26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Rautamailojen numerot, miksi ei asteita

Etusivu Foorumit Välineet Rautamailojen numerot, miksi ei asteita

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 33)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Uno

    Mihin perustuu mailojen numerot (4,5,6…PW) , onko tähän järkevät historialliset syyt.

    Itse toivoisin enemmän mailoihin astekulmien merkintöjä, kuten on wedgeissä (52,56,60)
    Jos rautasetti menee vaihtoon, niin seuraavassa voisi olla asteet. Näitä on ilmeisesti jo muutamilla valmistajilla, toki harvinainen.

    KL1

    Yleisesti ottaen valmistajat eivät halua astelukuja näkyviin, koska niiden avulla pystyisi liian hyvin vertailemaan eri mallien lyöntipituuksia. Nykyinen rauta-6 on takavuosien rauta-4 tai jopa -3…

    Ei niillä numeroilla ja asteilla ole niinkään merkitystä, tärkeintä on että itse tietää paljonko milläkin settinsä mailalla keskimäärin lyö ja että ne erottaa toisistaan helposti.

    Minusta on kätevämpää, että mailalla on pelikäytössä ”nimi”/järjestysluku Ominaisuudet on säädetty pelin – swingin tarpeiden mukaan.

    Esim one-lengtheissä loftit on vielä ihan jotain muuta kuin moderneissa pitenevävartisissa raudoissa.

    Wedgeissäkin voisi olla kirjaimet, niin kuin joillain merkeillä onkin. Loftit on yleensä jyrsitty niin pienellä, että on vaikeuksia kaukolasein erottaa, onko nyt 56 vai -8 astetta lähdössä salkusta lyötäväksi.

    Kun wedget numeroidaan nykyisin yleensä asteluvulla (ja perässä ehkä pohjan muotoa kuvaavat kirjaimet) ja myös hybridit ja joskus väyläpuut ovat asteluvuilla, niin voi perustellusti kysyä, miksei rautamailat samalla logiikalla? Kukaan ei taida nykyisin ihmetellä, jos wedge on 50 astetta tai hybridi 22 astetta.

    Olen ollut joskus reissussa ihmeissäni, kun loftit ovat olleet paljon omiani loivemmat ja on ollut vaikea päästä jyvälle lyöntien pituudesta. Vaikka ominaisuudet toki vaihtelevat, olisi loft-asteluku kuitenkin minusta paras vaihtoehto.

    Numerointi juontaa juurensa 1920-luvulta, jolloin Spalding harmonisoi mailojen väliset loft-erot. Heidän ensimmäinen tätä logiikkaa noudattava setti oli nimeltään Kro-Flight.

    Wilson ja MacGregor seurasivat vinhaan heti perässä.

    Tätä aiemmin pelaajien mailat olivat kokoelma sieltä täältä, mikä oli toimivaksi todettu. Tuolloin mailoilla oli vielä omat nimensä, cleek, niblick, mashie niblick…

    Kuttaperkkapallon käyttöönoton jälkeen rautamailojen merkitys kasvoi väylälyönneissä ja niiden systemaattisempi etäisyyskontrolli muodostui haluttavammaksi ominaisuudeksi. Tasavälein kasvava loft ja niihin viittaava numerointi tuli käyttöön.

    —-
    Lähde: penneyvanderbilt.wordpress.com/…
    ”why golf clubs have numbers?

    KL1

    Ei niillä numeroilla ja asteilla ole niinkään merkitystä, tärkeintä on että itse tietää paljonko milläkin settinsä mailalla keskimäärin lyö ja että ne erottaa toisistaan helposti.

    Samaa mieltä. Ei sillä wedgenkään asteluvulla ole mitään väliä sen jälkeen, kun sen on ostohetkellä valinnut ja kentällä sille lyöntipituuden määrittänyt.

    Minulla on viime vuosina joku säätänyt astelukua kun joutuu ottaan joka vuosi pitempää mailaa samalle matkalle.
    Ben Hogan Ft.Worth 46-22 ihan numeroilla.

    Olen ollut joskus reissussa ihmeissäni, kun loftit ovat olleet paljon omiani loivemmat ja on ollut vaikea päästä jyvälle lyöntien pituudesta. Vaikka ominaisuudet toki vaihtelevat, olisi loft-asteluku kuitenkin minusta paras vaihtoehto.

    Koska mailojen ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi myös mailan rakenteesta riippuen niin mitä se asteluku sitten lopulta kertoisi? Jos 34 asteinen ”trampoliinilyöntipintarakenteella” oleva lapa on kiinni rauta kasin pituisessa varressa niin mitä mailaa tämä vastaa?

    Koska mailojen suorituskykyä parannellaan lofteja loiventamalla ja toisaalta lavan rakennetta kehittämällä niin kannattaa vuokramailoilla käydä rangen kautta ja muuten keskittyä vaan siihen miten pitkälle omilla mailoilla lyö.

    Olisihan se tietysti hienoa tietää minkä loftisilla mailoilla kaveri lyö niin voisi verrata omaan lyöntipituuteen ja päteä…

    PS miten olisi numeroinnissa sekä että… näinhän on jo monessa puumailassa…

    KL1

    Koska mailojen ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi myös mailan rakenteesta riippuen niin mitä se asteluku sitten lopulta kertoisi?

    Aivan totta.

    Olisihan se tietysti hienoa tietää minkä loftisilla mailoilla kaveri lyö niin voisi verrata omaan lyöntipituuteen ja päteä…

    Mutta miten tämä lausahdus niveltyy tuohon edelliseen..?

    Golfin säännöissä toisen pelaajan käyttämän mailan tiedusteleminen ennen omaa lyöntiä tulkitaan yleensä neuvon kysymiseksi ja siitä langetetaan rangaistus. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että perin harva pelaaja saa hyötyä moisesta tiedosta, koska pallon lentämään matkaan vaikuttavat niin monet muutkin asiat kuin käytetyn mailan numero tai lofti, kuten esimerkiksi käytetty voima, lentorata ja osuman puhtaus, varren merkitystä mitenkään unohtamatta.

    Mutta miten tämä lausahdus niveltyy tuohon edelliseen..?

    Eipä juuri mitenkään, mutta jos nyt joku saa kicksejä siitä että lyö kaveriaan pidemmälle (sillä pienempi loftisella) rautaseiskallaan niin sitten joku voisi taas kertoa itselleen kuinka hyvä on kun pystyy lyömään saman loftisella mailalla kaveria niin paljon pidemmälle.

    Eikös lyöntien pituus ole tärkein mittari golfarin taitavuudelle?

    Eikös lyöntien pituus ole tärkein mittari golfarin taitavuudelle?

    Pituuslyöntikisojen kärki ei pärjää kovinkaan hyvin oikeissa golfkisoissa. Sitä paitsi kun katsoo pituuslyöntikisoja, valtaosa lyönneistä on sektorista oikealla tai vasemmalla.

    Pituuslyöntikisojen kärki ei pärjää kovinkaan hyvin oikeissa golfkisoissa. Sitä paitsi kun katsoo pituuslyöntikisoja, valtaosa lyönneistä on sektorista oikealla tai vasemmalla.

    Et sitten osannut lukea sarkasmia Palmerin kommentista?

    Toisekseen aika turha verrata pituuslyönti-kisoja normi golf-kisoihin. Joo, pituuslyöjillä karkailee palleja aika isolla prosentilla ”pelialueen” ulkopuolelle. Mutta tämä on kohtalaisen ymmärrettävä, jos miettii, että kaverit paukuttaa menemään n. 3-4 loftin mailoilla, ja jokainen lyönti painetaan 110 lasissa. Eli luotetaan lähinnä siihen, että pari-kolme palloa kahdeksasta saadaan sinne sektoriin. Se riittää. Nämä kaksi lajia ovat täysin eri luonteisia.

    Kolmanneksi, ei siitä pituudesta ”oikeassakaan” golfissa haittaa oikeasti ole. Kuten DJ viime viikolla The Northern Trustissa näytti 🙂

    Kolmanneksi, ei siitä pituudesta ”oikeassakaan” golfissa haittaa oikeasti ole. Kuten DJ viime viikolla The Northern Trustissa näytti

    Riippuu kovasti kentän asetuksista, miten paljon se suosii tykkimiehiä. Kun raffeja kasvatetaan ja bunkkerit taktisesti oikeissa kohdissa, tarkkuus ja taktiikka tulee megadraiveja tärkeämmiksi. Skotlannin Links kentillä pituuslyöjät eivät perinteisesti pärjää.

    Minusta toivottava kehityssuunta olisikin vaikeuttaa kenttiä siten, että lyöntipituudella olisi vähemmän roolia. Golf muuttuisi myös katsojille mielenkiintoisemmaksi, kun huippukohdat ovat usein juuri niitä, jossa huippupelaaja selviää mahdottomalta tuntuvasta kiipelistä tai sitten sössii. Nykyisin erityisesti PGAlla näkee liikaa golfia, jossa pieleen mennyt pommitus ei rankaise riittävästi ja karheikostakin pallo saadaan poikkeuksetta taiottua megakokoisille griineille.

    Esimerkki mielenkiintoisesta väylästä oli naisten majorista Troonissa, jossa oli 95 yds par3, mikä oli minusta kaikkein mielenkiintoisin seurattava.

    Hogan

    KL1

    Jos noita Hoganeita lähtee pikkaisen säätämään, niin asteluvuthan ovat väärin!! Jaa mutta sillä tavallahan voi kusettaa AP:n kavereita, luulevat, että löi 37-asteisella, kun se oikeasti on väännetty 34-asteiseksi 😀

    Jaa mutta sillä tavallahan voi kusettaa AP:n kavereita, luulevat, että löi 37-asteisella, kun se oikeasti on väännetty 34-asteiseksi 😀

    Kyllä sää KL ja sun kaverit olisitte ihan yhtä ihmeisssään kun 37:lla kaveri vetelee 170 metristä lipulle 😂

    Tässä aloin miettimään oman settini asteita. Titu 718 AP 1 P on 43 astetta ja seuraava maila jota käytän on 60 asteinen wedge. Aika iso väli tuossa, tosin P tai Wedgellä harvoin lyön täyttä lyöntiä.

    On aikamoinen gäppi noiden kahden välillä. Tuo 60 asteinen ei myöskään ole helpoimmasta päästä eli vahva suositus hankkia sen tilalle 56..58 asteinen SW ja sen lisäksi esim. 52 asteinen normiwedge. Saattaa lähipeli kummasti parantua. Vielä kun niitä opettelee käyttämään.

    Minulla driverista lähtien kaikki mailat 4-5 asteen välein ja mitä tulee omaan settiin, ihan sama onko numeroita, lempinimiä tai lofteja – kyllä minä omat mailani tunnen

    Tässä Miuran ja Linksoulin ratkaisu – ei numeroita vaan värejä

    Miura + Linksoul Color Theory Irons

    Minulla driverista lähtien kaikki mailat 4-5 asteen välein ja mitä tulee omaan settiin, ihan sama onko numeroita, lempinimiä tai lofteja – kyllä minä omat mailani tunnen

    Suunnilleen sama itselläkin ja erityisesti tuolla wedge-päässä ei saisi olla liian isoja gäppejä, sillä vajaiden lyöntien hallinta on kyllä aika haastavaa. Pyrin itse lyömään rentoja ”täysiä” lyöntejä PW:llä ja GW:llä. Normiwedgellä voi sitten varioida.

    KL1

    Titu 718 AP 1 P on 43 astetta

    Näin ne mailanvalmistajat meitä kusettavat. Vielä 20 vuotta sitten normi rauta-5 oli 30 astetta. Siitä kun lähtee ylöspäin 4 astetta kerrallaan, niin tuo Titun PW olikin aiemmin rauta-8. Pannaan samaan pakettiin vielä 1/4 tuuman verran pidempi varsi, niin saadaan ’entistä pidemmälle lyövät raudat’…

    Uno

    Hoganin merkintätapa on hyvä, jos settini menee vaihtoon, niin tutkittava vaihtoehto.
    Joskus olen miettinyt, että lisäisin dymolla varteen asteluvut.

    Värit ovat minusta yhtähuonoja kuin valkoinen, keltainen, punainen

    Heh heh…just laskin, että 44 eri rautasettiä tullut kokeiltua 10 vuoden aikana. Toisilla pelattu jopa koko kauden, joillakin vain yhden kierroksen. Ja ei kyllä lyöntituloksiin ole juurikaan vaikuttanut. Olen siis aika kehno golffari (hcp17), enkä edes viitsi harjoitella. Onkohan viitsimättömyyteni muuten syy vai seuraus? Lyöntitulokseni ovat yleisesti 93-96. Mailoihin katsomatta.

    Paljastan salaisuuden. Paskalyönti on paskalyönti, löi sen millä mailalla tahansa. Tästä syystä lyön paskat lyöntini mieluiten 80-luvun Wilson Staff Tour Blade FG17 -raudoilla 3-PW. 3 on 23-asteinen ja PW on 49-asteinen. Myös varret ovat lyhyemmät kuin moderneissa mailoissa. Ei minua nolota, vaikka joudun ottamaan 2-3 pykälää vahvemman raudan kuin muut peliryhmässä olevat. Asteluvut vai perinteiset numerot? Ihan sama, nehän ovat vain itseäni varten.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 33)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1320252 kohteessaRautamailojen numerot, miksi ei asteita

Etusivu Foorumit Välineet Rautamailojen numerot, miksi ei asteita