottaa peliään, eihän se ole minulta pois … miksi se häiritsee joitakuita?
Putti-Possu kirjoitti: (27.1.2015 20:23:30)
Kaikki golfkierrokset ovat harjoituskierroksia, lukuunottamatta kilpailu- tai tasoituskierroksia. Jos joku haluaa harjoituskierroksella siirtää palloa, nostaa pallon taskuun, dropata vesiesteen yli tai muutoin helpottaa peliään, eihän se ole minulta pois … miksi se häiritsee joitakuita?
Ei minua ainakaan häiritse. Vieroksun vaan ajatusta, että peliä pitäisi helpottaa että kaikki voisivat saavuttaa samaa scorea. Tässä pelissä kun nimenomaan mitataan kykyä tehdä tulosta.
Joku mainitsi slopen ja sehän on todellisuudessa aivan vitsi eikä toimi lainkaan samalla tavalla eri pelaajaryhmille, eli ajatus että sen kautta eri tiipaikoilta pelatut tasoitukset olisivat jotenkin verrattavissa on jo aivan pielessä.
Mertti kirjoitti: (27.1.2015 19:54:45)
Toisin myös tähän toisen epäkohdan esille ja väitän, että moni suomalainen pelaa kentät liian lyhyinä. Suurin osa 0-15 tasoituksellisista tyytyy aina pelaamaan keltaisilta, vaikka lyöntitaito ja pituus riittäisi varmasti pelaamaan valkoisiltakin.Hmmm…. ei tarvitse kuin vilkaista kotiseurani lyöntipelimestisten tuloksia, niin voi todeta bäkärin olevan aivan liian kaukana kaikille yli 10 händärillä ja useimmille yli 5 händärillä pelaaville.
Mitä muuten tarkoittaa ’ lyöntitaito ja -pituus riittäisi varmasti pelaamaan valkoisiltakin’ ? Miten se mitataan? Millainen tulos bäkäriltä kertoo riittävästä lyöntitaidosta ja -pituudesta?
KL kirjoitti: (27.1.2015 20:56:00)
Mitä muuten tarkoittaa ’ lyöntitaito ja -pituus riittäisi varmasti pelaamaan valkoisiltakin’ ? Miten se mitataan? Millainen tulos bäkäriltä kertoo riittävästä lyöntitaidosta ja -pituudesta?
Hmm.. erittäin hyvä kysymys KL. Mulla on tohon kyllä vedenpitävä vastauskin, mutta annetaan muiden kertoa ensin.
Niin eikä ne bäkärit noille sun mainitsemillekaan pelaajille liian kaukana ole. Se kertoo vaan slopen toimimattomuudesta 😉
Hmmm…. ei tarvitse kuin vilkaista kotiseurani lyöntipelimestisten tuloksia, niin voi todeta bäkärin olevan aivan liian kaukana kaikille yli 10 händärillä ja useimmille yli 5 händärillä pelaaville.
Mitä muuten tarkoittaa ’ lyöntitaito ja -pituus riittäisi varmasti pelaamaan valkoisiltakin’ ? Miten se mitataan? Millainen tulos bäkäriltä kertoo riittävästä lyöntitaidosta ja -pituudesta?
Tulos, tulos, tulos… Meillä on jo lähtökohtaisesti niin erilaiset lähestymisfilosofia tähän peliin. Minä annan enempi arvoa itselleni pääosin hyvillä lyönneillä pelatusta 80:stä, kuin keskiverto pelillä saadusta 75:stä. Minä saan pelilliset nautinnot itseni haastamisesta ja niissä onnistumisista, tulos on minulle toissijainen asia.
Ja mitä tulee tuohon kakkoskappaleeseen, sitä voi pelata punaisiltakin 100 lyöntiä ihan samalla lailla kuin valkoisiltakin, tosin valkeilta keskimäärin useammin. Minusta valkoisille pitäisi mennä pelaamaan, silloin kun itsestä siltä tuntuu. Usein vaan kuulee ihmisten sanovan syyksi pelitaitoja, lyöntipituuksia tai tasoituksia ettei voida mennä valkoisille pelaamaan.
Useammalta tiiltä pelaaminen yleensä hidastaa kierrosta jonkun verran.
Siksi mielestäni olisi optimaalista, jos ryhmä pelaisi 1-2 eri tiiltä. Itse pelaan useimmiten kauimmiata tiiltä, johon tulee muitakin pelaajia. Jos pelaajia on vain punaisella, valitsen sitten tiin itse (joskus olen kyllä pelannut punaiseltakin).Viikkokisat ym. erityiset tapaukset totta kai sitten erikseen.
ts kirjoitti: (27.1.2015 21:24:53)
Hmm.. erittäin hyvä kysymys KL. Mulla on tohon kyllä vedenpitävä vastauskin, mutta annetaan muiden kertoa ensin.
Astun nyt tähän kaikkitietävän miinaan. Mun mielestä lyöntitaito pitää sisällään tietenkin voiman tuottamisen, eli lyöntipituuden. Kuitenkin ehkä jopa tärkeämpänä pidän lyönnin toistettavuutta. Tällä tarkoitan sitä, että kun lähdet pelaamaan kevyttä fadea niin vasurina et ainakaan missaa oikealle (eli tulee suora tai fade).
Lyöntitaitoon olennaisesti liittyy lyöntitekniikka ja sen osa-alueet. Tällä tarkoitan sitä, että pelaaja kykenee tarvittaessa lyömään eri kierteitä, erityisesti draw ja fade -kierteiden hallinta tietyllä tasolla. Parempien pelaajien olisi vielä syytä osata tuulisella säällä pelata matalia stingereitä.
Lyöntipituuden hallinta erottaa jyvät akanoista. Hyvät pelaajat osaavat lyödä pallonsa ’pin high’, sivuttaissuunnassa missejä tekevät kaikki. Lyöntipituuden kannalta onkin olennaista puhtaat osumat sekä oikeat mailavalinnat. Lähipeli sitten erikseen.
Ketjun aiheeseen liittyen, mielestäni monella klubituupparilla riittäisi pituus pelaamaan bäkäriltä, mutta se ei olisi järkevää muun puutteellisen tekniikan takia. Eikä se olisi mielekästäkään, kun lähestymiset jouduttaisi usein tekemään pitkillä raudoilla/puumailoilla.
Eikä se olisi mielekästäkään, kun lähestymiset jouduttaisi usein tekemään pitkillä raudoilla/puumailoilla.
En tiedä muista, mut itse lyön ihan mielelläni välillä pitkääkin rautaa ja ne kuuluu minusta ihan olennaisena osana peliin siinä missä lyhyetkin raudat. En minä niitä turhaan halua kassissa mukana kantaa. Mielummin myös pelaan 190m pitkää par3:sta kuin 110 metristä. Tämähän on täysin makuasia, mutta lajin monipuolisuus viehättää.
Ollakseni asiallinen olen oikeasti sitä mieltä, että lyhytllyöntisten kannattaa pelata niiltä tiipaikoilta, joista peli sujuu. Se ei todellakaan voi olla keltään pois ja nopeuttaa peliä. TS on sitten omassa luokassaan ja niin hyvä, että hänelle pitää luoda mustat tiipaikat kauaksi valkoisten taakse.
Mertti kirjoitti: (27.1.2015 23:02:58)
Eikä se olisi mielekästäkään, kun lähestymiset jouduttaisi usein tekemään pitkillä raudoilla/puumailoilla.
En tiedä muista, mut itse lyön ihan mielelläni välillä pitkääkin rautaa ja ne kuuluu minusta ihan olennaisena osana peliin siinä missä lyhyetkin raudat. En minä niitä turhaan halua kassissa mukana kantaa. Mielummin myös pelaan 190m pitkää par3:sta kuin 110 metristä. Tämähän on täysin makuasia, mutta lajin monipuolisuus viehättää.
Joo tottakai. Usein pitkää rautaa/hybridiä/spoonia joutuukin käyttämään vaativalla par3 tai par4 väylällä. Lähinnä hain tuolla takaa, että jos olet lyhytlyöntinen, niin joutuisit ne lyhemmätkin väylät lyömään pitkillä raudoilla/puumailoilla ja pidemmillä ei välttämättä lyöntipituus edes riitä pääsemään GIR.
Tasoitusjärjestelmällä on tarkoitus tasata pelaajien eroja, jotta parempi voi kisata heikomman kanssa. Lyöntipaikalla tavoitellaan samaa, eikö?
Entäpä jos kisoissa eri tasoiset pelaajat pelaisivat nolla-tasurilla, mutta eri lyöntipaikoilta. alle 5 pelaisi takatiiltä, 5-10 keltaisilta, 10-15 puolet keltaisilta puolet sinisiltä, 15-20 sinisiltä, 20-25 sin/pun, 25-30 pun, yli 30-35 pun/väylän alusta ja yli 36 aina väylän alusta.
Tässä toteutuisi ehdotettu tiipaikkojen lyhentäminen, mutta en ole kuitenkaan ihan varma, miten se pelinautinto tässä mallissa paranisi verrattuna tasoitusjärjestelmään?
jaguar kirjoitti: (27.1.2015 23:36:17)
Ollakseni asiallinen olen oikeasti sitä mieltä, että lyhytllyöntisten kannattaa pelata niiltä tiipaikoilta, joista peli sujuu. Se ei todellakaan voi olla keltään pois ja nopeuttaa peliä. TS on sitten omassa luokassaan ja niin hyvä, että hänelle pitää luoda mustat tiipaikat kauaksi valkoisten taakse.Kiitos kohteliasisuudesta, mutta olet totaalisen väärässä. Olenkin ajatellut pelata ensi kesän viikkokisat sinisiltä, koska slopen ero on vain 2 lyöntiä ja sieltä vahna ja kankea ukkokin pääsisi femmat kahdella päälle helposti.
Mutta itse aiheesta täsmälleen samaa mieltä… juuri sieltä mistä peli sujuu ja mistä pelaaja haluaa pelata. Aloitusviestissä oli sana ’pitää’ ja se särähti ensimmäisenä korvaan. Toinen joka nosti karvat pystyyn oli tuo, että kenttää lyhennetään jotta pääsisi pareja tekemään… huoh…
Moni ei näytä oivaltaneen, että kirjoitukseni pohjalla oli huoli golftoimialan hyvinvoinnista. Näistä lähtökohdista meillä ei ole ”hyviä” tai ”huonoja” pelaajia – ainoastaan harrastajia, jotka pelaavat golfia erilaisin intressein, tavoittein ja valmiuksin.
Kyse ei ollut myöskään pakottamisesta. Eikö pakottamista pikemminkin ole se, että monet kentät Suomessa ovat lyhimmillään yli viiden kilometrin mittaisia, mikä monelle nykygolfarille on auttamattomasti liikaa. Pelistä tulee silloin helposti puurtamista, josta nautinto on usein kaukana.
On hyvä muistaa, että toimintaympäristön muuttuessa myös golfin harrastaminen on muuttunut. Vain pieni osa uusista harrastajista suo pelille sen ajan, jonka pelitaitojen vakiinnuttaminen vaikkapa ”bogigolfarin” tasolle vaatisi. Kuvaavaa on, että esimerkiksi naisten tasoitusten mediaani Suomessa on tällä hetkellä 31,6 – ja peräti 36, jos mukaan lasketaan ne, jotka eivät vielä kertaakaan ole pudottaneet tasoitustaan.
Mielestäni on myös paikallaan joskus pohtia, mihin nykyisten ”punaisten” aloituslyöntipaikkojen sijoittelu perustuu. Tätäkin kysymystä yritin valottaa. Onko ratkaisu perusteltu? Jos on, ovatko nykyisin käytössä olevat mitat sittenkään vältämättä ne ainoat oikeat, tai peräti jollakin tavoin pyhät? Kentät ovat viimeisten vuosikymmenien aikana merkitävästi muuttuneet mm. kaikkialle levinneen väyläkastelun ansiosta. Onko meillä riittävästi otettu huomioon esimerkiksi sitä, että menetetty rulli tekee monille lyhytlyöntisille pelaajille kentistä vähintään yhtä pitkiä kuin ennen parantuneista välineistä huolimatta?
Palautetaan vielä mieleen, mitä ensimmäisessä kirjoituksessani jokunen viikko sitten kirjoitin:
”Jotta rakkaus golfiin syttyisi ja jotta intohimo pelaamiseen ja harjoitteluun säilyisi, motivaation jatkuva ruokkiminen on uusien harrastajien innostamisessa ja heidän ’saattohoidossaan’ ykkösasia. Se tarkoittaa edellytysten luomista toistuville onnistumisen elämyksille. Jos tässä epäonnistutaan, lajia kokeilleiden drop out sen kuin kiihtyy.”
Miksi emme tarjoaisi mahdollisuutta noihin onnistumisen edellytyksiin? Onnistumisten kautta pelaajia saadaan sitoutumaan lajiin ja osa heistä kurkottamaan korkeammalle – vaikkapa asiansa osaavan pron avustuksella.
Janne Tarmio kirjoitti: (28.1.2015 9:44:07)
Palautetaan vielä mieleen, mitä ensimmäisessä kirjoituksessani jokunen viikko sitten kirjoitin:
”Jotta rakkaus golfiin syttyisi ja jotta intohimo pelaamiseen ja harjoitteluun säilyisi, motivaation jatkuva ruokkiminen on uusien harrastajien innostamisessa ja heidän ’saattohoidossaan’ ykkösasia. Se tarkoittaa edellytysten luomista toistuville onnistumisen elämyksille. Jos tässä epäonnistutaan, lajia kokeilleiden drop out sen kuin kiihtyy.”
Miksi emme tarjoaisi mahdollisuutta noihin onnistumisen edellytyksiin? Onnistumisten kautta pelaajia saadaan sitoutumaan lajiin ja osa heistä kurkottamaan korkeammalle – vaikkapa asiansa osaavan pron avustuksella.
Mun mielestä onnistumisen elämyksiä tarjoaa omien rajojen rikkominen ja kehittyminen. En juuri innokkaampaa tiedä kuin pari kuukautta pelannut joka rikkoo oman ennätyksensä ja pudottaa tasoitustaan muutamalla lyönnillä.
Siihen ei auta se, että hän kokee tehneensä hienoa työtä jostain puolivälistä kenttää muiden pelatessa ns. oikealta tiiltä.
Jostain syystä myös tuntuu että monelle aloittelevalle miehelle on suuri ensimmäinen tavoite saada tasoitus pelattua punaisilta sinne 36 tasoon, että pääsisivät hekin pelaamaan sieltä ’oikealta tiiltä’
Janne Tarmio kirjoitti: (28.1.2015 9:44:07)
Kyse ei ollut myöskään pakottamisesta. Eikö pakottamista pikemminkin ole se, että monet kentät Suomessa ovat lyhimmillään yli viiden kilometrin mittaisia, mikä monelle nykygolfarille on auttamattomasti liikaa..
Tämä oli aika outo osuus, koska Suomessa pelataan erittäin lyhyitä kenttiä. Mennään tuossa kartalla alemmas hieman niin huomataan keltaisen tiin mitan olevan yleisesti 6km luokkaa ja punaistenkin liki 5,5, enkä minä ole ainakaan 15 vuoden matkahommien aikana kuullut kenenkään valittavan että kenttä liian pitkä olisi. Tuntuvat pikemminkin nauttivan haasteesta.
Kyse ei ollut myöskään pakottamisesta. Eikö pakottamista pikemminkin ole se, että monet kentät Suomessa ovat lyhimmillään yli viiden kilometrin mittaisia, mikä monelle nykygolfarille on auttamattomasti liikaa. Pelistä tulee silloin helposti puurtamista, josta nautinto on usein kaukana.
Kyllä siinä hieman pakottamisen makua on, kun äsken kävin katsomassa golf.fi sivuilta kenttien slopelaskureita. 54 tasoituksella ei saa slope-arvoa muille kuin punaisille tiibokseille. Itse alottaessani pelasin ensimmäisen kierroksen keltasilta tiipaikoilta ja meni 3 vuotta ennen kuin ensimmäisen kerran pelasin edes punasilta. Tosin tasotus tippui tällä kierroksella 30 pintaan. Mutta kyllä se päätös pitäisi olla pelaajalla itsellään mistä pelaa milloinkin.
”Jotta rakkaus golfiin syttyisi ja jotta intohimo pelaamiseen ja harjoitteluun säilyisi, motivaation jatkuva ruokkiminen on uusien harrastajien innostamisessa ja heidän ’saattohoidossaan’ ykkösasia. Se tarkoittaa edellytysten luomista toistuville onnistumisen elämyksille. Jos tässä epäonnistutaan, lajia kokeilleiden drop out sen kuin kiihtyy.”
Alkuvaiheessahan nimenomaan on juuri näin. Itse pelaan paljon aloittelijoiden ja vähän pelanneiden kanssa ja heille tulee näitä onnistumisen riemuja melkein joka kierroksella. Alkuvaiheen nopean kehityksen takia omia ennätyksiä rikotaan melkein jatkuvasti, ensimmäinen par-tulos on iso asia, ehkä muita pelikavereita pidempi draivi jollain väylällä, ensimmäinen griiniosuma ja yksi isoimmsita ja merkittävimmistä merkkipaaluista on 100 lyönnin alittaminen. Ja nämä kaikki saa isoimman arvon pelatessa keltasilta, sieltä mistä ’isot pojat’ pelaa. Se, että nämä tekee puolesta kentästä, on ennemminkin haasteiden pois riistoa ja pelaajien eriarvoistamista, ja tämä se vasta tappaa aloittelijan mielenkiinnon. Omaa mielenkiintoa ei ainakaan ruokkisi, jos ekalla kierroksella tekisin vaikka 9 par:a ja 2 birkkua. Ajattelisin vaan, että olipa helppo peli ja saattaisin siirtyä toisten harrastusten pariin.
Mun mielestä tasoitusjärjestelmän tarkoitus on, että eritasoiset pelaajat voivat asettua samalle viivalle ja pelata samoja ’kisoja’. Siksi se on laskennallinen, jotta lajin ytimeen ei tarvitsisi kajota ja itse kenttä olisi kaikille yhtä haastava. Minuasta on ainakin kauheaa ajatella, että tiipulikoita olisi pian kymmenen pitkin väylän reunoja, joihin palloja sitten kanniskeltaisi. Siitä on enää lyhyt reissu reikien suurentamisiin yms. älyttömyyksiin.
Tarvitsisiko golfin olla helpompaa? Itseäni ainakin lajissa viehättää nimenomaan sen vaikeus. Se ei poissulje onnitumisia ja niistä saatavia elämyksiä, jotka vetävät jälleen kentälle takaisin. Onhan tässä lajissa muutakin kuin parit ja birdiet. Ja niin kuin moneen kertaan on kirjoitettu niin esim. tasoituksella 36 se par on nelkulla kuusi.
Janne Tarmio kirjoitti: (28.1.2015 9:44:07)
…. Miksi emme tarjoaisi mahdollisuutta noihin onnistumisen edellytyksiin? Onnistumisten kautta pelaajia saadaan sitoutumaan lajiin ja osa heistä kurkottamaan korkeammalle – vaikkapa asiansa osaavan pron avustuksella.En oikein ymmärrä. Eikö tälläiset mahdollisuudet ole jo tarjottu? Mielestäni on jokaisen omalla kontolla miten näitä mahdllisuuksia käyttää. Jos pelaajia aletaan järjestelmällisesti ajamaan tietylle tiille niin silloinhan ne mahdollisuudet vasta kapenevatkin.
En oikein ymmärrä. Eikö tälläiset mahdollisuudet ole jo tarjottu? Mielestäni on jokaisen omalla kontolla miten näitä mahdllisuuksia käyttää. Jos pelaajia aletaan järjestelmällisesti ajamaan tietylle tiille niin silloinhan ne mahdollisuudet vasta kapenevatkin.
Et ymmärrä niinpä moni muukaan ei tunnu ymmärtävän. Tässähän vain tarjotaan lisää mahdollisuuksia pelaamiseen ketään ei pakoiteta millekkään lyöntipaikalle, kaikki voivat pelata vaikka valkoisilta jos siltä tuntuu.
HxHot kirjoitti: (28.1.2015 15:12:32)
… Tässähän vain tarjotaan lisää mahdollisuuksia pelaamiseen …Millaisia ovat nämä pelaamisen lisämahdollisuudet joita ei olisi ollut jo iät ja ajat käytössä? Tämä alkaa nyt kuullostamaan vahvasti niiltä kuuluisilta keisarin uusilta vaatteilta.
kebax kirjoitti: (28.1.2015 16:05:02)
Millaisia ovat nämä pelaamisen lisämahdollisuudet joita ei olisi ollut jo iät ja ajat käytössä? Tämä alkaa nyt kuullostamaan vahvasti niiltä kuuluisilta keisarin uusilta vaatteilta.Kebax laittaa asiaa .. mutta kun nykyaikana kaikkea pitää saada muuttaa. Kaikki vanha on mennyttä aikaa eikä kelpaa millään nykyaikaiselle minä itse kaikki heti ihmiselle. Ihan sama mihin muuttaa yleensä ei parempaa, mutta muuttaa pitää…
kebax kirjoitti: (28.1.2015 16:05:02)
Millaisia ovat nämä pelaamisen lisämahdollisuudet joita ei olisi ollut jo iät ja ajat käytössä? Tämä alkaa nyt kuullostamaan vahvasti niiltä kuuluisilta keisarin uusilta vaatteilta.Kebax laittaa asiaa .. mutta kun nykyaikana kaikkea pitää saada muuttaa. Kaikki vanha on mennyttä aikaa eikä kelpaa millään nykyaikaiselle minä itse kaikki heti ihmiselle. Ihan sama mihin muuttaa yleensä ei parempaa, mutta muuttaa pitää…
MarX kirjoitti: (28.1.2015 16:34:21)
kebax kirjoitti: (28.1.2015 16:05:02)
Millaisia ovat nämä pelaamisen lisämahdollisuudet joita ei olisi ollut jo iät ja ajat käytössä? Tämä alkaa nyt kuullostamaan vahvasti niiltä kuuluisilta keisarin uusilta vaatteilta.Kebax laittaa asiaa .. mutta kun nykyaikana kaikkea pitää saada muuttaa. Kaikki vanha on mennyttä aikaa eikä kelpaa millään nykyaikaiselle minä itse kaikki heti ihmiselle. Ihan sama mihin muuttaa yleensä ei parempaa, mutta muuttaa pitää…
Tämä on juuri näin. Muuttaa pitäisi keinolla millä hyvänsä, vaikka muutosesitykset näyttävät olevan toinen toistaan huonompia.
Päätin suorittaa tieteellisen testauksen laajalla otoksella = 1 = minä (tai pitäisikö Subbia mukaillen sanoa 3 eli minä, minä ja minä)
Pelasin eilen ’miesten klutitiiltä’ 5900m
Tänään pelasin ’naisten protiiltä’ 5250mHalusin testata, oliko PELINAUTINTO parempi lyhyemmällä kentällä. Sattuneesta syystä muu porukka halusi pelata näin, eri päivinä eri pelikaverit.
Tulos oli 7 lyöntiä parempi ja enemmän GIRejä.Lopputulos selvästi ’päinvastainen’ eli pidempi kenttä tarjosi paremman pelinautinnon. Vaikka lyhyemmällä kentällä pääsin kerran par5 kahdella päälle, tunnetta laimensi se, että taraivossa oli tieto lyhennetystä kentästä. Pidemmällä kentällä vastaavasti kerran pääsin par5:llä 10m griinisdtä ja fiilinki oli paljon parempi. Pelinopeus ei ollut sen kummempi, koska etenimme molempina päivinä edellisryhmän tahdissa.
En halua liikaa yleistää, mutta uskon vahvasti, että parhaan pelinautinnon saa, kun valitsee tiiboxin omasta mielestään parhaan ja minun tapauksessani se oli pidempi versio MOT
-
JulkaisijaArtikkelit